06.04.2018

ACCESS4ALL: Opinto-ohjaajan ajatuksia saavutettavuudesta ja yhdenvertaisuudesta korkeakoulutuksessa

Teija Palonen toimii korkeakouluopiskelijoiden opinto-ohjaajana Jyväskylän yliopistossa. Hänen mukaansa IT-tiedekunnassa pystytään tällä hetkellä vastaamaan hyvin ja joustavasti opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin, esimerkiksi pidennetyn tenttiajan muodossa. Tietoisuuden lisääminen esteettömyyteen liittyvistä asioista helpottaa erilaisiin tilanteisiin reagoimista ja sujuvoittaa vuoropuhelua opetushenkilökunnan sekä opiskelijoiden välillä.

Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden toteutuminen pyritään Jyväskylän yliopistossa mahdollistamaan jo valintakoevaiheessa. Valintakokeen suorittamista varten voidaan hakea oikeutta yksilöllisiin järjestelyihin, jonka myötä koetilanne mukautetaan hakijan erityistarpeita vastaavaksi. Teija Palosen mukaan opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioidaan myös opintojen aikana, ja erilaisiin tilanteisiin kyetään yliopistotasolla reagoimaan melko nopeasti. Kenties yleisemmät käytänteet IT-tiedekunnassa ovat Palosen mukaan tenttitilanteisiin liittyviä, ja opiskelijalle voidaan esimerkiksi myöntää lisäaikaa tai mahdollisuus tietokoneen käyttämiseen paperille kirjoittamisen sijaan. Tämän lisäksi voidaan tarjota lisävalaistusta tai rauhallisempia tiloja. Palonen kuitenkin huomauttaa, että Jyväskylän yliopiston tiedekunnat ja oppiaineet ovat erilaisia, joten myös käytännöt ja yleisimmät järjestelyt todennäköisesti eroavat näiden välillä.

Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus otetaan IT-tiedekunnan kurssien suunnittelussa huomioon muun muassa tarjoamalla kurssille useampia suoritustapoja, joista voidaan Palosen mukaan usein myös tilanteen mukaan joustaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että opiskelija pitää yliopiston henkilökunnan ajan tasalla opiskeluun liittyvistä tarpeistaan. Kun vaatimukset opiskelijan tarvitsemille järjestelyille ovat tiedossa, kyetään näihin myös paremmin vastaamaan. On hyvä muistaa, että kurssien suoritustapojen soveltamisessa on kyse opiskelijoiden yhdenvertaisuuden lisäämisestä, ei kurssin sisältöjen helpottamisesta. Yksilöllisten järjestelyiden tavoitteena on taata kaikille opiskelijoille yhtäläiset mahdollisuudet päästä näyttämään kykynsä opiskelemallaan alalla.

Teija Palosen mukaan saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta on vuosien saatossa tehty opiskelijoille näkyvämmäksi, ja hän uskoo tämän kytkeytyvän muun muassa Hyvis-toiminnan laajentumiseen ja vakiintumiseen osaksi yliopiston toimintaa. Hyvis-toiminta myös madaltaa opiskelijoiden kynnystä tuoda yksilöllisiin tarpeisiin liittyviä asioita esille. Henkilökunta puolestaan arvostaa yliopiston sisältä löytyvää esteettömyyssuunnittelun asiantuntijuutta, sillä tämä lisää heidän luottamustaan esteettömyysprosessien sujuvuuteen. Palosen mielestä tietoisuus yksilöllisten ratkaisujen tekemisen mahdollisuudesta on vuosien saatossa lisääntynyt, ja käytäntöjen vakiintumisen myötä eri osapuolten suhtautuminen inklusiiviseen ajatteluun on ollut myönteistä.

Palonen huomauttaa, että korkeakouluopiskelijoiden opiskelukyky on usein hyvä, ja esimerkiksi lukihäiriö saattaa nousta ongelmalliseksi vasta kandidaatin tutkinnon lopussa maturiteettia suorittaessa. Haasteita yksilön tarpeisiin vastaamiselle syntyy Palosen mukaan kuitenkin silloin, kun ongelmat alkavat kasaantua. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää miettiä, millainen rooli yliopistolla on opiskelun tukemisessa, ja vastaavasti millaista tukea opiskelija tarvitsee esimerkiksi arjesta selviytymiseen. Opiskelukyvyn ollessa kunnossa yksilöllisiä ratkaisuja on siis vielä verrattain helppo löytää, kun taas opiskelukyvyn heiketessä saavutettavuuden ongelmien ratkaiseminen ei välttämättä yksinään riitä opintojen jatkuvuuden varmistamiseen. Opiskelijoiden tarpeet voivat vaihdella suurestikin elämäntilanteiden muuttuessa, joten on tärkeää, että yksittäisten ongelmien ja niiden ratkaisujen sijaan kyetään tarkastelemaan opiskelijan tilannetta kokonaisvaltaisemmalla tavalla. Palonen myös huomauttaa, että kaikki opiskelijoiden kohtaamat haasteet eivät ole pysyviä, ja tällaisissa tilanteissa oikea-aikaisen tuen merkitys korostuu.

Teija Palosen mukaan esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta voidaan Jyväskylän yliopistossa parantaa parhaiten lisäämällä henkilökunnan ja opiskelijoiden tietoisuutta esteettömyydestä.Tämä on myös yksi Access4All -projektin tavoitteista, sillä inklusiivisen ajattelun omaksuminen mahdollistaa esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta edistävien käytänteiden vakiintumisen organisaation sisällä. Inklusiivisen ajattelun omaksumista voidaan tukea esimerkiksi Access4All -projektin inkluusion pyramidimallin avulla.

Access4All -projektin nettisivu: http://www.access4allproject.eu/

 Twitter: @access4all_com