29.01.2019

Jatko-opintojen rahoitus

johto

Rahoitussuunnitelman laatiminen on olennainen osa jatko-opintojen suunnittelua. Jo jatko-opinto-oikeuden hakemusta laatiessasi joudut tekemään rahoitussuunnitelman, koska jatko-opinto-oikeuden saaminen ei tarkoita rahoituksen saamista tiedekunnalta. Sinun tuleekin hakea tai järjestää rahoitus erikseen.

Rahoitussuunnitelma usein päivittyy jatko-opintojen edetessä. Tukenasi rahoitussuunnitelman laatimisessa ja rahoituksen hakemisessa ovat ohjaajasi. Sinun tehtäväsi on miettiä rahoitustarvettasi, etsiä erilaisia rahoitusmahdollisuuksia sekä hakevan ohjaajiesi ja seurantaryhmäsi suosittelemia apurahoja ja työsuhteita.

Päätoiminen vai osa-aikainen jatko-opiskelu?

Osa tohtorikoulutettavista tekee jatko-opintonsa päätoimisesti, osa taas muun työnsä ohella eli osa-aikaisesti. Osalla on jatko-opintojen aikana sekä päätoimisia että osa-aikaisia jaksoja.

Muistathan, että vaikka suunnittelisitkin jatko-opintojesi tekemistä osa-aikaisesti muun työn ohella, esimerkiksi aineiston keruu tai väitöskirjan viimeistely voi olla vaihe, johon haluat keskittyä päätoimisesti ja johon tarvitset erillistä rahoitusta. Laitoksen apuraha, säätiön apuraha tai aikuiskoulutustuki voi olla yksi mahdollisuus tällaiseen jaksoon. 

Päätoimisten jatko-opintojen rahoittamismahdollisuudet

Useimmiten päätoimisten jatko-opintojen rahoittaminen koostuu monen eri vaihtoehdon yhdistelmästä:

  • tohtorikoulutettavan työsuhde tiedekunnassa tai laitoksessa
  • tohtorikoulutettavan työsuhde jossakin yliopiston projektissa
  • eri säätiöiden ja rahoittajien myöntämät henkilökohtaiset apurahat
  • aikuiskoulutustuki
  • valtion opintotuki

Vinkkejä rahoituksen hakemiseen: professori Laura Starkin luento How to write a successful research plan when applying for PhD (Moniviestimessä)

Yliopiston (tiedekunta, laitos) myöntämä rahoitus

Sinulla on mahdollisuus hakea rahoitusta tiedekunnasta tai omasta laitoksestasi. Muista, että tohtorikoulutettavia on paljon, ja tiedekunnalla ja laitoksilla on mahdollisuus rahoittaa vain osa jatko-opiskelijoista.

Tiedekunta ilmoittaa joka vuosi (useimmiten syksyllä) haettavaksi tohtorikoulutettavan kokopäiväisiä työsuhteita. Työsuhteen pituus voi olla yhdessä muiden yliopistolta väitöskirjatyötä varten saatujen rahoitusten kanssa olla pääsääntöisesti enintään neljä vuotta. Voit hakea työsuhdetta, jos sinulla on voimassa oleva jatko-opinto-oikeus. Muista vaatimuksista määritellään tarkemmin hakuilmoituksessa. Rahoituksen hausta ilmoitetaan tiedekunnan verkkosivuilla (Ajankohtaista) sekä Humsocdoc-sähköpostilistalla (ks. lisää Jatko-opiskelijan oppaasta), joten sinun kannattaa seurata näitä.

Laitokseltasi voit hakea työskentelyapurahoja. Niistä ilmoitetaan yleensä laitoksesi sähköpostilistoilla. Yliopistolta saamiesi työskentelyapurahojen pituus ei voi ylittää yhtä vuotta. Huomaa, että et voi saada apurahaa, mikäli olet ollut jo tohtorikoulutettavan työsuhteessa.

Erityistapauksissa jatko-opiskelijan yliopistolta saama yhteenlaskettu rahoituskausi (apurajat ja työsuhteet) voi ylittää neljä vuotta, mutta korkeintaan 6 kuukautta ja ainoastaan, jos väitöskirja on esitarkastuksessa ja valmistumassa lisäajan kuluessa. Pääosin neljä vuotta ylittävä tohtorikoulutus rahoitetaan kuitenkin muulla kuin yliopiston myöntämällä rahoituksella.

Työskentelyrahoituksen lisäksi voit hakea laitokseltasi matka-apurahoja tai mahdollisuutta kielentarkastuspalveluiden käyttöön (mm. julkaisujen kielentarkastus). Rahoitusmahdollisuudet vaihtelevat laitoksittain. Haettavissa olevien tukien määrä ja haun ajankohdat määrittyvät laitoksittain ja laitokset tiedottavat niistä omien käytäntöjensä mukaisesti, yleensä omilla sähköpostilistoillaan.

Tohtorikoulutettavan työsuhteet yliopiston projekteissa

Tiedekuntamme laitoksilla toimii useita projekteja, jotka ovat saaneet rahoitusta esimerkiksi EU:lta, Suomen Akatemialta tai Tekesiltä. Nämä projektit voivat palkata tohtorikoulutettavia työsuhteeseen. Seuraa laitoksesi sähköpostilistoja, sillä niillä yleensä tiedotetaan projekteissa auki olevista työsuhteista.

Säätiöiden myöntämät apurahat

Tiedekunnan tohtorikoulutettavat ovat saaneet merkittävästi henkilökohtaisia apurahoja säätiöiltä. Kannustammekin kaikkia hakemaan näitä rahoituksia.

Tietoa säätiöistä löydät Aurora-tietokannasta sekä Säätiöpalveluiden sivuilta.

Sinun kannattaa tutustua hakuilmoituksiin ajoissa ja tarkasti, sillä esimerkiksi apurahan suuruus, apurahakauden pituus, hakemuksen liitteet sekä muut apurahan saamiseen liittyvät ehdot vaihtelevat rahoittajalta toiselle. Huomaa myös, että apurahahakemuksen liitteeksi tarvitaan useimmiten suosituksia, joita sinun tulee pyytää riittävän ajoissa. Suosituksen kirjoittaa tavallisesti (pää)ohjaaja. Muista kertoa suosituksen kirjoittajalle kaikki tarvittavat tiedot sekä toimittaa suosittelijalle ainakin luonnos hakemuksesta.

Muita päätoimisen opiskelun rahoitusmahdollisuuksia

Jos olet työ- tai virkasuhteessa toimiva tai yrittäjänä toimiva aikuisopiskelija, voit hakea aikuiskoulutustukea. Lisätietoa aikuiskoulutustuesta löydät täältä.

Lue myös: 

Jatko-opintojen rahoitus, kun opintoja tehdään osa-aikaisesti

Voit tehdä jatko-opintoja myös osa-aikaisesti, muun työn ohella. Tällöin tohtoriopintojen vaatimukset ovat samat kuin kokopäiväopiskelijoilla, mutta opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä määritetään opintojen tavoiteaika, joka voi olla pitempi kuin neljä vuotta. Jos osa-aikainen opiskelija siirtyy kokoaikaiseksi, tiedekunta/laitos määrittää seurantaryhmää kuultuaan uuden tavoiteajan ottaen huomioon jo tehdyn työn. Rahoitusrajoitukset määräytyvät uuden tavoiteajan mukaisesti. (Ks. Jyväskylän yliopiston tutkijakoulun rakenne ja yleiset toimintaperiaatteet. Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksen kokouksessa 23.3.2011)

Verotus ja Mela

Yliopistojen myöntämät apurahat (myös esimerkiksi matka-apurahat) kuuluvat yksityisten myöntämiin apurahoihin ja stipendeihin. Ne ovat veronalaista tuloa siltä osin kuin niiden ja julkisyhteisöiltä saatujen avustusten yhteismäärä niistä vähennettävien menojen jälkeen ylittää verovuonna valtion vuotuisen taiteilija-apurahan. Vuotuisen taitelija-apurahan summa muuttuu vuosittain.

Apurahan saajan on aina ilmoitettava kaikki saamansa apurahat veroilmoituksessa. Veronalainen apuraha ilmoitetaan sen vuoden tulona, jolloin se on ollut nostettavissa – ei siis tosiasiallisen käyttövuoden tulona. Tohtorikoulutettavan on syytä konsultoida asiansa osaavan verovirkailijan kanssa verotuksellisista seikoista.

Apurahan saaja ei ole yliopiston eläkevakuutuksen piirissä eikä yliopiston puolesta vakuutettu. Eläkelaitos Mela on hoitanut apurahansaajien eläkevakuutusasioita vuoden 2009 alusta lähtien. Yliopisto ja monet säätiöt siirtävät tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan myönnettyjen apurahojen tiedot Melaan. Mela ratkaisee eläkevakuutuksen tarpeen ja laskuttaa tarvittaessa eläkevakuutuksen apurahan saajalta. Apurahansaaja hallinnoi ja maksaa ns. Mela-maksut (sosiaaliturva, n. 14 %) itse apurahan määrästä apurahakautensa kuluessa.

Lisää tietoa verotuksesta ja/tai Mela-maksuista: