22.02.2018

ACCESS4ALL: Inkluusio ja yhdenvertaisuus Jyväskylän yliopistossa esteettömyyssuunnittelijan silmin

Hannu Puupponen toimii Jyväskylän yliopistossa esteettömyyssuunnittelijana, ja on työskennellyt esteettömyyteen liittyvien aiheiden parissa jo kaksikymmentä vuotta. Hannu on toiminut esteettömyysasiantuntijan roolissa myös Access4All-projektissa. Hänen mukaansa esteettömyys on tullut ajan kuluessa hyvinkin tunnetuksi termiksi ihmisten keskuudessa, mikä helpottaa asioista puhumista. Yhteistä ymmärrystä esteettömyyden ja saavutettavuuden merkityksistä kuitenkin kaivattaisiin, jotta aiheesta voitaisiin keskustella paremmin eri ryhmien kesken.

Jyväskylän yliopistossa on tehty vuonna 2014 päätös esteettömän opiskelun toteutumisesta. Puupposen mukaan päätökseen liittyy vuosittaista raportointia sekä toimintasuunnitelman tekemistä, jonka toteutumista myös seurataan. Päätöksen mukaan yliopiston vastuisiin kuuluu muun muassa tarjota kaikille opiskelijoille mahdollisuus käyttää yliopiston fyysisiä sekä tieto- ja viestintäympäristöjä. Lisäksi yliopiston tulee varmistaa, että tietoa on tarjottu riittävästi sekä henkilökunnalle että opiskelijoille, jotta esteettömyyttä voidaan toteuttaa. Tiedekunnat ja laitokset ovat vastuussa valintakokeiden yhdenvertaisuudesta, viestinnän ja oppimateriaalien esteettömyydestä sekä yksilöllisten järjestelyiden laatimisesta opiskelijalle yhdessä yliopistopalvelujen kanssa. Puupposen mukaan yksilöllisistä järjestelyistä on tullut pääosin positiivista palautetta, mikä on hänen mielestään hieno asia uudehkon käytänteen kohdalla.

Jyväskylän yliopiston esteettömyyspäätöksessä on määritelty vastuut myös hakijalle sekä opiskelijalle. Hakijan vastuisiin kuuluu ilmoittaa mahdollisista esteistä sekä hakea tarvittaessa yksilöllisiä opiskelijavalintajärjestelyjä. Vastaavasti myös opiskelijan vastuulla on ilmoittaa mahdollisista esteistä, minkä lisäksi opiskelijan tulee hakea suositusta yksilöllisiksi järjestelyiksi, joilla mahdollistetaan tenttien ja opetuksen vastaavuus opiskelijan tarpeisiin. Hannu Puupposen mukaan yksilölliset järjestelyt ovat erityisen tärkeitä opiskelijoiden oikeuksien toteutumisen kannalta, sillä yksilölliset järjestelyt ovat verrattavissa yhdenvertaisuuslain kohtuullisiin mukautuksiin, joiden laiminlyöminen tulkitaan syrjinnäksi. Puupponen kuitenkin huomauttaa, että yksilöllisille järjestelyille annetaan usein liikaa painoarvoa, sillä fyysiset, sosiaaliset sekä tieto- ja viestintäympäristöt pitäisi lähtökohtaisesti suunnitella kaikille sopiviksi. Yksilölliset järjestelyt ovatkin nykyisellään enemmänkin korjaavaa toimintaa, sillä niillä täydennetään ratkaisuja, jotka eivät lähtökohtaisesti ole inklusiivisia.

Saavutettavuutta edistävien uusien toimintamallien (es. Esteetön opiskelu ja Hyvis) avulla pystytään Jyväskylän yliopistossa tällä hetkellä kohtuullisesti vastaamaan opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin. Puupposen mukaan verkkoympäristöissä ja -sisällöissä on kuitenkin edelleen työnsarkaa, sillä nämä eivät ole täysin saavutettavissa tietoa eri tavoin tai eri apuvälineillä (es. ruudunlukuohjelmat) käyttäville ihmisille. Julkishallinnon verkkoympäristöjen saavutettavuus on aiheuttanut myös EU-tasolla päänvaivaa, minkä johdosta 22.12.2016 on asetettu saavutettavuusdirektiivi julkishallinnon verkkopalvelujen yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkopalvelujen tulee olla direktiivin mukaisia 23.9.2020 alkaen ja sitä uudempien 23.9.2019 alkaen. Puupponen kuitenkin huomauttaa, että direktiivin vaatimat muutokset verkkopalveluihin ovat todellisia tarpeita ihmisten elämässä jo ennen näitä asetettuja takarajoja. Esimerkiksi luentotallenteiden tekstityksillä voitaisiin lisätä äänen sisältämän informaation saatavuutta, mikä voisi parantaa tallenteiden saavutettavuutta useille eri ryhmille.

Vaikka esteettömyyteen liittyvät käytänteet ovat kohentuneet Jyväskylän yliopistossa, voidaan näissä jatkuvasti kehittyä. Hannu Puupposen mukaan inklusiivisuus olisikin tärkeä ottaa huomioon jo henkilöstön osaamisessa ja opetuksen suunnittelussa, jolloin tarve korjaaville toimillekin voisi olla pienempi. Puupposen mielestä yhteistyön lisääminen kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa voisi parantaa inkluusion toteutumista Jyväskylän yliopistossa, sillä monissa maissa ollaan esimerkiksi inkluusiokäytänteissä jo Suomea pidemmällä. Puupponen myös uskoo, että inkluusiota edistävien materiaalien (esim. A4A-projektin inkluusion pyramidimalli) tarjoaminen tukee inklusiivista toimintaa. Näiden lisäksi olisi kuitenkin tärkeä tarjota myös koulutusta, jotta instituutiot voitaisiin paremmin sitouttaa toiminnan jatkamiseen (esim. A4A-projektin harjoitusohjelma korkeakouluille). Inklusiivisessa toiminnassa onkin ennen kaikkea kyse koko organisaation laajuisesta ajattelutavan muutoksesta.

Access4All -projektin nettisivu: http://www.access4allproject.eu/

 Twitter: @access4all_com