03.10.2017

Jatko-opinto-oikeuden hakijan opas

Yhteiskunta tarvitsee uutta tieteellistä tietoa sekä osaajia johtaviin asiantuntijatehtäviin. Tätä kaikkea tarjoaa tohtorikoulutus, joka antaa asiantuntijavalmiudet oman tutkimusalan lisäksi yleiseen tieteelliseen ajatteluun ja ongelmanratkaisutapoihin sekä kehittää tietoyhteiskunnassa tarvittavia viestintä- ja tietoteknisiä valmiuksia.

Tohtorikoulutukseen kuuluu paljon enemmän kuin väitöskirjatutkimus. Kyseessä on tohtoriksi valmistuvan oma projekti, jonka aikana hänen tietonsa, taitonsa sekä niiden soveltamisvalmiutensa kehittyvät erilaisissa toimintaympäristöissä.

Humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen jatkokoulutuksessa korostuu valmius itsenäiseen tutkimustyöhön, edellytykset toteuttaa ja raportoida laajamittainen tutkimushanke sekä kyky esitellä ja puolustaa omaa tutkimustyötä väitöstilaisuudessa. 

Jos olet kiinnostunut suorittamaan tohtorin tutkinnon (poikkeustapauksissa myös lisensiaatin tutkinnon), sinun tulee hakea tiedekunnalta jatko-opinto-oikeutta. Tohtorin tutkinnon suorittamisoikeutta haetaan siltä tiedekunnalta, jonka tieteenalaan tutkimustyö pääasiassa kuuluu. Jatkotutkinnot-sivulta löydät listan tieteenaloista, joista voit suorittaa tohtorin tutkinnon humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Lisätietoa laitosten tutkimustoiminnasta löydät näiltä sivuilta:

Humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa opinto-oikeus myönnetään suoraan tohtorin tutkintoon. 

Jatko-opintokelpoisuus

Yleiset valintaperusteet

Yliopistolain 558/2009 37 §:n mukaan tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; taikka 3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Täydentävien opintojen laajuudesta päättää tiedekunta. Täydentäviä opintoja ei sisällytetä jatkotutkintoon.

Jatkotutkintokoulutuksen valintaperusteet

Jyväskylän yliopisto edellyttää, että tohtoriopiskelijaksi valittavalla on riittävät perustiedot tieteenalalta, jolta väitöskirjatyö tehdään, sekä syventäviin opintoihin sisältyvästä opinnäytteestä vähintään arvolause hyvä, 3/5, tai muu vastaavan tasoinen arvolause. Valinnassa noudatetaan tiedekuntien laatimia yksityiskohtaisia valintaperusteita, jotka perustuvat seuraaviin yleisiin valintakriteereihin:

  • Hakijan tiedot ja taidot
    • menestyminen hakukelpoisuuden antavissa opinnoissa
    • opintojen edellyttämä tarkoituksenmukainen kielitaito
  • Tutkimusaihe: 
    • tutkimusaiheen sopiminen laitoksen/tiedekunnan tutkimusstrategiaan
    • tutkimus- ja opintosuunnitelman taso ja realistisuus
  • Ohjaus: asiantuntevan ohjauksen saatavuus ja ohjausresurssien riittävyys
  • Sitoutuminen: tohtoriopiskelijan sitoutuminen tutkinnon suorittamiseen

Tohtoriohjelmaan valituilta edellytetään valintavaiheessa sitoutumista tutkinnon suorittamiseen. Sitoutumista arvioidaan sen perusteella, minkälaiset edellytyksen hakijalla on: 1) osallistua yliopiston järjestämään opetukseen, 2) suorittaa tutkinto tavoiteajassa (kokopäiväisesti opiskellen 4 vuotta) ja 3) integroitua tutkimusyhteisöihin. Arvioinnissa huomioidaan opiskelun kokopäiväisyys tai osa-aikaisuus, tarve ja mahdollisuudet etäopiskeluun, muut opiskeluoikeudet tohtorin- tai maisterintutkintoon sekä mahdollisuudet verkostoitua yliopiston sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Yllä mainittujen yleisten valintaperusteiden lisäksi humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulu edellyttää, että jatko-opinto-oikeutta hakeva henkilö on sitoutunut

  • suunnittelemaan jatko-opintonsa siten, että tavoitteena on valmistuminen neljässä vuodessa
  • laatimaan tutkimuksensa aiheesta, joka liittyy tiedekunnan ja laitoksen vahvuusalueisiin
  • suunnittelemaan jatko-opintonsa mielekkäästi suhteessa työllistymistavoitteisiin
  • pitämään ohjaajansa ajan tasalla sekä väitöskirjatyön että laajemmin jatko-opintojen edistymisestä
  • noudattamaan ohjausasiakirjassa sovittuja periaatteita

Kielitaito

Tohtoriohjelmaan valituilta edellytetään valintavaiheessa suomen tai englannin kielen taitoa.

Todistusta ei vaadita suomen eikä englannin kielen taidosta, jos hakija on suorittanut hakukelpoisuuden antavan tai sitä korkeamman tason korkeakoulututkinnon Suomessa. Todistusta englannin kielen taidosta ei vaadita, jos hakija on suorittanut hakukelpoisuuden antavan tai sitä korkeamman tason korkeakoulututkinnon englannin kielellä EU/ETA-maassa, Sveitsissä, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa Seelannissa. Tutkintokielen tulee olla englanti ja opinnäytetyö on tullut laatia englannin kielellä. Tutkintokielen tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan korkeakoulun antamasta virallisesta dokumentista.

Muiden hakijoiden, jotka aikovat laatia väitöskirjansa englannin kielellä, on osoitettava englannin kielen taitonsa. Hakijalta edellytettävän kielitaidon voi osoittaa kansainvälisen kielitestin todistuksella tai kansallisen yleisen kielitutkinnon (YKI) todistuksella, jossa on osoitettu vähintään ylintä tasoa 5 vastaava kielitaito kaikilla osa-alueilla (tekstin ymmärtäminen, puheen ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen). Kansainvälisistä kielitesteistä vaadittavat pistemäärät ovat vähintään seuraavat: TOEFL 627 (Paper Based Test) / 95 (Internet Based Test), IELTS 7 tai CPE ja CAE läpäisytasot A, B tai C tai PTE (Pearson Test of English) 76. Pearson test of English, IELTS- ja TOEFL-todistusten voimassaoloaika on kaksi vuotta ja testin on oltava voimassa hakuajan päättymispäivään saakka.

Muiden hakijoiden, joiden äidinkieli ei ole suomi ja jotka aikovat laatia väitöskirjansa suomen kielellä, on osoitettava suomen kielen taitonsa. Hakijalta edellytettävän kielitaidon voi osoittaa valtionhallinnon kielitutkinnon todistuksella, jossa on osoitettu hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito, tai kansallisen yleisen kielitutkinnon (YKI) todistuksella, jossa on osoitettu vähintään ylintä tasoa 5 vastaava kielitaito kaikilla osa-alueilla (tekstin ymmärtäminen, puheen ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen).

Tiedekunnat voivat harkintansa mukaan hakukohdekohtaisesti päättää tiukemmista kielitaitovaatimuksista ja korkeammista pisterajoista. Tiedekunnat voivat harkintansa mukaan ja vain yhteistyössä yliopiston kielikeskuksen kanssa hakukohdekohtaisesti toteuttaa kielitestin korvaavia tapoja englannin kielen taidon osoittamiseen (academic literacy screening).

Jatkotutkintokoulutuksen opiskelijavalinnan erityisehdot

  • Jatko-opiskeluoikeutta myönnettäessä edellytyksenä on, että jatkotutkintoa varten tehtävää opinnäytettä tullaan ohjaamaan Jyväskylän yliopistossa tutkintosäännön mukaisesti.
  • Toisesta yliopistosta tai Jyväskylän yliopiston toisesta tiedekunnasta siirtyvän tohtoriopiskelijan hyväksymisen edellytyksenä on, että väitöskirjatyöhön sisältyvän tutkimusaineiston siirtämisestä osaksi Jyväskylän yliopistossa tai Jyväskylän yliopiston toisessa tiedekunnassa tarkastettavaa väitöskirjaa on kirjallisesti sovittu yliopistojen tai tiedekuntien kesken.
  • Opiskeluoikeutta ei voida myöntää toiseen samansisältöiseen jatkotutkintoon, joka hakijalla jo on. Kun hakijana on henkilö, jolla on tohtorintutkinto, tiedekunta arvioi tutkintojen samansisältöisyyden ja pyytää tutkijakoulun johtoryhmältä lausunnon ennen opiskelijaksi hyväksymistä.
  • Yliopistossa ei oteta ilman perusteltua syytä käsiteltäväksi väitöskirjakäsikirjoitusta, jolle ei ole myönnetty väittelylupaa tai joka on hylätty toisessa yliopistossa tai JY:n toisessa tiedekunnassa. 

Hakuajat

Jatko-opiskeluoikeuden hakuajat ovat maaliskuu (1.-29.3.2018) ja elokuu (1.-31.8.2018). Maaliskuun haussa haetaan 1.8. alkavaan koulutukseen ja elokuun haussa 1.1. alkavaan koulutukseen. Valintapäätökset tehdään kuuden viikon sisällä hakuajan päättymisestä (11.5.2018 ja 12.10.2018 mennessä). 

Opiskelijaa ei voida hyväksyä ennen maisterintutkinnon valmistumista.

Huomaa, että yliopistolain mukaan ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi lukuvuodelle ainoastaan seuraavista syistä: Hän

  • suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua;
  • on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai
  • on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan.

Jatko-opinto-oikeuden hakemus

Hakemus kokonaisuudessaan

Jatko-opintoja suunnittelevan tulee ottaa yhteyttä oppiaineen pääedustajaan, joka toimii jatko-opinto-oikeuden haun yhteyshenkilönä ja ohjaa tarvittaessa hakijan edelleen eteenpäin. Hakuvaiheessa keskustellaan tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelmasta. Samalla käydään läpi hakijan aiemmat opinnot ja opintomenestys. 

Hakemuksen liitteeksi tarvitaan aina tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelma. Etenkin jatko-opintosuunnitelma voi olla alustava versio. Mikäli perustutkintoa ei ole suoritettu Jyväskylän yliopistoon, liitetään mukaan myös tutkintotodistuksen kopio.

Jatko-opintosuunnitelmaa tehtäessä voidaan keskustella myös työn ohjaajista.

Haussa käytetään sähköistä hakulomaketta (linkki lisätään myöhemmin), joka sisältää rahoitussuunnitelman. Hakemukseen liitetään kopio perustutkintotodistuksesta, aikaisempien opintojen opintosuoritusote, tutkimussuunnitelma ja jatko-opintosuunnitelma sekä muut tiedekunnan edellyttämät liitteet.

Mahdolliset tarkemmat tiedot hakemuksen lähettämisestä ilmoitetaan kulloisenakin hakuaikana julkaistavassa hakuilmoituksessa. 

Lisätietoa henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma -liitteestä

Hakemuksen liitteeksi laaditaan aina jatko-opintosuunnitelma, joka sisältää aikataulutetun suunnitelman sekä väitöskirjatyöstä että sen lisäksi suoritettavista jatko-opintokursseista sekä muista ammatillisesti pätevöittävistä tehtävistä.

Opiskelija neuvottelee yhdessä yhteyshenkilön tai (tulevan) ohjaajan kanssa tohtorintutkinnon jatko-opintosuunnitelmaan vaadittavien opintojen sisällöstä ja suoritustavoista. Henkilökohtaista jatko-opintosuunnitelmaa laadittaessa käytetään hyväksi humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatko-opetussuunnitelmaa. Tietoa sekä humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan että muiden Jyväskylän yliopiston toimijatahojen tarjoamista jatko-opintokursseista ja koulutustilaisuuksista löytyy Jatko-opintojen opetustarjonta-sivulta. Jatko-opintojen sisältö ja laajuus sovitaan ohjaajan kanssa. 

Jatko-opintosuunnitelma laaditaan lomakkeelle.

Jatko-opintosuunnitelman täytyy olla aina jatko-opetussuunnitelman mukainen.
 

Lisätietoa tutkimussuunnitelma-liitteestä

Jatko-opiskelijaksi haluavan tulee laatia hakemuksen liitteeksi tutkimussuunnitelma (3-4 sivua), joka sisältää pääkohdittain ainakin seuraavat asiat:

  1. tutkimuksen aihe/työnimi,
  2. tehtävänasettelu, tutkimusongelmat ja -kysymykset,
  3. tutkimusmenetelmät ja teoreettiset lähtökohdat,
  4. tutkimusaineisto tai lähteet,
  5. mahdollinen jäsentely,
  6. tämänhetkinen vaihe, jos tutkimus on jo tekeillä,
  7. rahoitussuunnitelma (eli miten tutkimustyö on tarkoitus rahoittaa) ja
  8. tutkimuksen etenemisaikataulu.

Tutkimussuunnitelman kehittäminen on jatko-opintojen ensimmäinen tehtävä. Tarkempi tutkimussuunnitelma laaditaan yleensä jatko-opiskeluoikeuden saamisen jälkeen. 

Päätökset ja niistä tiedottaminen

Hakuajan päätyttyä tiedekunta kysyy kuhunkin hakemukseen laitoksen puoltoa. Laitoksilla toimii johtoryhmä, tutkimuslautakunta tai vastaava, joka käsittelee ja arvioi hakemukset omien käytäntöjensä mukaisesti. Ryhmät ovat laitoksilla seuraavat:

  • Historian ja etnologian laitos: laitoksen johtoryhmä
  • Kieli- ja viestintätieteiden laitos: tutkimuksen johtoryhmä
  • Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos: laitoksen tutkimuslautakunta
  • Soveltavan kielentutkimuksen keskus: Solkin ohjaajapooli
  • Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos: tohtoriohjelman johtoryhmä

Tiedekunta lähettää jatko-opinto-oikeuden hakemukset sekä laitoksen johtajalle että edellämainittujen ryhmien yhteyshenkilölle.

Ryhmä voi kutsua hakijan tapaamiseen vastaamaan hakemusta koskeviin kysymyksiin. Ryhmä voi myös keskustella hakemuksista esimerkiksi oppiaineen pääedustajien tai laitoksen johtajan kanssa.

Ryhmässä kirjataan ylös päätetyt puollot. Ryhmän puheenjohtaja tai sihteeri lähettää tiedot puoltopäätöksistä tiedekuntaan.

Mikäli hakemusta ei puolleta, päätökseen kirjataan perustelut kielteiseen kantaan.

Mikäli hakemusta puolletaan, tiedekuntaan ilmoitetaan myös ehdotus hakijan tulevasta pääohjaajasta, vähintään yhdestä muusta ohjaajasta sekä seurantaryhmästä.

  • Vastuulliseksi ohjaajaksi (pääohjaajaksi) tulee nimetä henkilö, joka on työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon ja jolla on tohtorin tutkinto ja riittävät tieteelliset ansiot.
  • Muita ohjaajia voi olla 1-2. Ohjaajilla on oltava tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suoritettuina. Jyväskylän yliopiston tutkijakoulun toimintaperiaatteiden mukaan ainakin yhden ohjaajan on oltava Jyväskylän yliopiston professori, yliopistolehtori, yliopistotutkija tai dosentti. Ohjaajien valinnassa otetaan huomioon sisällöllinen asiantuntijuus ja ohjaustehtävien jakautuminen laitoksen sisällä. Ohjaajat eivät voi olla tulevan opinnäytteen tarkastajia.

Dekaani tekee päätöksen em. tahojen esityksen pohjalta. Samalla dekaani hyväksyy hakemuksen liitteenä olleen alustavan jatko-opintosuunnitelman. Päätöksen valmistelijana on opintopäällikkö.

Tiedekunta ilmoittaa kaikille hakijoille valintapäätöksestä. Päätökseen tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.

Lisäksi tiedekunta lähettää

  • jatko-opinto-oikeuden saaneelle hakijalle päätöksen mukana ilmoittautumisohjeet
  • tiedon valintapäätöksestä ohjaajille ja laitoksen johtajalle. Laitoksen johtaja välittää tiedon eteenpäin laitoksen sisällä sovitun käytännön mukaisesti.
  • pyynnöstä hakemuksen liitteenä tulleen tutkimussuunnitelman ohjaajille

Yhden korkeakoulupaikan säännöksen (YOL 558/2009 38 §) mukaan hakija voi ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Säännöksen valvomiseksi tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta viedään Opintopolkuun.

Tiedekunta lisää jatko-opinto-oikeuden saaneen henkilön tiedekunnan tohtorikoulutettavien listalle sekä tarvittaessa tutkimuksen ohjaajat tarvittaville sähköpostilistoille.

Uudelle tohtorikoulutettavalle löytyy jatko-opintojen käynnistämiseen liittyviä ohjeita tiedekunnan Jatko-opiskelijan oppaasta

Kysy lisää

Ota yhteyttä: suunnittelija Heli Niskanen, sähköposti doct-hum-soc(at)jyu.fi.