Informaatioteknologian tiedekunta

Pekka Neittaanmäki on yksi matematiikan historian menestyksekkäimpiä väitöskirjan ohjaajia – sadan väitöksen raja rikkoutuu ennen joulua

Viimeisin muutos tiistai 20. joulukuuta 2016, 14.41

Kansainvälisen tietokanta Mathematics Geneaologyn mukaan Jyväskylän yliopiston professori Pekka Neittaanmäki on ohjannut lähestulkoon maailmanennätyksen verran väitöskirjoja. Amerikkalainen matemaattisten tieteiden järjestö AMS (American Mathematical Society) on listannut 1300-luvulta lähtien yli 200 000 ohjattua väitöskirjaa matemaattisten tieteiden alalta. Vain neljä heistä on saavuttanut 100 väitöskirjaohjauksen haamurajan.

Maanantaina 19.12.2016 tarkastetaan 100. professori Pekka Neittaanmäen ohjaama väitöskirja. Tällöin Neittaanmäen ohjaamien väitöskirjojen määrä nousee sataan, mikä nostaa hänet maailman tilastossa jaetulle sijalle neljä. Oheisen taulukon mukaan hän on maailman ohjaajalistalla sijalla seitsemän (tilanne 12.12.2016).

Maailmassa on ollut vain 15 matematiikan professoria, jotka ovat ohjanneet yli 80 väitöskirjaa, ja heistä on elossa olevia vain yhdeksän (ks. liitteenä oleva taulukko). Samasta tietokannasta näkyy, että yli 50 väitöskirjaa ohjanneita matemaatikoita on ollut maailmassa vain 131 kpl.  AMS:n kansainväliseltä Top 250 -listalta ei löydy muita suomalaisia.

Useimmat kaikkein suurimpiin väittelijöiden määriin yltäneet matemaatikot ovat toimineet soveltavan tai numeerisen matematiikan aloilla. Maailman matemaatikkojen valtava enemmistö ei ole ohjannut yhtään väitöskirjaa. Hyvän matematiikan professorin normaalina saavutuksena voidaan pitää 5–10 ohjattua väitöskirjaa. Suomesta ei löydy Neittaanmäkeen verrattavaa saavutusta.

Neittaanmäen ohjaamien väitöskirjojen aiheet ovat vaihdelleet vuosien varrella.  Väitelleistä puolella on ollut teoreettinen aihe, jossa on ratkaistu jokin avoin tieteellinen ongelma tai parannettu olemassa olevia menetelmiä. Tällaisista aiheista mainittakoon luotettavat numeeriset simulointimenetelmät ja laskentatarkkuuden merkittävä parantaminen.

Toinen puoli väitöskirjojen aiheista on liittynyt sellaisiin käytännönläheisiin ajankohtaisiin aiheisiin, joilla on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys. Tällaisista aiheista mainittakoon teollisuuden tuotanto- tai palveluprosessien parantaminen, tuotteiden laadun parantaminen tai yhteiskunnan palveluprosessien parantaminen.

Lähivuosien väitöskirjojen aiheet liittyvät teoreettisella puolella uuden sukupolven tietokoneisiin (kognitiivinen tietojenkäsittely, kvanttilaskenta) ja käytännönläheisellä puolella massadataan, tietoturvaan, teollisuuden internetiin, sote-alan digitaalisiin palveluihin ja uuden sukupolven digitaaliseen kouluun.

"Olen saanut lähes koko professoriurani ajan vetää tutkimushankkeita ja keskittyä jatko-opiskelijoiden kanssa uusien ideoiden kehittelyyn ja väitöskirjojen ohjaamiseen. Professorille tämä on ideaalitehtävä,” kertoo Top 5-listalle nouseva Pekka Neittaanmäki.

Neittaanmäki pitää tärkeänä huolehtia myös oppilaiden väitöskirjan jälkeisestä urakehityksestä. Hänen ohjaamistaan väitelleistä noin puolet on sijoittunut akateemiselle uralle ja noin puolet yritysmaailmaan. Yli 20 heistä toimii tällä hetkellä professorina Suomessa tai ulkomailla. Uutena ilmiönä väitöskirjaopiskelijoiden osalta on, että he ovat perustaneet väitöskirjojensa pohjalta yrityksiä Jyväskylään.

”Neittaanmäen yli 30-vuotinen työ osoittaa, että myös pienessä yliopistossa voidaan päästä mittaviin tuloksiin”, toteaa IT-tiedekunnan koulutuksesta vastaava varadekaani Timo Tiihonen. Vuonna 1987 väitellyt, yliopiston vararehtorinakin toiminut professori Tiihonen on Neittaanmäen ensimmäinen tohtorioppilas.

Väitöskirjaohjaajien TOP 15

 

*Pekka Neittaanmäen ohjauksessa valmistuneet väitöskirjat 97.-100.:
97. FM Pentti Nakari väitteli 12.11. Väitöstiedote.
98. KTL Jorma Kyppö väitteli 14.12. Väitöstiedote.
99. KTL Jaana Kuula väittelee 17.12. Väitöstiedote.
100. M.Sc. Amit Resh väittelee 19.12. Lisätietoja.

Lisätietoja: