08.09.2017

Jatko-opintojen rahoitus

johto

Jatko-opintojen rahoitusta tulee suunnitella jo jatko-opinto-oikeuden hakuvaiheessa. Jatko-opintojen rahoitussuunnitelma kirjataan ylös henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan.

Huom! Jatko-opinto-oikeuden saaminen ei tarkoita rahoituksen saamista tiedekunnalta.

Päätoimisten jatko-opintojen rahoittamiseen on monta vaihtoehtoa: esimerkiksi tohtorikoulutettavan paikat yliopistossa ja projekteissa, henkilökohtaiset apurahat sekä valtion opintotuki. Myös yliopiston ulkopuolella työssäkäyvät henkilöt voivat tehdä jatko-opintoja osa-aikaisesti työnsä ohella.

Laitos/tiedekunta yhdessä ohjaajan kanssa pyrkivät takaamaan opiskelijalle neljän vuoden rahoituksen. Opiskelijan edellytetään osallistuvan rahoituksen saamiseen hakemalla ohjaajan ja seurantaryhmän suosittelemia apurahoja ja tohtoriohjelmapaikkoja.

 

Yliopiston (tiedekunta, laitos) myöntämä rahoitus

Tiedekunta: jatko-opintojen ensimmäisen vuoden rahoituksena käytetään apurahaa. Mikäli opinnot ja tutkimustyö etenevät odotusten mukaisesti, annetaan ensimmäisen vuoden jälkeen arvioinnin perusteella enintään kolmen vuoden pituinen työsuhde.

Pääsääntöisesti kokopäiväisen opiskelijan rahoitus on neljä vuotta. Yli neljä vuotta kokopäiväisesti opiskelleiden tohtorikoulutettavien rahoitus tulee järjestää muulla kuin yliopiston myöntämällä rahoituksella.

Rahoituksen hausta ilmoitetaan tiedekunnan verkkosivuilla (Ajankohtaista) sekä Humsocdoc-sähköpostilistalla (ks. lisää Jatko-opiskelijan oppaasta).

Lisäksi laitokset voivat myöntää resurssiensa puitteissa matka-apurahoja tai tarjota mahdollisuuden kielentarkastuspalveluiden käyttöön (mm. julkaisujen kielentarkastus). Haettavissa olevien tukien määrä ja haun ajankohdat määrittyvät laitoksittain ja laitokset tiedottavat niistä omien käytäntöjensä mukaisesti.

Lue myös: 

 

Muut rahoitusmahdollisuudet

Säätiöiden henkilökohtaiset apurahat: tohtorikoulutettavia kannustetaan hakemaan säätiöiden henkilökohtaisia apurahoja. Tietoa tutkimukseen liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista löytyy Aurora-tietokannasta sekä Säätiöpalveluiden sivuilta . Esimerkiksi apurahan suuruus, apurahakauden pituus, hakemuksen liitteet sekä muut apurahan saamiseen liittyvät ehdot vaihtelevat rahoittajalta toiselle. Hakuilmoituksiin tulee tutustua huolellisesti. Apurahahakemuksen liitteeksi tarvitaan useimmiten suosituksia. Suosituksen kirjoittaa tavallisesti (pää)ohjaaja. Suosituksia tulee pyytää riittävän ajoissa, ja samalla tulee kertoa kaikki suosituksen kirjoittamiseen tarvittavat tiedot sekä toimittaa suosittelijalle ainakin luonnos hakemuksesta.

Projektirahoitus: ulkopuolinen projektirahoitus (Suomen Akatemia, Tekes, EU) muodostaa merkittävän osan tohtorikoulutettavien rahoituksesta. Ohjaajilla on velvollisuus hakea tätä rahoitusta.

Aikuiskoulutustukea voi hakea työ- tai virkasuhteessa toimiva tai yrittäjänä toimiva aikuisopiskelija. Lisätietoa aikuiskoulutustuesta.

 

Osa‐aikaiset tohtorikoulutettavat ja rahoitus

Yliopistossa voi opiskella tohtoriksi oman työn ohessa yliopiston ulkopuolella. Myös osa-aikaiseksi tohtorikoulutettavaksi pääsee vain hakumenettelyn kautta.

Tohtoriopintojen vaatimukset ovat samat kuin kokopäiväopiskelijoilla. Opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä määritetään tavoiteaika, joka voi olla pitempi kuin neljä vuotta.

Jos osa-aikainen opiskelija siirtyy kokoaikaiseksi, tiedekunta/laitos määrittää seurantaryhmää kuultuaan uuden tavoiteajan ottaen huomioon jo tehdyn työn.

Rahoitusrajoitukset määräytyvät uuden tavoiteajan mukaisesti.

(Jyväskylän yliopiston tutkijakoulun rakenne ja yleiset toimintaperiaatteet. Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksen kokouksessa 23.3.2011)

 

Verotus ja Mela

Yliopistojen myöntämät apurahat (myös esimerkiksi matka-apurahat) kuuluvat yksityisten myöntämiin apurahoihin ja stipendeihin. Ne ovat veronalaista tuloa siltä osin kuin niiden ja julkisyhteisöiltä saatujen avustusten yhteismäärä niistä vähennettävien menojen jälkeen ylittää verovuonna valtion vuotuisen taiteilija-apurahan. Vuotuisen taitelija-apurahan summa muuttuu vuosittain.

Apurahan saajan on aina ilmoitettava kaikki saamansa apurahat veroilmoituksessa. Veronalainen apuraha ilmoitetaan sen vuoden tulona, jolloin se on ollut nostettavissa – ei siis tosiasiallisen käyttövuoden tulona. Tohtorikoulutettavan on syytä konsultoida asiansa osaavan verovirkailijan kanssa verotuksellisista seikoista.

Apurahan saaja ei ole yliopiston eläkevakuutuksen piirissä eikä yliopiston puolesta vakuutettu. Eläkelaitos Mela on hoitanut apurahansaajien eläkevakuutusasioita vuoden 2009 alusta lähtien. Yliopisto ja monet säätiöt siirtävät tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan myönnettyjen apurahojen tiedot Melaan. Mela ratkaisee eläkevakuutuksen tarpeen ja laskuttaa tarvittaessa eläkevakuutuksen apurahan saajalta. Apurahansaaja hallinnoi ja maksaa ns. Mela-maksut (sosiaaliturva, n. 14 %) itse apurahan määrästä apurahakautensa kuluessa.

Lisää tietoa verotuksesta ja/tai Mela-maksuista: