25.08.2017

Viestintä- ja kieliopintojen korvaavuudet

 

Periaatteet ovat voimassa 1.8.2005 alkaen. Se, mitä kieli- ja viestintäopintoja tutkintoosi sisältyy, määräytyy sen mukaan, mikä on koulukielesi ja mitä aikaisempia opintoja sinulla jo on.

Äi­din­kie­li suo­mi tai ruot­si

Jos koulukielesi (peruskoulu ja lukio) on suomi tai ruotsi, tutkintoosi sisältyvät seuraavat kaikille tiedekunnan opiskelijoille yhteiset opinnot:

  • äidinkielen viestintä 3 op
  • toinen kotimainen kieli 3 op
  • vieras kieli 3 op
  • kypsyysnäyte 0 op tai 1 op

Yhteisten viestintä- ja kieliopintojen laajuus on siis normaalisti vähintään 10 opintopistettä. Yhteispistemäärä voi olla pienempi, jos joku kohdista korvataan sinulle ilman, että saat siitä opintopisteitä. Tutkinto-ohjelmien ja oppiaineiden opetussuunnitelmissa voi kieliopintojen määrä ja laajuus olla myös edellä mainittua laajempi. 

Äi­din­kie­len vies­tin­tä

Kandidaatintutkinnossa tutkintoon vaadittavan äidinkielen viestinnän eli kirjoitus- tai puheviestinnän osuuden (3 op) voi korvata toisen tiedekunnan tai yliopiston hyväksymillä vastaavilla viestintäkursseilla.  Suomen kielen perusopinnot suorittaneilta ei äidinkielen viestintää erikseen vaadita.

Toi­nen ko­ti­mai­nen kie­li

Kandidaatintutkintoon vaadittavan ruotsin kielen kirjallisen ja suullisen taidon korvaavuus voidaan myöntää, mikäli opiskelija on suorittanut toisessa korkeakoulussa lain 424/2003 ja asetuksen 481/2003 mukaisen ruotsin kielen virkamiestutkintoa vastaavan kurssin.

Suomen kielen tai ruotsin kielen perusopinnot korvaavat toisen kotimaisen kielen suullisen ja kirjallisen taidon arvolauseella tyydyttävä ja aineopinnot arvolauseella hyvä. Suorituksesta hyvitetään 3 op. Uuden tutkinto-ohjelman mukaisesti opiskeleville kieliopinnoista ei hyvitetä opintopisteitä. Arvolause hyvä edellyttää kielikeskuksen testiä, jos aineopintoja ei ole suoritettu.

Toisen kotimaisen kielen taidon voi osoittaa myös ylioppilastutkinnon kyseisen kielen äidinkielen kokeen hyväksytyllä arvolauseella taikka suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeen arvolauseilla laudatur, eximia cum laude approbatur tai magna cum laude approbatur. Ensimmäinen vaihtoehto tarkoittaa, että esimerkiksi suomen äidinkielen kokeen kirjoittanut suorittaa myös ruotsin äidinkielenkokeen tai toisin päin. Suomi tai ruotsi toisena kielenä ("vieraana kielenä") -koe on tarkoitettu äidinkieleltään muille kuin suomen tai ruotsinkielisille. Nämä kokeet eivät tarkoita ruotsin B-oppimäärän koetta, vaan ovat omia ylioppilastutkinnon osakokeita.

Valtionhallinnon kielitutkintolautakunnan apujäsenelle tai opetushallituksen määräämälle tutkintosuoritusten vastaanottajalle suoritettu suomen tai ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa mittaava valtionhallinnon kielitutkinto, joka on suoritettu vähintään arvolauseella tyydyttävä, riittää osoittamaan tutkinnossa vaaditun toisen kotimaisen kielen kielitaidon.

Vie­raan kie­len tai­to

Toisessa yliopistossa suoritettu vastaavantasoinen, -laajuinen ja -sisältöinen kurssi korvaa kandidaatintutkinnon pakollisen vieraan kielen opintojakson.

Pakollisen vieraan kielen taidon voi myös osoittaa kansainvälisellä ylioppilastutkinnolla (IB), eurooppalaisella ylioppilastutkinnolla (EB) tai Reifeprüfung-tutkinnolla. Tutkinnosta ei hyvitetä opintopisteitä.

Pakollinen vieraan kielen taito tulee automaattisesti osoitetuksi esimerkiksi seuraavien oppiaineiden perusopinnoilla:

  • englannin kieli
  • romaaninen filologia
  • latinan kieli
  • venäjän kieli ja kulttuuri
  • saksan kieli ja kulttuuri
  • Deutsche Kulturstudien
  • Études Françaises
  • italian kieli
  • espanjan kieli
  • estologia
  • viittomakieli

Yllä listatuista tai muiden yliopistojen vastaavista kokonaisuuksista hyvitetään sinulle 3 opintopistettä. Uuden tutkinto-ohjelman mukaisesti opiskelevalle tutkintoon vaadittava vieraan kielen taito katsotaan osoitetuksi jonkin edellä mainitun kielen perusopinnoilla, mutta opintopisteitä tästä ei hyvitetä. 

Kyp­syys­näy­te eli ma­tu­ri­teet­ti

Jos aikaisempaan tutkintoosi on sisältynyt suomenkielinen kypsyysnäyte, ei kypsyysnäytettä tarvitse enää tehdä uudestaan maisterin tutkintoa varten. Riittää, kun laadit maisterintutkielmasi alan perehtyneisyyttä osoittavan tutkielman tiivistelmän. Tarvittava lomake löytyy tiedekunnan lomakkeet-sivulta. Jos olet suorittanut Bachelor-tutkinnon tai vastaavan tasoisen tutkinnon ulkomailla, täytyy sinun suorittaa kypsyysnäyte normaalisti. Ohjeet kypsyysnäytteen suorittamista varten löytyvät tiedekunnan verkkosivulta.

Äi­din- tai kou­lu­kie­li muu kuin suo­mi tai ruot­si

Jos olet saanut koulusivistyksesi muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, tutkintoosi sisältyvät seuraavat opinnot:

  • vieras kieli 3 op
  • suomen kieli (taitotaso 2)
  • kypsyysnäyte 1 op

Vie­raan kie­len tai­to

Vieraan kielen on oltava jokin muu kieli kuin äidin- tai koulukielesi. Taito osoitetaan kielikeskuksen akateemisen perustason kurssilla tai testillä. Vieraan kielen taidon tulee myös osoitetuksi ulkomaalaisella yliopistotutkinnolla sekä tietyillä opintokokonaisuuksilla. Katso lista oppiaineista kohdasta vieraan kielen taito ylempänä suomen- ja ruotsinkielisten vaatimusten alla. Samat periaatteet ovat voimassa riippumatta opiskelijan äidin- ja sivistyskielestä. Ainut rajoitus on, että kyseinen kieli ei saa olla äidin- tai koulukielesi.

Suo­men kie­len tai­to

Suomen kielen taito osoitetaan suorittamalla kielikeskuksen yleisten kielitutkintojen taitotasoa 2 vastaava kurssi suomen kielessä. Jos olet suorittanut suomenkielisen peruskoulun tai lukion taikka kirjoittanut hyväksytysti suomen kielen ylioppilaskokeen äidinkielen kokeena, käy se osoituksena suomen kielen taidostasi eikä sinun tarvitse silloin suorittaa kyseistä kurssia.

Kyp­syys­näy­te eli ma­tu­ri­teet­ti

Jos äidinkielesi on muu kuin suomi tai ruotsi, voit kirjoittaa kypsyysnäytteesi englannin kielellä tai jollain muulla kielellä, jolla suorituksesi pystytään oppiaineessa arvioimaan. Neuvottele asiasta suoraan laitoksen kanssa.

Kan­di­daa­tin- tai Bac­he­lor-tut­kin­non suo­rit­ta­neet

Jos sinulla on jo Suomessa suoritettu korkeakoulututkinto, ei sinun tarvitse enää maisterin tutkintoa varten tehdä lisää pakollisia kieli- tai viestintäopintoja, ellei niitä sisälly pääaineesi opetussuunnitelmaan, vaan vaadittavien kieliopintojen katsotaan sisältyvän aiemmin suorittamaasi tutkintoon.  

Kypsyysnäyte kirjoitetaan aikaisemmista opinnoistasi riippuen joko normaalisti tenttimällä tai laatimalla pro gradu -tutkielman tiivistelmä. Jos aiempaan kandidaatintutkintoosi on sisältynyt kypsyysnäyte, tarvitsee sinun kirjoittaa maisterin tutkintoa varten vain pro gradu -tutkielman tiivistelmä. Myös englanninkielisissä maisteriohjelmissa suoritetaan kypsyysnäyte jommalla kummalla edellä mainituista tavoista.

Jos olet suorittanut Bachelor-tutkinnon tai vastaavan tasoisen tutkinnon ulkomailla, täytyy sinun suorittaa toisen kotimaisen kielen taito ja valvottu kypsyysnäyte edellä esitettyjen ohjeiden mukaisesti.

Kor­vaa­vuu­det kä­si­tel­lään kie­li­kes­kuk­ses­sa

Kieli- ja viestintäopintojen korvaavuudet käsittelee yliopiston kielikeskus tiedekunnan hyväksymien periaatteiden mukaan.

Tiedustelut: tiedekunnan kansliassa opintopäällikkö Maija Pöyhönen ja suunnittelija Salla Kujala.