13.12.2016

Viestintä- ja kieliopinnot

KANDIDAATIN TUTKINNON VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT

Jos äidinkielesi on suomi tai ruotsi, tutkintoosi sisältyvät seuraavat kaikille tiedekunnan opiskelijoille yhteiset opinnot:

  • äidinkielen viestintä 3 op
  • toinen kotimainen kieli 3 op
  • vieras kieli 3 op (YTK-tutkinnossa 6 op)
  • kypsyysnäyte 1 op

Kieli- ja viestintäopinnot kannattaa ottaa lukujärjestykseen opintojen alkuvaiheessa, esimerkiksi toisena opintovuotena. Tiedot kursseista ovat yliopiston kielikeskuksen sivuilla. Kielikeskuksen kurssit ovat suosittuja ja ryhmät täyttyvät nopeasti, joten jos et osallistukaan kurssille, muista perua ilmoittautumisesi, Korpissa, ja näin paikkoja vapautuu muille kurssille haluaville. 

Tutkintotodistukseen merkitään ne kielet, joissa tutkintoasetuksen edellyttämä kielitaito on osoitettu. Muut, valinnaiset kieliopinnot näkyvät tutkintotodistuksessa kieli- ja viestintäopintoina, yhteenlaskettuna opintopistemääränä.

 

Äidinkielen viestintä (3-8 op pääaineesta riippuen)

Yliopiston kielikeskus järjestää äidinkielen viestinnän kurssit, kuten esimerkiksi kirjoitusviestinnän tai puheviestinnänkurssin. LIsäksi tarjolla on erikoiskursseja, ja joissakin aineissa laitos järjestää lisäksi viestintäseminaarin, jonka tavoitteena on harjaannuttaa tieteelliseen viestintään. Suomen kielen perusopinnot tai puheviestinnän perusopinnot suorittaneiden ei tarvitse tehdä tutkintoon vaadittavaa äidinkielen viestinnän kurssia (suomen kielen opiskelijoiden kieli- ja viestintäopintojen minimilaajuus on siis 7 op).

Toinen kotimainen kieli 3 op

Kandidaatin tutkinnossa on osoitettava sellainen toisen kotimaisen kielen taito, joka vaaditaan korkeakoulututkinnon suorittaneelta julkisyhteisön henkilöstöltä kaksikielisessä kunnassa ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Koulukieli ja kypsyysnäytteen kieli yhdessä osoittavat enemmistökielen erinomaisen suullisen ja kirjallisen taidon. Toisen kotimaisen kielen koe/kurssi, suoritettuna vähintään arvolauseella tyydyttävä, vastaa vaadittavaa vähemmistökielen suullista ja kirjallista taitoa. Arvolause tyydyttävä (ja 3 op) merkitään tutkintotodistukseen automaattisesti esim. ruotsin kielen perusopinnot suorittaneille, joiden siis ei tarvitse suorittaa kielikeskuksen kurssia. Arvolause hyvä edellyttää ruotsin kielen aineopintoja tai kielikeskuksen testiä. Suullisesta ja kirjallisesta taidosta voi olla eri arvosanat.

Vieraan kielen taito 3 op

Kokeet/kurssit järjestää yliopiston kielikeskus. Opiskelijan tulee tutkintoasetuksen mukaan osoittaa saavuttaneensa "vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen". Kielinä voivat olla ne, joita opetetaan JY:ssa, esimerkiksi englanti, ranska, saksa, venäjä, italia, espanja, latina, viittomakieli tai viro, mutta jokin muualla opiskeltu kielikin voidaan hyväksyä. Vastaavan kieliaineen (myös Deutsche Kulturstudien) perusopintojen (hungarologiassa syventävien opintojen) suorittaminen korvaa automaattisesti vieraan kielen taidon (tutkinnossa luetaan tällöin hyväksi ylimääräiset 3 op). Korvaavuuden saa vain yhden vieraan kielen pakollisesta taidosta. IB-, EB- tai Reifeprüfung-tutkinto osoittaa myös yhden vieraan kielen taidon, mutta siitä ei hyvitetä opintopisteitä.

Kielikeskuksen alkeis- ja jatkokurssit eivät riitä tutkintoon vaadittaviksi, pakollisiksi kieliopinnoiksi.

Kypsyysnäyte eli maturiteetti  1 op

Kokeen järjestää pääainelaitoksesi. Valvotussa kokeessa kirjoitetaan essee, jonka tulee (äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielisillä) osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Koe suoritetaan yleisinä tenttipäivinä tai pääaineen järjestämässä muussa valvotussa tilaisuudessa. Ilmoittautuminen tapahtuu pääainelaitokselle, normaalisti kandidaatintutkielman tarkastusvaiheessa. Tarvittava lomake löytyy tiedekunnan lomakkeet-sivulta.

Valinnaiset kieli- ja viestintäkurssit

Kieli- ja viestintäopinnoilla ei ole maksimimäärää. On suositeltavaa, että tutkintoon vaadittavien kieliopintojen lisäksi suoritetaan valinnaisia kursseja kielikeskuksen tarjonnasta. Tutkinnon kokonaisuuden kannalta 12-15 op kieli- ja viestintäopintoja on monissa tapauksissa sopiva määrä. Vaikka yhden vieraan pakollinen osuus on vain 3 op, on usein järkevää suorittaa kieliopintoja laajempina jaksoina ja useammassa kielessä. Humanisti ja yhteiskuntatieteilijä tarvitsee muidenkin vieraiden kielten kuin englannin taitoa!

 

MAISTERIN TUTKINNON KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT

Jos maisterin tutkintoa edeltävä tutkinto on suomalainen yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto, ei maisterin tutkintoon normaalisti kuulu enää kieli- ja viestintäopintoja. Niitä saattaa kuitenkin sisältyä tutkinto-ohjelmien sekä maisteriohjelmien opetussuunnitelmiin.

Jos alemmassa korkeakoulututkinnossa ei ole tehty tutkintoasetuksen (nro 794/04, 10 § 2 mom) mukaista kypsyysnäytettä, on opiskelija kirjoitettava se maisterin tutkintoa varten siten kuin kandidaatintutkinnon kohdalla mainitaan. Esimerkiksi suomenkielisen koulun mutta ulkomaisen Bachelor-tasoisen tutkinnon suorittaneet kirjoittavat valvotun kypsyysnäytteen, joka osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Lisäksi tällaisessa tapauksessa on suoritettava kandidaatin tutkinnon vaatimuksissa kuvattu ruotsin kielen koe/kurssi.

Tutkintoasetuksen mukaan (nro 794/04, 16 § 3 mom) suomenkielisessä maisterin tutkinnossa, jota edelsi suomenkielinen alempi tutkinto, kirjoitetaan lisäksi toinen kypsyysnäyte, joka osoittaa pelkästään perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Tällaiseksi kypsyysnäytteeksi katsotaan humanistisessa tiedekunnassa pro gradu -tutkielman suomenkielinen tiivistelmä.