17.10.2017

Väittelijän opas

Väitöskirjan tarkastusmenettely

Esteettömyysvaatimus

Tutkijakoulun johtoryhmä edellyttää, että tiedekunnat painottavat sisäisissä ohjeissaan, hallintolain mukaista esteettömyysvaatimusta (434/2003, 27 §). Väitöskirjan tarkastusprosessissa esteettömyys tarkoittaa, ettei kukaan siihen osallistuvista henkilöistä (esitarkastaja, vastaväittäjä, tiedekuntaneuvoston jäsen tai valmistelija, arviointilautakunnan jäsen) ole väittelijään sellaisessa suhteessa, joka voi asettaa hänen puolueettomuutensa kyseenalaiseksi.

Väittelyaikataulusta

Yleisesti ottaen on realistista varata muutama kuukausi aikaa väitöstutkimuksen esitarkastajille toimittamisen ja väitöstilaisuuden välille. Aikatauluun vaikuttavat kuitenkin monet seikat, jotka voivat joko nopeuttaa tai viivästyttää prosessia. Yksi merkittävä tekijä voi olla väitöskirjan julkaisukanava ja mahdollinen kustantajan aikataulu. Tulevan väittelijän kannattaakin selvittää hyvissä ajoin oman alansa julkaisukäytännöt ja haluaako julkaista väitöskirjan perinteisessä muodossa vai elektronisesti.

Jokaisen väittelijän on pohdittava prosessin etenemisen vaiheita ja niiden mahdollista kestoa omalla kohdalla.

Hallinnolliselta kannalta väitösprosessin vaiheet ja niiden kesto voidaan kuvata suurin piirtein seuraavanlaisesti:

  • väitöskirjan lähettäminen esitarkastukseen ja väitösluvan myöntäminen: vaiheen kestoon vaikuttaa mm.
    • tiedekuntaneuvoston kokousaikataulu (huom: ei kokoonnu heinä-elokuussa) sekä esitarkastukseen lähettämisen että väitösluvan myöntämisen kohdalla
    • esitarkastuksen kesto: esitarkastuslausuntojen odotetaan saapuvan noin kahden kuukauden kuluessa siitä, kun käsikirjoitus on ollut tarkastajan luettavissa, mutta esimerkiksi loma-aika tms. voi vaikuttaa asiaan
  • väitöstilaisuudesta päättäminen: vaiheen kestoon vaikuttaa mm.
    • tiedekuntaneuvoston kokousaikataulu (huom: ei kokoonnu heinä-elokuussa)
    • päivän on sovittava paitsi väittelijälle, myös vastaväittäjälle tai -väittäjille, kustokselle sekä oppiaineen pääedustajalle ja arviointilautakunnalle
    • huomaa, että väitöstilaisuus, vastaväittäjä ja kustos päätetään pääsääntöisesti samassa tiedekuntaneuvoston kokouksessa missä päätetään väitösluvasta. Tiedekunnan puolesta ei ole estettä järjestää väitöstilaisuutta lukukausien ulkopuolellakaan, edellyttäen, että kaikki asianosaiset tähän suostuvat.
  • väitöstilaisuus: vaiheen kestoon vaikuttaa mm.
    • väitöstilaisuus on yleensä mahdollista pitää aikaisintaan noin kuukauden kuluttua väittelyluvan saamisesta jo käytännön järjestelyjenkin (mm. tiedotus) takia
    • julkaisukanava ja mahdollisen väitöskirjan kustantajan aikataulut voivat vaikuttaa aikatauluun (ks. lisää tarkemmin kohdasta Väitöskirjan jakelu ja kustannukset)
    • väittelijän on huolehdittava väitöskirjan jakelusta viimeistään 10 päivää ennen väitöstä 
  • tutkinnon saaminen: vaiheen kestoon vaikuttaa mm.
    • arviointilautakunnan lausunto ja vastaväittäjän lausunto tulevat yleensä kohtuullisen ripeästi
    • tiedekunnassa tarkistetaan, että väittelijällä on suoritettuna kaikki tutkinnon edellyttämät jatko-opinnot - mikäli puutteita on, tutkinnon saaminen viivästyy
    • tiedekuntaneuvoston kokousaikataulu (huom: ei kokoonnu heinä-elokuussa)

Poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten kesäaikana, voi dekaani päättää väitöskirjan esitarkastajista, väittelyluvasta, väitöstilaisuudesta, vastaväittäjästä ja kustoksesta sekä väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta edellyttäen, että kaikki lausunnot ja esitykset ovat täysin yksimielisiä, yksiselitteisiä ja kiistattomia.

 

Esitarkastus ja väittelyluvan myöntäminen

Väitöskirjan ohjaajien tulee varmistaa väitöskirjan käsikirjoituksen laatu huolellisesti ennen esitarkastusta. Väitöskirjan ohjaajat huolehtivat myös, että väitöskirjoja koskevat vaatimukset toteutuvat (esimerkiksi abstract ja summary).  

Huomioitavaa ennen esitarkastajia koskevan esityksen tekemistä: 

  • ennen esitarkastusprosessia opiskelija lähettää tutkimuksensa käsikirjoituksen plagiaatintunnistusohjelmaan (Urkund) eli pääohjaajaltaan saamaansa sähköpostiosoitteeseen sähköpostin liitetiedostona. Pääohjaaja vastaa ohjelman (Urkundin) antaman raportin käsittelystä. Pääohjaajan tulee lähettää plagiaatintunnistusohjelman tuottama raportti sekä lyhyt raporttiin ja laajempaan tutkimuseettiseen arviointiin perustuva Hyvä tieteellinen käytäntö -lausunto (HTK-lausunto) tiedekuntaan suunnittelija Heli Niskaselle arkistoitavaksi. Tiedekunta vastaa siitä, että esitarkastajat saavat halutessaan raportin ja HTK-lausunnon käytettäväkseen apuna työn arvioinnissa. Ohjeita Urkund-plagiaatintunnistusohjelmasta.
  • mikäli mahdollista, käsikirjoitus suositellaan palautettavaksi JYn mallipohjan mukaisesti (lue lisää: https://koppa.jyu.fi/avoimet/kirjasto/vaitoskirjan-julkaiseminen-yliopistosarjoissa?set_language=fi&cl=fikirjamallipohjat).
  • väittelijän velvollisuus on huolehtia siitä, että vieraskielisen väitöskirjan kieli korjataan julkaisukelpoiseksi mahdollisuuksien mukaan jo ennen esitarkastusta, mutta viimeistään sen jälkeen kun työ on lopullisessa asussaan. Suositeltavaa on käyttää äidinkielistä kielentarkastajaa. Väitöskirjojen ja väitöskirjojen tiivistelmien kielentarkastukseen on olemassa erillinen prosessikuvaus. Myös äidinkielisen väitöskirjan kieliasun laatuun ja virheettömyyteen on syytä kiinnittää huomiota.

Kun opiskelija on ohjaajaa kuultuaan päättänyt jättää käsikirjoituksen esitarkastukseen (JYn tutkintosääntö 22 §), väittelijä toimittaa väitöskirjaksi aiotun tutkimuksen esitarkastusta varten sekä tiedekuntaan että pääohjaajalle. Käsikirjoitus lähetetään pdf-muodossa tiedekuntaan suunnittelija Heli Niskaselle.

Oppiaineen pääedustaja tekee esityksen väitöskirjan esitarkastajista. Esitarkastajiksi valitaan vähintään kaksi tutkimusalan asiantuntijaa, joista ainakin toisen tulee olla muualta kuin Jyväskylän yliopistosta. Tarkastajien tulee pääsääntöisesti olla vähintään dosentteja tai vastaavia, mutta myös tohtori voi toimia tarkastajana, jos hänellä on erityisiä ansioita tutkimuksen alalta. Työn ohjaaja ei voi toimia tarkastajana. Jääviydet on huomioitava.

Oppiaineen pääedustaja tekee esityksen lomakkeella, jolla ilmoitetaan kaikkien tarkastajien yhteystiedot sekä se, kuka on tehnyt Urkundin ja milloin. Lomakkeeseen tulee merkitä myös tohtorikoulutettavan ajantasaiset yhteystiedot. Samalla pääedustaja ilmoittaa tutkimuksen pääohjaajan ja muut ohjaajat.

Tiedekunnassa tarkistetaan, että tohtorikoulutettavan pääainetieto on ajan tasalla ja että hän on ilmoittautunut läsnäolevaksi jatko-opiskelijaksi. 

Tiedekuntaneuvosto valitsee oppiaineen pääedustajan esityksestä väitöskirjan esitarkastajat. Päätös tarkastajien valinnasta ilmoitetaan väittelijälle ja pääohjaajalle. Samalla tiedekunta tarkistaa opintorekisteristä tohtorikoulutettavan jatko-opintosuoritusten tilanteen ja lähettää koosteen jatko-opintosuoritusten tilanteesta sekä tohtorikoulutettavalle että hänen pääohjaajalleen.

Tiedekunnasta toimitetaan käsikirjoitus esitarkastajille. Samalla esitarkastajille toimitetaan ohjeet tarkastusmenettelystä.

Esitarkastajat ja tutkimuksen tekijä eivät saa olla yhteydessä keskenään. Tiedekunta vastaa tiedonkulusta väittelijän/ohjaajien ja esitarkastajien välillä. Esitarkastajan on mainittava esitarkastuslausunnossaan, mikäli hän on ollut yhteydessä väittelijään tarkastusprosessin aikana.

Tarkastajien tehtävänä on arvioida (lausunto voi myös olla yhteinen), onko tutkimus hyväksyttävissä väitöskirjaksi ja voidaanko väittelylupa myöntää. Tarkastajia pyydetään ottamaan tähän selkeästi kantaa. He voivat myös tehdä korjausehdotuksia, mutta esitarkastajien ehdotus luvan myöntämisestä ei saa olla ehdollinen. Korjauksista, jotka eivät ole väittelyluvan myöntämisen esteenä, voi toimittaa erillisen luettelon. Tiedekunta toivoo saavansa kirjalliset lausunnot (suosituspituus 2-4 sivua) noin kahden kuukauden sisällä siitä lukien, kun tutkimus on ollut tarkastajien luettavissa.

Tiedekunnasta toimitetaan esitarkastajien kirjalliset lausunnot tiedekuntaneuvoston niille jäsenille, jotka hyväksymisprosessissa ovat äänivaltaisia, sekä tutkimuksen tekijälle ja (pää)ohjaajalle.

Tutkimuksen tekijällä on mahdollisuus antaa vastine lausunnoista ennen neuvoston päätöstä väittelyluvasta. Vastine toimitetaan tiedekuntaneuvostolle (tiedekuntaan) 10 päivän kuluessa lausuntojen saapumisesta. Väittelijällä on oikeus keskeyttää esitarkastusprosessi ennen kuin tiedekuntaneuvosto käsittelee lupaa julkiseen tarkastukseen. (JYTS 22§)  

Väittelylupa ja väitöstilaisuus, vastaväittäjä ja kustos päätetään samassa tiedekuntaneuvoston kokouksessa.

Mikäli yhdessä tai useammassa esitarkastuslausunnossa ei puolleta väittelylupaa:

  • Kun yksi esitarkastaja ei puolla väittelylupaa eikä asiaa pystytä ratkaisemaan lausuntojen ja väittelijän niihin antaman vastineen perusteella, väitöskirjalle määrätään yksi uusi esitarkastaja.
  • Kun kaksi tai useampi esitarkastaja ei puolla väittelylupaa, väittelylupaa ei myönnetä.

Jos väittelylupaa ei myönnetä, esitarkastusmenettely raukeaa (jatkomenettelystä ks. JYTS 22§).  

Väitöstilaisuudesta päättäminen

Väittelyluvan myöntämisen jälkeen tiedekunta määrää oppiaineen pääedustajan ehdotuksesta

  • yhden tai kaksi virallista vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan julkisessa väitöstilaisuudessa. Vastaväittäjän tulee olla väitöskirjan edustaman alan asiantuntija, vähintään tohtori, mutta mielellään professori tai dosentti ja hänen päätoimensa tulee olla muualla kuin JY:ssa.
  • arviointilautakunnan. Arviointilautakunta antaa esityksen väitöskirjan arvosanasta. Arviointilautakunnan kokoonpanosta päättää tiedekuntaneuvosto samassa yhteydessä kun päätetään väitöstilaisuudesta. Arviointilautakuntaan kuuluu vähintään kolme jäsentä: vastaväittäjä, oppiaineen pääedustaja ja ns. ulkopuolinen jäsen. Oppiainetta edustaa arviointilautakunnassa oppiaineen pääedustaja tai hänen ehdottamansa laitoksen edustaja. Arviointilautakunnan jäsenillä tulee olla tohtorin tutkinto. Arviointilautakuntaa mietittäessä on otettava huomioon se, että väitöskirjan ohjaaja ei saa osallistua väitöskirjan arvosteluun. Arviointilautakunnan puheenjohtajana toimii oppiaineen edustaja.
  • väitöstilaisuuden kustoksen. Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön 23 § mukaan väitöstilaisuuden kustoksen tulee olla työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon. Tiedekuntaneuvosto määrää kustokseksi yleensä jonkun tiedekunnan professorin tehtävässä toimivista tai jonkun yliopistoon työsuhteessa olevista tiedekunnan dosenteista.
  • väitöstilaisuuden ajankohdan ja paikan. Väitöspäivästä on syytä sopia mahdollisimman pian. Päivän on sovittava paitsi väittelijälle, myös vastaväittäjälle tai -väittäjille, kustokselle sekä oppiaineen pääedustajalle ja arviointilautakunnalle. Tiedekunnan puolesta ei ole estettä järjestää väitöstilaisuutta lukukausien ulkopuolellakaan, edellyttäen, että kaikki asianosaiset tähän suostuvat. Tiedekuntaneuvosto ei kuitenkaan kokoonnu heinä-elokuussa, joten lopullinen hyväksyminen ja arvostelu jäävät tällöin yleensä syksyyn.

Väittelijä ei saa suoraan olla yhteydessä vastaväittäjään, vaan tohtorikoulutettava ja vastaväittäjä ovat yhteydessä toisiinsa pelkästään kustoksen välityksellä. Väittelijän on tuotava ohjaajansa tietoon, mikäli vastaväittäjä on ollut häneen yhteydessä tarkastusprosessin aikana.

Väitöstilaisuudesta päättämisen vaiheessa:

  • sovi väitöspäivä ja -aika sekä varaa tai varmista oppiaineestasi, että tilaisuutta varten on varattu sali.
  • kustos ja laitos yhdessä väittelijän kanssa huolehtivat väitöksen järjestelyistä (ks. kustoksen muistilista). Kustoksen erityisenä tehtävänä on perehdyttää vastaväittäjä väittelyohjeisiin sekä arviointilautakunnan työskentelyyn, etenkin jos vastaväittäjä on ulkomaalainen.
  • väitöstilaisuudessa käytettävän kielen määrää kustos etukäteen kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää
  • on syytä selvittää viimeistään tässä vaiheessa julkaisija ja tutustua väitöskirjan julkistamis- ja jakeluohjeisiin ja jakelumääriin (ks. seuraava osio).
  • tee lehdistötiedote, johon kuuluu usein myös valokuva. Muista mahdollisista mainostamisen muodoista sovitaan tarvittaessa yliopiston viestinnän kanssa. On syytä varautua toimittajien kysymyksiin aiheesta (ja aiheen vierestä). Lehdistötiedotteen laatimiseen on ohjeet yliopiston viestinnän www-sivuilla.
  • varaudu oman laitoksen mahdollisiin julkistamisseremonioihin (esim. historia-aineiden naulajaiset).
  • sovi kustoksen ja vastaväittäjän kanssa pukeutumisesta.
  • valmistele lectio praecursoria. On syytä huomioida yleisö, jotta muutkin kuin spesialistit ymmärtäisivät pääasiat. Jos väitös tapahtuu muulla kuin suomen kielellä, on lectio usein englanninkielinen. On myös mahdollista valmistella lectio suomen kielellä ja käyttää väitöstilaisuuden kielenä jotain muuta kieltä.
  • varaudu väitöskahveihin. Ota yhteyttä laitoksesi sihteeriin ja pyydä häntä varaamaan väitöskahvien tarjoilu ja varmistamaan, että kahvitusta varten on varattu tila (esim. jokin Sonaatin kahvioista).
  • tiedustele (pää)ohjaajaltasi laitoksen käytännöistä koskien väitöstä edeltävää tapaamista.
  • jos väittelijä haluaa järjestää vastaväittäjän kunniaksi karonkan, tulee suunnitella kutsut, tarjoilu ja mahdollinen muu ohjelma, varata tila karonkkaa varten ja varautua pitämään kiitospuhe vastaväittäjälle ja mahdollisille muille henkilöille, joita haluaa kiittää. Väittelijä voi karonkan sijaan järjestää myös pienimuotoisen illallisen vastaväitäjän kunniaksi. Väittelijä maksaa itse karonkan tai illallisen kustannukset. Mikäli karonkka järjestetään JYn tiloissa, laitos maksaa karonkan tilakustannukset klo 24 asti.

HUOM: väitöskirjakäsikirjoituksiin väittelyluvan myöntämisen jälkeen kohdistunut vilppiepäily on aina viipymättä saatettava yliopiston rehtorin tietoon. Hän päättää, onko asiassa syytä käynnistää HTK‐prosessin (hyvä tieteellinen käytäntö) mukainen esiselvitys. Väitöskirjan tarkastusprosessi on keskeytettävä HTK‐prosessin ajaksi.

Väitöskirjan julkaiseminen

Väittelijä huolehtii väitöskirjan julkistamisesta, mikä voi tarkoittaa

A) julkaisemista kirjana jonkun kustantajan toimesta

  • Väitöstutkimus voidaan julkaista kirjana esimerkiksi JY:n julkaisuyksikön toimesta (Jyväskylän yliopistosarjat) tai jonkun yliopiston ulkopuolisen kustantajan toimesta. Väitöskirjan voi julkaista myös pelkästään verkkojulkaisuna (JY:n verkkosarjassa tai jossain muualla), kunhan alla kohdassa B mainitut paperikopiot valmistetaan hyväksymiskäsittelyä varten. 
  • Yleensä noudatetaan kustantajan ohjeita julkaisun rakenteesta ja sisällöstä, mutta kirjoittajan tulee ottaa huomioon ne vaatimukset, joita opinnäytteeltä edellytetään. On myös mahdollista, että esimerkiksi johdantolukua täydennetään erillisellä monisteella. Moniste ja julkaisu muodostavat tällöin arvioitavan väitöskirjakokonaisuuden. Tällaisista ratkaisuista on syytä etukäteen neuvotella ohjaajien kanssa.
  • Väitöskirjan ulkoasussa ja tekstiformaatissa noudatetaan julkaisijan ohjeita.
  • Jyväskylän yliopiston kirjaston sivuilla kerrotaan väitöskirjojen julkaisusta yliopistosarjoissa: https://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/vaitoskirjojen-julkaisu.

TAI

B) väitöstutkimuksen monistamista omatoimisesti vain väittelyä varten

  • Tämä ns. monistusväitöskirja ei estä tutkimuksen julkaisemista kirjana myöhemmin jonkun kustantajan kautta. 
  • Väitöskirjan ulkoasussa ja tekstiformaatissa noudatetaan monisteväitöksen kohdalla laitoksen ohjeita.

Esitarkastuksen perusteella tehtyjen korjausten jälkeenkin julkisesti nähtävillä olevaan väitöskirjakäsikirjoitukseen on saattanut jäädä virheitä. 

  • Pienet teknisluonteiset virheet kuten lyöntivirheet väittelijä voi korjata ottamalla yhteyttä Avoimen tiedon keskuksen julkaisupalveluihin. Virheet korjataan väitöskirjan JYX-julkaisuarkistossa julkaistuun verkkoversioon ja painetun väitöskirjan väliin valmistetaan niin sanottu errata ‐listaus.
  • Vakavia asiavirheitä ei voida korjata erratalla vaan väitösprosessi on keskeytettävä.
     

Väitöskirjojen jakelu ja kustannukset

Väittelijän on itse varmistettava väitöskirjan jakelu. Kirjaston sivuilla (https://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/vaitoskirjojen-julkaisu) löytyy tiedot sekä yliopistosarjassa että muualla julkaistavan väitöskirjan jakelu.

Jos väitöstutkimus on omatoimisesti monistettu (eikä siis ole missään julkaisusarjassa), huolehtii väittelijä koko jakelusta kirjaston sivuilla olevan taulukon (https://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/vaitosjakelu-muu) mukaisesti. Huomaa kuitenkin, että lisäksi

  • työ on toimitettava tiedekunnalle sähköisesti (sähköpostitse liitetiedostona tiedekuntaan suunnittelija Heli Niskaselle)
  • työstä on toimitettava kaksi (2) paperikappaletta tiedekuntaan suunnittelija Heli Niskaselle (tiedekunnan arkistokappaleet)
  • arviointilautakunnan tarvitsemat kappaleet (pääsääntöisesti arviointilautakunta saa työn sähköisenä)
  • väittelijä voi halutessaan monistaa väitöstilaisuuteen yhteenvedon tai muun sopivan osan väitöskirjasta yleisölle jaettavaksi

 Väittelijän tulee huolehtia yllä mainitusta jakelusta viimeistään 10 päivää ennen väitöstä.

Jakeluun sisältyy väitöskirjan asettaminen julkisesti nähtäville kirjaston ala-aulaan.

Dekaani voi myöntää luvan lyhentää väitöskirjan nähtävillä oloaikaa korkeintaan viiteen päivään (JYTS 38§).

 

Kustannukset

  • Laitokset eivät pääsääntöisesti osallistu väitöskirjan julkaisukustannuksiin. Väittelijä voi tiedustella tarvittaessa laitoksen johtajalta.
  • Monisteväitöskirjan kopiokustannukset maksaa asianomainen laitos.

 

Väitöstilaisuus, karonkka ja muita ohjeita väittelijälle

  • Väitöstilaisuus: Väitösmenot-tiedostosta löydät humanistis-yhteiskuntatieteellistä tiedekuntaa koskevan kuvauksen väitöstilaisuuden kulusta.
  • Jyväskylän yliopiston yliopistopalveluiden sivuilla on ohjeita väittelijälle: https://opiskelu.jyu.fi/fi/ohjeet/vaitos
  • HUOM: kustoksen tulee kirjata ylös mahdolliset yleisön joukosta esitetyt suulliset huomautukset epäeettisestä toiminnasta tai, jos huomautus on pitkä ja moniulotteinen, pyytää huomautuksen kirjallisesti määräaikaan mennessä ja siinä muodossa ja laajuudessa kuin se esitettiin väitöstilaisuudessa. Kustoksen tulee keskustella huomautuksesta yksikön eettisten kysymysten tukihenkilön kanssa (https://www.jyu.fi/hallinto/toimikunnat/eettinentoimikunta/tuki), joka arvioi antaako huomautus aihetta HTK-prosessin käynnistämiseen. Mahdolliset huomautukset tulee tuoda myös tiedekuntaneuvoston tietoon. Väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu voidaan jättää tiedekuntaneuvostossa pöydälle lisäselvitystä varten. Väitöskirjan tarkastusprosessi on aina keskeytettävä HTK-prosessin ajaksi.  

Lisensiaatintutkimuksen tarkastusmenettely

Ennen tarkastustilaisuutta

Ohjaajien tulee varmistaa käsikirjoituksen laatu huolellisesti ennen tarkastusta. Ohjaajat huolehtivat myös, että lisensiaatintutkielmaa koskevat vaatimukset toteutuvat.

Ennen tarkastusprosessia opiskelija lähettää tutkimuksensa käsikirjoituksen plagiaatintunnistusohjelmaan (Urkund) eli pääohjaajaltaan saamaansa sähköpostiosoitteeseen sähköpostin liitetiedostona. Pääohjaaja vastaa Urkundin antaman raportin käsittelystä ja lähettää raportin tiedekuntaan arkistoitavaksi. Tiedekunta vastaa siitä, että tarkastajat saavat halutessaan raportin käytettäväkseen apuna työn arvioinnissa. Ohjeita Urkund-plagiaatintunnistusohjelmasta.

Samassa yhteydessä jatko-opiskelija toimittaa lisensiaatintutkimuksen sähköisesti pdf-muodossa tiedekuntaan suunnittelija Heli Niskaselle välitettäväksi tarkastajille. Tutkimukseen tulee liittää erillinen yhden sivun pituinen tiivistelmä, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, käytetyt menetelmät, tutkimusmateriaali sekä saavutetut tulokset. Tiivistelmä kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Kun lisensiaatintutkimus on valmis tarkastettavaksi, oppiaineen pääedustaja tekee esityksen lisensiaatintutkimuksen tarkastajista tiedekuntaan. Oppiaineen pääedustaja tekee esityksen lomakkeella. Tutkimuksen ohjaaja ei voi toimia tutkimuksen tarkastajana.

Tiedekunta tarkistaa opiskelijarekisteristä, että jatko-opiskelijan pääainetieto on ajantasainen ja että hän on ilmoittautunut läsnäolevaksi jatko-opiskelijaksi.

Dekaani määrää tutkimukselle vähintään kaksi tohtoritasoista tarkastajaa oppiaineen pääedustajan esityksestä. Tiedekunta tiedottaa päätöksestä tutkimuksen tekijälle, tarkastajille ja pääohjaajalle.

Samalla tiedekunta tarkistaa opintorekisteristä jatko-opiskelijan jatko-opintosuoritusten tilanteen ja lähettää koosteen jatko-opintosuoritusten tilanteesta sekä tutkimuksen tekijälle että hänen pääohjaajalleen.

Tarkastajien tulee saada tutkimus luettavakseen viimeistään neljä viikkoa ennen tarkastustilaisuutta, joka päätetään laitoksella.

Tarkastustilaisuus

Tutkimuksen tulee olla laitoksen ilmoittamassa paikassa julkisesti nähtävänä vähintään 10 päivää ennen tarkastustilaisuutta, joka myös on julkinen. Tilaisuuteen monistetaan yleisökappaleita.

Laitos vastaa tarkastukseen liittyvistä kuluista (asiantuntijapalkkio, matkakulut, jne.) ja huolehtii käytännön järjestelyistä yhdessä jatko-opiskelijan kanssa.

Tarkastajat, joista ainakin toisen tulee osallistua tarkastustilaisuuteen, antavat lausuntonsa tilaisuudessa käsitellystä kappaleesta. Mikäli tutkimus koostuu useista tieteellisistä julkaisuista tai käsikirjoituksista, tarkastus kohdistuu niiden muodostamaan kokonaisuuteen. Lausunnoissa on erikseen selvitettävä, muodostavatko julkaisuissa tai käsikirjoituksissa sekä kokoavassa ja arvioivassa osuudessa käsitellyt aiheet riittävän yhtenäisen tutkimusongelman.

Tarkastustilaisuuden jälkeen

Tarkastustilaisuuden jälkeen oppiaineen pääedustaja, neuvoteltuaan ensin tarkastajien kanssa, toimittaa tiedekuntaan tutkimuksen arvolausetta koskevan esityksen.

Tiedekunta päättää tutkimuksen hyväksymisestä saatuaan tarkastajien kirjalliset lausunnot ja oppiaineen esityksen arvolauseesta. 

Tutkimuksen tekijä huolehtii siitä, että tutkimus tallennetaan JY:n kirjaston julkaisuarkistoon (JYX, lisätietoja https://www.jyu.fi/tutkimus/rinnakkaisjulkaiseminen).

 

Jatkotutkimusten arviointi ja oikaisumenettely

 

Arviointiasteikko ja -kriteeristö

Lisensiaatintutkimukset ja tohtorinväitöskirjat arvioidaan asteikolla VÄLTTÄVÄ - TYYDYTTÄVÄ - HYVÄ - KIITETTÄVÄ - ERINOMAINEN (1-5).

Arvioinnissa sovelletaan seuraavaa kriteeristöä: Arviointikriteeristö PDF-dokumenttina

Englanniksi arviointikriteeristö löytyy englanninkielisestä Väittelijän oppaasta.

Väitöskirjan arvostelu ja oikaisumenettely

Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan arvostelusta saatuaan kaikki kolme lausuntoa: 

  • arviointilautakunnan lausunnon, 
  • vastaväittäjän lausunnon ja 
  • kustoksen lausunnon.

Arviointilautakunta antaa esityksen väitöskirjan arvosanasta. Arviointilautakunta kokoontuu väitöstilaisuuden jälkeen keskustelemaan arvosanasta. Arviointilautakunnan puheenjohtaja toimittaa arviointilautakunnan lausunnon arvosanasta tiedekuntaan.

Vastaväittäjän tulee kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolle perusteltu kirjallinen arviointilausunto väitöskirjasta. Vastaväittäjä voi halutessaan sisällyttää lausuntoonsa esityksensä väitöskirjalle annettavasta arvosanasta tai arvolauseesta. Mikäli vastaväittäjiä on useampi kuin yksi, he voivat halutessaan tehdä myös yhteisen lausunnon.

Tiedekunta lähettää tohtorikoulutettavalle lausunnot mahdollista vastinetta varten. Mikäli tekijä ilmoittaa tiedekuntaan, että hän haluaa antaa yliopistoasetuksen mukaisen vastineen vastaväittäjän lausunnosta, on hänen toimitettava se tiedekuntaneuvostolle (tiedekuntaan) 10 päivän kuluessa lausuntojen saapumisesta. 

Tiedekuntaneuvosto päättää arvostelusta. Tiedekunta lähettää tiedon päätöksestä väittelijälle, pääohjaajalle sekä oppiaineen pääedustajalle. Väitöskirjan arvostelua koskevasta päätöksestä oikaisupyynnön voi tehdä yliopiston muutoksenhakulautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Oikaisupyynnöt toimitetaan yliopiston kirjaamoon.

 

Lisensiaatintutkimuksen arvostelu ja oikaisumenettely

Oppiaineen pääedustaja tekee arvosanaehdotuksen tiedekuntaneuvostolle, joka päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja sen arvosanasta. Myös tarkastajia pyydetään lausunnossaan antamaan arvosanaehdotus. Oppiaineen pääedustajan tulee ottaa ehdotukset huomioon, mutta hän tekee itsenäisesti oman esityksensä tiedekuntaneuvostolle.

Tarkastajien lausunnot toimitetaan tiedekuntaan, josta ne toimitetaan edelleen tutkimuksen tekijälle. Mikäli tekijä ilmoittaa tiedekuntaan, että hän haluaa antaa lausunnoista JY:n tutkintosäännön (22§) mukaisen vastineen, on hänen toimitettava se tiedekuntaneuvostolle (tiedekuntaan) 10 päivän kuluessa lausuntojen saamisesta. Tekijä voi tehdä neuvoston päättämästä lopullisesta arvostelusta oikaisupyynnön yliopiston muutoksenhakulautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista (60 §).

 

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon myöntäminen

Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa hakiessa jatko-opintojen opetussuunnitelman mukaiset jatko-opintoihin kuuluvat opinnot tulee olla suoritettuina ja kirjattuina opintorekisteriin.

Tohtorin tutkinnon myöntämisen edellytyksenä on myös se, että väitöskirja on hyväksytty. Samoin lisensiaatin tutkinnon myöntäminen edellyttää, että lisensiaatintutkimus on hyväksytty.

Kun tiedekunta on hyväksynyt tutkimuksen ja tohtorikoulutettava on suorittanut muut vaadittavat jatko-opinnot, hän voi hakea lisensiaatin- tai tohtorintutkintoa. Tiedekunnan verkkosivuilla on lomake tutkinnonhakua varten. Lomake toimitetaan tiedekunnan kansliaan suunnittelija Salla Kujalalle.

Dekaani antaa todistuksen tiedekunnassa suoritetusta tutkinnosta.

Tiedekunnan kansliasta tiedotetaan tutkintoanomuksen hyväksymispäätöksestä asianosaisille, ja tutkintotodistus luovutetaan tiedekunnan kansliasta tai lähetetään pyynnöstä postitse.

Kahden tai useamman tiedekunnan välinen tohtorintutkinto: kompensaation hakeminen

Väitöskirjatyön loppuvaiheessa ohjaajat arvioivat yhdessä toisesta tiedekunnasta tai muusta yksiköstä olevien ohjaajien suhteellisen osuuden ohjauksesta.

Tiedekunta tai muu tohtorikoulutusta antava yksikkö, joka on jatko-opinto-oikeuden myöntäneen tiedekunnan ohella osallistunut tohtoriopiskelijan ohjaukseen ja haluaa kompensaation väitöskirjatyöhön ohjauspanoksestaan, ilmoittaa siitä tutkinnonhakuvaiheessa tutkinnon myöntävälle tiedekunnalle Selvitys kahden tai useamman tiedekunnan välisen tohtorintutkinnon ohjauksesta -lomaketta käyttäen. Lisätietoa: https://uno.jyu.fi/fi/ohjeet-ja-palvelut/ohjekeskus/opintoasiat/jatko-opinnot/kompesaatiomenettely.

 

Publiikki ja promootio

Tohtorin tutkinnon suorittaneelle voidaan tutkinnon ulkonaisiksi tunnuksiksi promootiossa tai ilman antaa tiedekuntaneuvoston vahvistamat arvomerkit (JYJS 51§). "Antaminen" käytännössä tarkoittaa lupaa kantaa itse hankittuja arvomerkkejä, jotka ovat tohtorinhattu ja -miekka. Niitä voi kantaa tutkinnon myöntämisen jälkeen, vaikka aikoisi myöhemmin osallistua promootioon.

Tiedekunta järjestää pääsääntöisesti vuosittain myös pienimuotoisemman valmistumisjuhlan (publiikki), johon kutsutaan edellisen juhlan jälkeen valmistuneet maisterit, lisensiaatit ja tohtorit.