Informaatioteknologian tiedekunta

Lähde ulkomaille

Viimeisin muutos torstai 28. syyskuuta 2017, 11.41

Oletko ajatellut lähteä pidemmäksi aikaa ulkomaille? Jos olet, niin ota reippaasti asiasta kiinni ja pistä toimeksi. Jos taas et ole ajatellut, niin ajattele vielä uudestaan.

Kansainvälistyminen kannattaa aina! Kansainvälisen kokemuksen hankkimista pidetään nykyisin oleellisena osana tutkijakoulutusta ja tavoitteena on, että mahdollisimman moni jatko-opiskelija viettäisi vähintään muutaman kuukauden jakson ulkomailla. Tällainen jakso kasvattaa varmuutta toimia kansainvälisessä yhteisössä, on mahdollisuus luoda uusia verkostoja, kehittää kielitaitoa, näyttää hyvältä CV:ssä, antaa uusia kokemuksia, jne.

Tavalliset esteet lähtemiselle

Minne ja miten?

On tavallista jäädä yksin jumiin siihen, että en tiedä minne voisi mennä tai miten saisi kontaktin johonkin ulkomaiseen kohteeseen. Ole aktiivinen ja puhu suunnitelmistasi! Kenties ohjaajallasi on jo valmiit kontaktit johonkin sopivaan saman alan tutkimusryhmään. Tai sitten aktiivisesti kysymällä voi löytyä vaikka jonkun toisen jatko-opiskelijan tutuntuttu, joka työskentelee sopivassa ryhmässä ulkomailla. Kannattaa siis käyttää olemassa olevia verkostoja ja olla aktiivinen, niin vierailukohde kyllä löytyy.

Miten saa riittävän rahoituksen?

Monilla on sellainen virheellinen käsitys, että ulkomaille lähtemiseen olisi erityisen vaikeaa löytää riittävä rahoitus. Päinvastoin useat rahoittajat tukevat erittäin mielellään jatko-opiskelijoiden kansainvälistymistä. Rahoitusmahdollisuudet ovat paremmat kuin uskotkaan. Katso lisää tämän sivun kohdasta Rahoitusta ulkomaille.

Perhesyyt estävät lähtemästä

Monille jatko-opiskelijoille merkittävin lähdön este on perhe (tai puoliso), josta ei haluta olla pitkää aikaa erossa. Silloinkin kannattaa kuitenkin miettiä eri vaihtoehtoja. Perheen voi ottaa mukaan tai vaihtoehtoisesti voi lähteä yksin lyhyemmäksi aikaa. Joistakin rahoituslähteistä on mahdollista saada perheellisenä korotettua apurahaa ja tukea jopa perheen matkakustannuksiin. Useille perheellisille kertaluontoinen 1-3 kuukauden vierailu ei ole kohtuuttoman pitkä aika olla poissa kotoa. Ja jos sekin tuntuu pitkältä ajalta, voi joistakin lähteistä hakea tukea vaikka 1-2 viikon mittaiseen tutkijavierailuun. Mahdollisuuksia siis on perheellisellekin!

Mitä pitää tehdä?

  • Aloita suunnittelu ajoissa!
  • Mieti ensin mitä haluat. Tavallisin tavoite on lähteä tekemään tutkimusyhteistyötä jonkin ulkomaisen tutkimusryhmän kanssa, mutta vierailun tarkoituksena voi olla myös sopivien opintojen suorittaminen.
  • Mieti, mistä löytyy sinulle sopiva kohde. Ota selvää, mistä löytyy oman tutkimusalasi tutkimusta tai sopivia opintoja. Selvitä myös, millaisia valmiita kontakteja ohjaajallasi tai muilla lähipiiriisi kuuluvilla on.
  • Luo yhteydet mahdolliseen vierailupaikkaan. Käytä mahdollisuuksien mukaan hyödyksi valmiita yhteyksiä. Tavallisesti rahoitusta hakiessa tarvitaan kutsu vastaanottavasta yliopistosta (tai muusta vierailukohteesta).
  • Mieti vaihtoehtoja rahoitukselle (ks. seuraava kohta) ja hae sitä aktiivisesti eri lähteistä. Kannattaa huomioida, että kohteen valinta vaikuttaa jonkin verran rahoitusmahdollisuuksiin.

Rahoitusta ulkomaille

Ulkomaanjakson rahoitukseen on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia tilanteen mukaan. Seuraavassa on listattu tärkeimpiä lähteitä pidempiaikaisen ulkomaanvierailun rahoittamiseen.

1. Työsuhteessa yliopistolla tai apurahalla

Monissa tapauksissa yliopistolla työsuhteessa olevat jatko-opiskelijat voivat lähteä sovituksi ajaksi ulkomaille ja saada sinne normaalia palkkaa. Tämä onnistuu erityisen sujuvasti sellaisissa tehtävissä, joissa päätyö on tehdä omaa väitöskirjaa (esim. tutkijakoulujen rahoituksella). Tutkimusprojekteissa työskentelevien mahdollisuudet riippuvat projektin luonteesta ja rahoituksesta, mutta usein projekteissakin on mahdollista sopia tutkimusvierailusta ulkomaille. Apurahalla työskentelevillä on yleensä vapaus halutessaan viettää apurahakausi ulkomailla. Siis useissa tapauksissa ulkomaille voi lähteä jo olemassa olevan rahoituksen turvin.

2. Säätiöiden apurahat

Apurahoja myöntävät säätiöt tukevat erityisen mielellään jatko-opiskelijoiden kansainvälistymistä. Jos haet kuukausiapurahaa joltakin säätiöltä ja suunnittelet ulkomaille lähtöä, kannattaa suunnitelmista ehdottomasti mainita hakemuksessa. Jos taas pääasiallinen rahoitus ulkomaanjaksoon (esim. palkkatulo) on turvattu muuten, voi (ja kannattaa) säätiöiltä hakea myös vapaamääräistä apurahaa muihin matkan kustannuksiin. Katso Jatko-opintojen rahoitus -sivulta lisätietoa apurahoja myöntävistä säätiöistä.

3. Jyväskylän ylipiston liikkuvuusmäärärahat

Jyväskylän yliopistolla on säännöllisesti (yleensä kaksi kertaa vuodessa) haettavana liikkuvuusapurahoja henkilökunnalle ja apurahalla työskenteleville jatko-opiskelijoille. Apurahat on tarkoitettu 1-3 kuukauden mittaista ulkomaanjaksoa varten. Katso:

https://www.jyu.fi/hallinto/neuvostot/tiedeneuvosto/liikkuvuusrahoitus

4. Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto tukee myös muilla tavoin jatko-opiskelijoiden kansainvälistymistä. Tästä esimerkkinä ovat opiskelijoiden ja henkilökunnan vaihto-ohjelmat. Myös jatko-opiskelijat voivat hakea opiskelijavaihtoon yhteistyöyliopistoihin vastaavalla tavalla kuin maisteritutkintoa suorittavat. Näissä ohjelmissa vaihtopaikka sisältää stipendin, joka kattaa osan kustannuksista. Yliopistolla opetustehtävissä oleville tarjolla on tukea lyhytaikaiseen opetusvierailuun, jonka kesto on tavallisesti 1-2 viikkoa. Yliopiston kansainväliset palvelut tarjoaa mielellään myös käytännön tukea ulkomaille lähtemiseen. Lisätietoja löytyy internetsivuilta:

https://opiskelu.jyu.fi/fi/kansainvalisty/ 

4. Rahoitusta erityisiin kohteisiin:

  • Fulbright Center (www.fulbright.fi): stipendejä yhdysvaltoihin lukuvuoden kestäviin vierailuihin
  • CIMO (www.cimo.fi): monenlaista kv-tietoa, esim. maakohtaisista apurahoista jatko-opintoihin

Yhteystietoja

IT-tiedekunnan KV-asiat: international-info@it.jyu.fi

Jatko-opintoasiat: sami.kollanus@jyu.fi

Yliopiston kansainväliset palvelut