08.09.2017

Tutkintovaatimukset

Yleistä

Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista 794/2004 22 §:n määritellään, että tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:

  • suorittaa jatkokoulutuksen opinnot
  • osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua
  • laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Kukin tohtorikoulutettava käy ohjaajiensa kanssa läpi tutkintovaatimukset sekä opinnäytteen arviointikriteerit ja päivittää niiden pohjalta jatko-opintosuunnitelmansa yhdessä ohjaajiensa kanssa.

Lisensiaatintutkinto ei ole pakollinen tohtorin tutkintoon tähtäävälle, mutta joissain tilanteissa se on mahdollista tai kannattavaakin tehdä. Sen suorittamisesta tulee neuvotella ohjaajan kanssa.

Tietoa sekä humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan että muiden Jyväskylän yliopiston toimijatahojen tarjoamista jatko-opintokursseista ja koulutustilaisuuksista löytyy Jatko-opintojen opetustarjonta-sivulta.

Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatko-opetussuunnitelma


1.4.2017 jälkeen hyväksytyt uudet jatko-opiskelijat aloittavat jatko-opintonsa humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatko-opetussuunnitelman (1.4.2017-31.7.2020) mukaisesti. 

Ennen 1.4.2017 hyväksytyt jatko-opiskelijat, joilla on humanistisen tiedekunnan jatko-opetussuunnitelman mukaan tai yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatko-opetussuunnitelman mukaan hyväksytty jatko-opintosuunnitelma, voivat suorittaa tohtorin tutkintonsa sen mukaisesti siirtymäkauden ajan TAI halutessaan siirtyä uuteen jatko-opetussuunnitelmaan (jolloin hänen tulee laatia uusi jatko-opintosuunnitelma). 

Siirtymäkausi kestää 31.7.2020 saakka.

Väitöskirjaa koskevia vaatimuksia

Kaikkia väitöskirjoja koskevia vaatimuksia

Jyväskylän yliopistossa tehtäviä väitöskirjoja koskevien väitöskirjavaatimusten tulee toteutua kaikissa väitöskirjoissa, joskin niitä voidaan soveltaa tiedekunnissa hieman eri tavoin. Perehdy siis sekä väitöskirjavaatimuksiin Jyväskylän yliopistossa että humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohjeistuksiin. Väitöskirjan ohjaajien tulee varmistaa väitöskirjan käsikirjoituksen laatu huolellisesti ennen esitarkastusta.

Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys tiedekunnan jonkin oppiaineen alalta. Väitöskirjan laajuus mitoitetaan siten, että tohtorintutkinto voidaan suorittaa kokopäiväisesti opiskellen neljässä vuodessa.

Väitöskirja on joko monografia, artikkeliväitöskirja tai niiden yhdistelmä. Väitöskirjan osaksi voidaan hyväksyä myös aikaisemmin julkaistu teos, mutta väitöskirjaa ei voi hyväksilukea aiemmin hyväksytyllä tutkielmalla. Väitöskirjatyössä tulee näkyä Jyväskylän yliopiston ohjaus.

Väitöskirjaksi aiottu tutkimus kirjoitetaan suomen, ruotsin, englannin, ranskan, saksan tai venäjän kielellä, tai muulla tiedekunnan hyväksymällä kielellä. Mikäli väitöskirja tai jokin sen osa halutaan kirjoittaa jollakin muulla kielellä, suunnitelma tulee hyväksyttää Wolmar Schildt -instituutin johtoryhmässä opintojen alkuvaiheessa. Tarvittaessa suunnitelma voidaan viedä myös tiedekuntaneuvoston päätettäväksi.

Huomaa lisäksi, että

  • väitöskirjan alussa tulee olla lyhyt tiivistelmä (abstract), jonka tulee (soveltuvin osin) sisältää väitöskirjan tavoitteet tai tutkimuskysymykset, keskeisimmät menetelmät, tulokset sekä niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset. Tiivistelmä tulee, väitöskirjan kielestä riippumatta, kirjoittaa ainakin suomen- ja englanninkielellä. Lisäksi voi olla muilla kielillä kirjoitettuja tiivistelmiä.
  • väitöskirjan loppuun (ennen lähdeluetteloa) liitetään Summary/Tiivistelmä joko englanniksi (jos väitöskirja on suomenkielinen) tai suomeksi (jos kirja on muun kielinen). Suomenkielisen tiivistelmän tilalla voi olla englanninkielinen, jos kirjoittaja ei hallitse suomen kieltä.

Väitöskirjojen ja väitöskirjojen tiivistelmien kielentarkastukseen on olemassa erillinen prosessikuvaus.   

Väitöskirjan julkaisutapa on väittelijän vapaasti valittavissa, mutta siitä tulee neuvotella ohjaajan kanssa.  

Monografiaväitöskirja

Monografiaväitöskirja on sellaisenaan aiemmin julkaisematon, itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön perustuva kokonaisuus. Tekijä voi halutessaan laatia väitöskirjansa aihepiiristä julkaisuja ja hyödyntää niitä väitöskirjassaan.

Monografiaväitöskirjan johdannosta tulisi käydä ilmi aukikirjattuna (lueteltu aakkosjärjestyksessä):

  • Aikaisempi tutkimus
  • Aineistot
  • Eettiset kysymykset
  • Kysymyksenasettelu ja tavoitteet
  • Menetelmät
  • Teoriat
  • Yhteiskunnallinen relevanssi

 

Artikkeliväitöskirja

Artikkeliväitöskirjan aloitusvaiheessa väitöskirjan tekijä ja työn pääohjaaja sopivat väitöskirjan muodosta sekä julkaisusuunnitelmasta. Artikkeliväitöskirjan tulee muodostaa kokonaisuus ja vastata tieteelliseltä tasoltaan ja muulta vaatimustasoltaan yhtenäistä väitöskirjatutkimusta eli monografiaa. Esitarkastus kohdistuu tutkielmaan kokonaisuutena. Esitarkastuslausunnoissa on erikseen selvitettävä, muodostavatko julkaisuissa sekä kokoavassa ja arvioivassa osuudessa käsitellyt aiheet riittävän yhtenäisen tutkimusongelman.

Artikkeliväitöskirja muodostuu samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä väittelijän niistä laatimasta yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjaan sisältyy tyypillisesti 3-5 artikkelia (sekä väittelijän niistä laatima yhteenveto). Huomaa, että 

  • artikkeliväitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ, johon voi sisältyä vielä julkaisemattomia artikkeleita. Vähintään puolet väitöskirjaan sisältyvistä artikkeleista on kuitenkin oltava jo julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi tieteellistä vertaisarviointia (referee-järjestelmää) käyttävissä aikakauslehdissä tai kokoomateoksissa. Jyväskylän yliopiston kaikkia tiedekuntia koskevan Väitöskirjavaatimukset Jyväskylän yliopistossa -ohjeistuksen mukaan vaadittavien artikkelien määrään vaikuttavat tieteenala ja tekijän itsenäisen työn osuus sekä artikkeleiden a) laajuus, b) tieteellinen laatu ja merkittävyys sekä c) julkaisufoorumi (ks. esim. Julkaisufoorumi, josta lisätietoja osoitteessa http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/).
  • jos jotkut artikkeleista ovat vielä julkaisemattomia käsikirjoituksia, voi väitöskirjan julkaista Jyväskylän yliopistosarjassa niin, että käsikirjoitukset ovat mukana painetussa mutta eivät sähköisessä versiossa. Ne voidaan täydentää verkkoversioon myöhemmin joko julkaistuina artikkeleina tai käsikirjoituksina. Artikkeliväitöskirjaa valmistelevan tohtorikoulutettavan ei siis tarvitse jäädä odottamaan artikkeleiden julkaisupäätöksiä, vaan hän voi väitellä ennen sitä.
  • artikkeliväitöskirja voi sisältää julkaisuja, joissa on useita kirjoittajia. Väitöskirjantekijän itsenäinen osuus väitöskirjaan sisällytettävissä yhteisartikkeleissa tulee kuvata selkeästi väitöskirjan yhteenvedossa. Yksittäistä julkaisua voidaan perustelluista syistä käyttää useamman eri tohtorikoulutettavan väitöskirjoissa silloin, kun tekijöillä on omat itsenäiset osuutensa artikkelissa. Tästä on sisällytettävä maininta väitöskirjantekijän itsenäisen työn osuuden kuvaukseen. Erityistapauksissa neuvotellaan pääohjaajan ja tarvittaessa opintopäällikön kanssa.
  • artikkeliväitöskirja ei voi sisältää saman tekijän aikaisemman väitöskirjan osia (artikkeleita).
  • kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi, on tutkimuksen tekijän ja ohjaajan esitettävä luettelo siitä, missä artikkelit on julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi. Samassa yhteydessä on yhteisjulkaisujen osalta esitettävä selvitys siitä, mikä väittelijän työn itsenäinen osuus niissä on. Selvityksen tulee olla väitöskirjan ns. yhteenveto-osuudessa siten, että se on selkeästi löydettävissä ja erotettavissa. Lue tähän liittyen myös Väittelijän opas.

Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettavana tehdyissä artikkeliväitöskirjan artikkeleissa yhteys Jyväskylän yliopistoon ilmoitetaan affiliaatiotiedoissa ohjausasiakirjan liitteen 1 (tohtoriopiskelijan, ohjaajan ja seurantaryhmän tehtävät) ja yliopiston julkaisueettisten periaatteiden mukaisesti. Lue myös Jyväskylän yliopiston nimissä julkaisevien affiliaatiotiedot; Täsmennys julkaisujen tekijätietojen antamiseen.

Artikkeliväitöskirjaan sisältyvässä perustellussa, kokoavassa ja artikkeleiden tuloksia arvioivassa osuudessa johdatetaan aiheeseen, esitellään miten julkaisut liittyvät toisiinsa ja millaisen kokonaisuuden ne muodostavat. Lisäksi määritellään kokonaisuuden tavoitteet, teoreettinen viitekehys ja menetelmät, kootaan tulokset ja päätelmät sekä arvioidaan tutkimusta. Artikkeliväitöskirjan kokoavan ja arvioivan osuuden (ns. johdannon) tulisi olla suunniteltu harkiten suhteessa artikkeleiden sisältöihin. Sen tulisi siis

  • olla itsenäinen ja merkityksellinen kokonaisuus
  • osoittaa tutkimuksen muodostama kokonaisuus ja se, miten artikkelit liittyvät toisiinsa
  • kriittisesti arvioida ja suhteuttaa artikkeleiden sisältöä toisiinsa, palata tutkimuksessa tehtyihin valintoihin niitä punniten sekä täydentää artikkeleiden muodostamaa kokonaisuutta eikä ainoastaan referoida artikkeleita
  • sisältää monografiaväitöskirjasta poiketen tulokset, pohdinnan ja päätelmät sekä mahdollisesti myös sovellukset ja jatkotutkimuksen tarpeet

Muut väitöskirjan muodot

Väitöskirja voi koostua myös useammasta julkaistusta monografiasta tai monografian ja artikkelin/artikkelien yhdistelmästä. Tällöin kokonaisuuteen kuuluu samankaltainen kokoava ja arvioiva osuus, joka on kuvattu artikkeliväitöskirjan yhteydessä.

Tutkimus voi myös olla ns. digitaalinen, jolla tarkoitetaan, että se voi sisältää metatekstirakenteita ja muita multimedian keinoja. Tällöin väitöstilaisuuden yleisöllä tulee olla mahdollisuus tarkastella työn digitaalista toteutusta väitöstilaisuudessa, mutta myös ennen itse väitöstä, esim. etukäteen ilmoitetussa verkko-osoitteessa. Tämän lisäksi tutkimuksesta ja sen teknisestä toteutuksesta tulee olla paperimuotoinen yhteenveto. Verkossa julkaistun väitöskirjan tulee sisältää tiedekunnan yhteystiedot, ja se tulisi arkistoida Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikön ohjeiden mukaisesti.

Mikäli väitöskirja on muodoltaan muu kuin monografia tai artikkeliväitöskirja, Wolmar Schildt -instituutin johtoryhmä käsittelee suunnitelman väitöskirjasta. Tarvittaessa suunnitelma voidaan viedä myös tiedekuntaneuvoston päätettäväksi.

Lisensiaatintutkielmaa koskevia vaatimuksia

Lisensiaatintutkielman tulee olla itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys tiedekunnan jonkin oppiaineen alalta. Lisensiaatintutkielma on muodoltaan yleensä julkaisematon monografia. Tutkintoasetuksen (as 794/04) mukaan lisensiaatintutkielmaksi voidaan hyväksyä myös useista tieteellisistä julkaisuista tai käsikirjoituksista muodostuva työ, johon on laadittu tutkimuksen tavoitteet, menetelmät sekä tulokset sisältävä kokoava ja arvioiva osuus. Vastaavasti voidaan hyväksyä myös muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Lisensiaatintutkielma on mahdollista tehdä kahden opiskelijan yhteisenä työnä. Yhteisessä tutkimussuunnitelmassa tulee tällöin selvittää yhteistyön merkitys ja osapuolten osuus tutkimuksen suorittamisessa. Tämä tulee kuvata selkeästi myös valmiissa tutkimuksessa. Jatkettaessa tohtorin tutkintoon on kummankin opiskelijan laadittava joko oma itsenäinen väitöskirja tai itsenäinen kokoava ja arvioiva osuus, jos kyseessä on artikkeliväitös.

Lisensiaatintutkielman osaksi voidaan hyväksyä myös aikaisemmin julkaistu teos. Tutkimus voi myös olla verkkojulkaisu tai ns. digitaalisessa muodossa (ks. väitöskirjan ohjeet).