Tohtorikoulu

Jatko-opinto-opas (1.1.2017-)

Jatko-opiskelijat, joiden opintosuunnitelma on hyväksytty ennen 1.1.2017, voivat noudattaa edellistä opinto-opasta. Näille opiskelijoille, edellinen opas on voimassa 31.12.2021 asti.

1. Tieteellisten jatko-opintojen tavoitteet
2. Jatko-opiskelijaksi hakeminen ja ilmoittautuminen
3. Tutkimuksen ohjaus
4. Tohtorin tutkinnon rakenne
5. Väitöskirjan tarkastusohjeet
6. Väitöskirjavaatimukset
7. Lisensiaatin tutkinto

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut tieteellisestä tutkimustyöstä kiinnostunut henkilö, jolla on jatkokoulutuskelpoisuus kauppakorkeakoulussa edustetulla tieteenalalla, voi hakea Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tohtorikouluun jatko-opiskelijaksi suorittamaan tohtorin tutkinnon. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa taloustieteen tai liiketaloustieteen tohtoriohjelmassa. Mahdollisena mutta ei välttämättömänä välivaiheena ennen tohtorin tutkintoa voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tohtorikoulu toimii Jyväskylän yliopiston tutkijakoulun alaisuudessa. Tohtorikoulussa noudatetaan Jyväskylän yliopiston tutkijakoulun periaatteita ja tutkimuseettisiä ohjeita.

Tämän jatko-opinto-oppaan lisäksi tietoa ja ohjeita jatko-opiskelusta löytyy myös kauppakorkeakoulun tohtorikoulun englanninkielisiltä sivuilta.

1. TIETEELLISTEN JATKO-OPINTOJEN TAVOITTEET

Tieteellisen jatkokoulutuksen ja opintojen tarkoituksena on, että opiskelija

  • perehtyy perusteellisesti omaan tieteenalaansa
  • perehtyy sen sisällä syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja osoittaa tällä tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä tieteellistä ajattelua
  • saavuttaa kyvyn tuottaa itsenäisesti uutta tieteellistä tietoa.

2. JATKO-OPISKELIJAKSI HAKEMINEN JA ILMOITTAUTUMINEN

2.1. Jatko-opintokelpoisuus ja täydentävät opinnot

Tieteenalan syventävän opintokokonaisuuden suorittaminen antaa jatkokoulutus­kelpoi­suuden ko. tieteenalalle. Jatkotutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä myös opiskelija, joka on saavuttanut jatkokou­lutus­kelpoi­suuden jollakin lähitieteen­alalla ja jolla on riittäväksi katsotut opinnot jatkotutkinnon pääaineessa.

Ellei aiempi koulutuksen määrä ja/tai sisältö ole antanut riittäviä valmiuksia, jatkokoulutuskelpoisuuden saavuttaminen saattaa edellyttää täydentäviä opintoja. Mahdolliset täydentävät opinnot voidaan sisällyttää jatkotutkintoon sivuaineopintojen sijasta tai niiden lisäksi. Täydentävien opintojen tarve arvioidaan kunkin opiskelijan kohdalla tapauskohtaisesti, ja ne määritellään erikseen taloustieteen tohtoriohjelmassa sekä oppiainekohtaisesti liiketaloustieteen tohtoriohjelmassa.

Avainhenkilöitä jatko-opiskelijaksi hakeuduttaessa ovat kauppakorkeakoulun professorit, joihin jatko-opintoja suunnittelevan kannattaa olla yhteydessä. Jatko-opintoja ohjaavien professoreiden yhteystiedot löydät kauppakorkeakoulun verkkosivuilta. Ennen yhteydenottoa kannattaa perehtyä seuraavassa annettuihin ohjeisiin sekä Jyväskylän yliopiston tutkintosääntöön ja tutkijakoulun ohjeisiin.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet hakevat jatko-opinto-oikeutta tiedekunnalta kauppakorkeakoulun verkkosivujen hakulomakkeella. Saapuneet hakemukset käsitellään kahdesti vuodessa: hakuajat löytyvät tiedekunnan verkkosivulta.

2.2. Hakemusten käsittely ja jatko-opiskelijaksi hyväksyminen

Dekaani hyväksyy uudet jatko-opiskelijat, ja samalla opiskelija sijoitetaan joko taloustieteen tai liiketaloustieteen tohtoriohjelmaan pääohjaajan mukaisesti. Opinto-oikeutta ei myönnetä ennen kuin opiskelija on valmistunut maisteriksi. Perustelluista syistä opinto-oikeus voidaan myöntää myös normaalien käsittelyaikojen ulkopuolella.

Jatko-opiskelijoiden valinnassa noudatetaan seuraavia yleisiä kriteerejä:

  • Hakijan tiedot ja taidot
    • menestyminen maisteriopinnoissa tai vastaavissa ulkomaisissa opinnoissa
    • opintojen edellyttämä tarkoituksenmukainen kielitaito
  • Tutkimusaihe
    • tutkimusaiheen liittyminen kauppakorkeakoulun tutkimuksen vahvuusalueille
    • tutkimusaiheen innovatiivisuus
    • tutkimus- ja opintosuunnitelman laatu ja realistisuus
  • Ohjaus
    • asiantuntevan ohjauksen saatavuus ja ohjausresurssien riittävyys
    • ohjauksen jatkuvuus
    • opiskelijan sitoutuminen opintojen suorittamiseen
    • opiskelijan mahdollisuus osallistua jatkokoulutusseminaareihin, muihin kursseihin ja/tai tutkijakouluihin.

Kauppakorkeakoulu noudattaa Jyväskylän yliopiston opiskelijavalinnan yleisiä valintaperusteita. Opiskeluoikeutta ei myönnetä toiseen samansisältöiseen jatkotutkintoon, joka hakijalla jo on. Kun hakijana on henkilö, jolla on tohtorintutkinto, JSBE arvioi tutkintojen samansisältöisyyden ja pyytää Jyväskylän yliopiston tutkijakoulun johtoryhmältä lausunnon ennen opiskelijaksi hyväksymistä.

2.3. Jatko-opintopaikan vastaanottaminen ja ilmoittautuminen

Jatkotutkintoja suorittamaan hyväksytyn opiskelijan ottaa jatko-opintopaikkansa vastaan kirjautumalla Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun jatko-opiskelijaksi. Kirjautumisen yhteydessä opiskelija ja tutkimustyön pääohjaaja laativat opiskelijalle jatko-opintosuunnitelman tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen sisällöstä ja suoritustavoista sekä allekirjoittavat ohjausasiakirjan.

Ensimmäisen kirjallisesti tehtävän ilmoittautumisen jälkeen ilmoittautuminen läsnäolevaksi tai poissaolevaksi tapahtuu sähköisessä (Korppi-)järjestelmässä lukuvuosittain. Lisätietoja kauppakorkeakoulun www-sivulla ”Enrolment and annual registration”.

3. TUTKIMUKSEN OHJAUS

3.1. Väitöskirjan ohjaus ja ohjaajat

Dekaani nimeää Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön mukaisesti jatko-opiskelijalle henkilökohtaisen vastuullisen ohjaajan, joka on työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon ja jolla on tohtorin tutkinto ja riittävät tieteelliset ansiot. Ohjaajalla tulee olla myös syvällinen perehtyneisyys asianomaisen pääaineen tutkimusalaan. Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu ja kauppakorkeakoulu suosittelevat, että jokaiselle uudelle tohtoriopiskelijalle nimetään vähintään kaksi ohjaajaa, joista yksi on nimetty vastuulliseksi ohjaajaksi. Ohjaajien nimeäminen tapahtuu jatko-opinto­suunnitelman vah­vis­tamisen yhteydessä ja opiskelijan suostumuksesta (ns. ohjausasiakirjassa). Ohjaussuhteen katketessa jatko-opiskelijalle nimetään uusi vastuullinen ohjaaja.

Jatko-opiskelijan on mm. raportoitava jatko-opintojensa etenemisestä lukuvuosittain ohjaajilleen. Opintosuun­nitelmaa tarken­ne­taan opintojen edistyessä vuosittain ja opiskelijan pyynnöstä useamminkin. Jatko-opintosuorituk­set viedään yliopiston opintosuoritusrekisteriin. Opiskelija on velvollinen toimittamaan tiedot suorituksistaan viipymättä kirjattaviksi kunkin suorituksen jälkeen.

3.2. Seurantaryhmä

Tohtorin tutkintoa suorittavalle määritellään myös seurantaryhmä. Siinä on ohjaajien lisäksi ainakin yksi ulkopuolinen professori tai dosentti, joka ei kuulu siihen tutkimusryhmään, jossa väitöskirja tehdään. Tohtoriopiskelija ja seurantaryhmä tapaavat vuosittain. Osa-aikaisilla tohtoriopiskelijoilla ryhmän kokoontumisväli voi olla pidempi.

Tarkennetut ohjeet seurantaryhmien järjestämisestä ja dokumentoinnista JSBE:ssä on kuvattu erillisessä dokumentissa, ”Organization and working of the follow-up groups at the JSBE”.

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulun johtoryhmä on myös antanut tarkentavia ohjeita tohtoriopiskelijoiden seurantaryhmistä sekä etenemisen seurannasta.

Jatko-opiskelijan, ohjaajien ja seurantaryhmän tehtävät on kuvattu erillisessä tutkijakoulun dokumentissa ”Ohjausasiakirjan liite 1”.

4. TOHTORIN TUTKINNON RAKENNE

Tohtorin tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä (op). Tiedekuntaneuvosto on määritellyt tohtorin tutkinnon osaamistavoitteet. Ne on määritelty erillisessä dokumentissa, ”Learning goals and objectives of JSBE doctoral programs (pdf)”.

4.1. Taloustiede

Jyväskylän yliopistossa taloustieteessä voidaan suorittaa kauppatieteiden tohtorin (KTT) tutkinto.

Menetelmällisenä lähtötasovaatimuksena on joko matematiikan tai tilastotieteen perusopintokokonaisuus tai vastaavat tiedot. Kyseisiä opintoja suositellaan sisällytettäväksi opintoihin kuitenkin enemmän.

1) Tieteenalakohtainen osaaminen (30-45 op)

Tieteenalakohtaisten opintojen laajuus on vähintään puolet vaadittavista opinnoista. Tieteenalakohtaisiin opintoihin voi sisältyä pakollisina tai vapaavalintaisina opintoina esimerkiksi:

  • Taloustieteen syventävät opinnot ja jatkokoulutuskurssit (yleiset jatko-opintokurssit ja erikoistumiskurssit)
  • Tohtorikoulutusseminaarit (pakollinen)
  • Tieteenteorian opinnot (pakollinen, 3-5 op)
  • Tohtoriopintoihin orientoivat opinnot
  • Väitöstutkimusta tukeva tutkijaliikkuvuus

Jos perustutkinnossa ei ole suoritettuna oppihistorian opintojaksoa, oppihistoria tulee sisällyttää taloustieteen jatko-opintoihin.

2) Yleiset valmiustaidot (15-30 op)

Yleisten valmiustaitojen opintojen laajuus on yhteensä korkeintaan puolet vaadittavista opinnoista.

2.1) Tutkimusosaaminen

Tutkimusosaamista edistäviin opintoihin voi sisältyä esimerkiksi opintoja seuraavista teemoista:

  • Tutkimusetiikka (pakollinen, väh. 1 op)
  • Tutkimusmenetelmät (pakollinen)
    • Ekonometria ja kvantitatiiviset menetelmät
    • Tilastotieteen, matematiikan, tietojärjestelmätieteen tai muita vastaavia opintojaksoja
  • Tutkimushankkeen hallinta
  • Tieteellinen julkaiseminen
  • Avoin tiede

Opetussuunnitelmiin tulee sisällyttää pakollisina opintoina vähintään 1 op tutkimusetiikan opintoja.

2.2) Viestintäosaaminen

Viestintäosaamista edistäviin opintoihin voi sisältyä esimerkiksi opintoja seuraavista teemoista:

  • Tieteellinen kirjoittaminen ja viestintä
  • Vuorovaikutusosaaminen
  • Kielitaito ja kansainvälisyysosaaminen
  • Mediataidot
  • Esiintymistaidot

Opetussuunnitelmiin tulee sisältyä pakollisina opintoina vähintään 2 op viestintäosaamisen opintoja.

2.3) Muu ammatillisen asiantuntijuuden rakentumista tukeva osaaminen

Muu ammatillisen asiantuntijuuden rakentumista tukeva osaaminen voi sisältää yliopistossa tai yliopiston ulkopuolella tehtyä vaativaa asiantuntijatyötä (ei kuitenkaan opiskelijan omaan väitöstutkimukseen liittyvää tutkimusta tai tutkimusvierailuja). Näitä tehtäviä voivat olla esimerkiksi annettu tutkimusalan opetus, muu tutkimustyö, laitoksen tai yliopiston kehittämiseen osallistuminen ja yliopiston ulkopuolella tehty työ. Työllä voi ansaita max. 20 opintopistettä. Muu ammatillisen asiantuntijuuden rakentumista tukeva osaaminen voi sisältää myös muunlaista toimintaa tai kurssisuorituksia (max. 4 op).

Opinnoiksi voidaan hyväk­sy­ä myös muu (ns. sivuaineen) aineopintokokonaisuus, joka ei sisälly perustutkinnon minimilaajuuteen.

 3) Väitöskirja (180 op)

Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen lisäksi tohtorikoulutukseen otetun opiskelijan tulee laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjojen laatimisessa noudatetaan yliopiston väitöskirjavaatimuksissa määriteltyjä periaatteita. Väitöskirjan laajuus on mitoitettava siten, että tohtorintutkinto voidaan suorittaa neljässä vuodessa kokopäiväistä työtä tehden.

Lisätietoja ja esimerkkejä opintosuorituksista ja kursseista löytyy jatko-opinto-opasta täydentävästä ohjeesta jatko-opintoihin sisällytettävistä opinnoista (pdf).

4.2. Yrityksen taloustieteet

Jyväskylän yliopistossa yrityksen taloustieteissä voidaan suorittaa kauppatieteiden tohtorin (KTT) tutkinto seuraavissa oppiaineissa: laskentatoimi, markkinointi, johtaminen, strategia ja yrittäjyys, viestinnän johtaminen ja yritysten ympäristöjohtaminen.

1) Tieteenalakohtainen osaaminen (30-45 op)

Tieteenalakohtaisten opintojen laajuus on vähintään puolet vaadittavista opinnoista. Tieteenalakohtaisiin opintoihin voi sisältyä pakollisina tai vapaavalintaisina opintoina esimerkiksi:

  • Pääaineen mukaiset syventävät opinnot ja jatkokoulutuskurssit
  • Tohtorikoulutusseminaarit (pakollinen)
  • Tieteenteorian opinnot (pakollinen, 3-5 op)
  • Tohtoriopintoihin orientoivat opinnot
  • Väitöstutkimusta tukeva tutkijaliikkuvuus

2) Yleiset valmiustaidot (15-30 op)

Yleisten valmiustaitojen opintojen laajuus on yhteensä korkeintaan puolet vaadittavista opinnoista.

2.1) Tutkimusosaaminen

Tutkimusosaamista edistäviin opintoihin voi sisältyä esimerkiksi opintoja seuraavista teemoista:

  • Tutkimusmenetelmät (pakolllinen)
    • laadullisten ja/tai määrällisten tutkimusmenetelmien opintoja
  • Tutkimusetiikka (pakollinen, väh. 1 op)
  • Tutkimushankkeen hallinta
  • Tieteellinen julkaiseminen
  • Avoin tiede

Opetussuunnitelmiin tulee sisällyttää pakollisina opintoina vähintään 1 op tutkimusetiikan opintoja.

2.2) Viestintäosaaminen

Viestintäosaamista edistäviin opintoihin voi sisältyä esimerkiksi opintoja seuraavista teemoista:

  • Tieteellinen kirjoittaminen ja viestintä
  • Vuorovaikutusosaaminen
  • Kielitaito ja kansainvälisyysosaaminen
  • Mediataidot
  • Esiintymistaidot

Opetussuunnitelmiin tulee sisältyä pakollisina opintoina vähintään 2 op viestintäosaamisen opintoja.

2.3) Muu ammatillisen asiantuntijuuden rakentumista tukeva osaaminen

Muu ammatillisen asiantuntijuuden rakentumista tukeva osaaminen voi sisältää yliopistossa tai yliopiston ulkopuolella tehtyä vaativaa asiantuntijatyötä (ei kuitenkaan opiskelijan omaan väitöstutkimukseen liittyvää tutkimusta tai tutkimusvierailuja). Näitä tehtäviä voivat olla esimerkiksi annettu tutkimusalan opetus, muu tutkimustyö, laitoksen tai yliopiston kehittämiseen osallistuminen ja yliopiston ulkopuolella tehty työ. Työllä voi ansaita max. 20 opintopistettä.

Opinnoiksi voidaan hyväk­sy­ä myös sivuaineen aineopintokokonaisuus, joka ei sisälly perustutkinnon minimilaajuuteen.

3) Väitöskirja (180 op)

Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen lisäksi tohtorikoulutukseen otetun opiskelijan tulee laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjojen laatimisessa noudatetaan yliopiston väitöskirjavaatimuksissa määriteltyjä periaatteita. Väitöskirjan laajuus on mitoitettava siten, että tohtorintutkinto voidaan suorittaa neljässä vuodessa kokopäiväistä työtä tehden.

Lisätietoja ja esimerkkejä opintosuorituksista ja kursseista löytyy jatko-opinto-opasta täydentävästä ohjeesta jatko-opintoihin sisällytettävistä opinnoista (pdf).

5. VÄITÖSKIRJAN TARKASTUSOHJEET

5.1. Väitöskirjan jättäminen esitarkastukseen

Tiedekuntaneuvosto määrää opiskelijan pyynnöstä ja tutkimuksen ohjaajia kuultuaan tutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita ja joilla on riittävät tieteelliset ansiot. Väitöskirjan esitarkastajia määrättäessä oppiainevastaavaa on aina kuultava. Vähintään toisella esitarkastajilla tulee olla professorin, dosentin pätevyys tai vastaavat riittävät tieteelliset ansiot. Esitarkastajien päätoimen on oltava muualla kuin Jyväskylän yliopistossa. Ohjaaja ei voi toimia väitöskirjan esitarkasta­jana.

Väitöskirjan käsikirjoituksen on oltava nähtävissä tiedekun­nas­sa ennen esitarkastajien tai tarkastajien määräämistä.

5.2. Väitöskirjan esitarkastus ja väittelylupa

Työn vastuullinen ohjaaja tai oppiainevastaava tekee ehdotuksensa esitarkastajiksi. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.

Opiskelijan on lähetettävä opinnäytteensä plagiaatintunnistusohjelman tarkastukseen ennen sen jättämistä esitarkastukseen ja huolehdittava, että tieto tarkastustuloksesta menee suoraan väitöskirjan vastuulliselle ohjaajalle.

Esitarkastajilta pyydetään lausunnot kolmen kuukauden kuluessa virallisen lausuntopyynnön saapumisesta. Kaikille esitarkastajille lähetettäviin materiaaleihin tulee sisällyttää Jyväskylän yliopiston väitöskirjavaatimukset (suomeksi pdf-muodossa, englanniksi pdf-muodossa).

Esitarkastajien tulee antaa yhdessä tai erikseen kirjallinen lausunto tiedekuntaneuvostolle siitä, katsovatko he tutkimuksella olevan sellaisen arvon, että sitä on pidettävä väitöskirjaksi mahdollisena. Lausuntonsa lopussa esitarkas­tajia pyydetään esittämään selkeästi kannanottonsa väittelyluvan myöntämiseen tai sen epäämiseen ja kirjalliseen tuotokseen perustuvan näkemyksensä arvosanasta. Esitarkastajan ehdotus luvan myöntämisestä ei saa olla ehdollinen.

Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista, ennen kuin luvasta julkiseen tarkastukseen tehdään päätös. Väittelijällä on oikeus keskeyttää esitarkastusprosessi ennen kuin tiedekuntaneuvosto käsittelee lupaa julkiseen tarkastukseen. Mikäli väittelijälle ei myönnetä lupaa julkiseen tarkastukseen, esitarkastusmenettely päättyy.

5.3. Väitöskirjan painatus ja jakelu

Saatuaan väittelyluvan, väitöskirja tulee julkaista. Väittelijä huolehtii painatuksen järjestelyistä ja aikataulusta. Väitöskirja voidaan julkaista Jyväskylän yliopistosarjassa "Jyväskylä Studies in Business and Economics". Kyseinen julkaisuprosessi on väittelijälle maksuton edellyttäen, että väittelijä toimittaa aineiston julkaisuyksikköön yliopistosarjojen ohjeiden mukaisesti aseteltuna ja antaa luvan väitöskirjansa (artikkeliväitöskirjassa yhteenveto-osion) julkaisemiseen verkossa.

Väitöskirjan tulee olla nähtävänä (joko painettuna tai muulla tavalla) tiedekunnan kansliassa vähintään 10 päivää ennen väitöskirjan julkista tarkastamista. Kauppakorkeakoulun dekaani voi etukäteen tehdystä kirjallisesta hakemuksesta lyhentää nähtävillä oloaikaa vähintään viideksi päiväksi.

5.4. Vastaväittelijän ja kustoksen määrääminen

Väitöskirjan tarkastustilaisuutta varten tiedekuntaneuvosto nimeää kustoksen sekä yhden tai useam­man vastaväittäjän. Vastaväittäjän/ien tulee olla professori tai tohtorin tutkinnon suorittanut, jolla on riittävät tieteelliset ansiot. Vastaväittäjän/ien päätoimen on oltava muualla kuin Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Väittelijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa vastaväittäjien valinnasta.

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustoksen (eli puheenjohtajan). Kustoksen tulee olla työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon. Kustoksen tehtävänä on perehdyttää vastaväittäjä/t tiedekunnan väittelyohjeisiin ja pitää huolta, että erityisesti ulkomaalaiset vastaväittäjät perehdytetään Jyväskylän yliopiston väitöskäytänteisiin ja käytössä oleviin arvosteluasteikkoihin. Vastaväittäjille lähetettäviin materiaaleihin tulee sisällyttää Jyväskylän yliopiston väitöskirjavaatimukset (suomeksi pdf-muodossa, englanniksi pdf-muodossa).

5.5. Väitöstilaisuuden valmistelu ja kulku

Esitarkastajien annettua lausuntonsa tiedekunta­neuvosto päättää väitöstilaisuuden ajankohdan. 

Väitöstilaisuudessa käytettävän kielen määrää kustos etukäteen kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuudessa voidaan myös käyttää useita kieliä, mikäli väittelijä ja vastaväittäjä/t siihen suostuvat.

Väitöstilaisuuden kulku on kuvattu tutkintosäännössä (pdf) ja erillisessä jatko-opiskelijalle annetussa väitösohjeessa.

5.6. Vastaväittäjän lausunto

Vastaväittäjän/vastaväittäjien on annettava kirjallinen lausunto arvosanaehdotuksineen tiedekuntaneuvostolle 14 vuorokauden kuluessa tarkastustilaisuudesta. Lausunto lähetetään tiedekunnan kansliaan, josta se toimitetaan väittelijälle ja kauppakorkeakoulun arviointilautakunnalle.

5.7. Väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu

Kauppakorkeakoulun tutkimuksen kehittämisryhmän väitelleet jäsenet toimivat väitöskirjan arviointilautakuntana, joka tekee esityksen väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta tiedekuntaneuvostolle. Saatuaan vastaväittäjän/vastaväittäjien (yhteisen tai erillisen) kirjallisen lausunnon ja arviointilautakunnan esityksen, tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta. Väitöskirjan ohjaajat eivät saa osallistua väitöskirjan arvosteluun.

Väitöskirjan arvostelua koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisua varattava tekijälle tilaisuus vastineen antamiseen annetuista lausun­noista.

Hyväksytty tutkimus arvostellaan Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön mukaisella sanallisella asteikolla: hylätty, hyväksytty, kiittäen hyväksytty.

Dekaani päättää tutkinnon myöntämisestä.

5.8. Lisätietoa

Katso myös kauppakorkeakoulun englanninkielinen ohjeistus "Examination of a doctoral dissertation", jossa käydään läpi tarkemmin väitöskirjan tarkastamisen vaiheita.

6. VÄITÖSKIRJAVAATIMUKSET

6.1. Yleiset ohjeet

Kauppakorkeakoulun hyväksymissä väitöskirjoissa noudatetaan Jyväskylän yliopiston väitöskirjavaatimuksia.

Väitöskirjoja koskeva hyvä tieteellinen käytäntö on määritelty yliopiston eettisissä periaatteissa ja julkaisueettisissä periaatteissa sekä menettelytapaohjeissa vilpin ja plagioinnin ehkäisemiseksi opiskelussa sekä vilppi- ja plagiointitapausten käsittelemiseksi. Lisäksi kauppakorkeakoulu on sitoutunut tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeeseen ”Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen”.

6.2. Tarkentavia ohjeita artikkelimuotoisen väitöskirjan julkaisemisesta

Artikkeliväitöskirja koostuu samaa ongelma-aluetta käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista sekä kokoavasta yhteenveto-osasta (eli ns. johdannosta), jossa väittelijä esittää väitöskirjan tieteellisen ongelman ja tutkimuksen tavoitteet sekä katsauksen tutkimuksen aihepiiriin, tutkimusmenetelmiin, aineistoihin ja tutkimustuloksiin.

Artikkeliväitöskirjan tulee sisältää vähintään kaksi tieteellistä artikkelia, jotka on julkaistu tai on hyväksyttävissä julkaistavaksi arviointimenettelyä soveltavissa tieteellisissä aikakauslehdissä sekä 1-4 muuta artikkelia, jotka on julkaistu yliopiston tai vastaavien laitosten julkaisusarjoissa tai muissa tieteellisissä sarjoissa (voivat sisältää korkeatasoisia konferenssijulkaisuja).

Artikkelit tulee arvioida myös sisällöllisesti, vaikka ne olisivat aikaisemmin ilmestyneet arviointimenettelyä noudattavissa tieteellisissä julkaisuissa. Jokaisen artikkelin tulee sisältää uusia tuloksia tai näkökohtia. Väitöskirjan osajulkaisut voivat olla yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus niissä on riittävä ja osoitettu.

Väitöskirjantekijän itsenäinen osuus väitöskirjaan sisällytettävissä yhteisartikkeleissa tulee kuvata selkeästi väitöskirjan yhteenveto-osassa.

Väitöskirjan ohjaajien tulee varmistaa väitöskirjan käsikirjoituksen laatu huolellisesti ennen esitarkastusta. Tässä harkinnassa tulee huomioida artikkelien määrä, tieteellinen taso, kirjoittajien lukumäärä sekä muut olennaiset seikat.

Esitarkastajien tulee lausunnoissaan arvioida, muodostavatko yhteenveto-osa ja erillis­julkaisut sellaisen kokonaisuuden, että tälle väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselle voidaan myöntää väittelylupa.

7. LISENSIAATIN TUTKINTO

Mahdollisena mutta ei välttämättömänä välivaiheena ennen tohtorin tutkintoa voi suorittaa kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon. Lisensiaatin tutkinto suositellaan suoritettavaksi vain jos erityiset syyt sitä puoltavat.

Lisensiaatin tutkinnon rakenne on muutoin sama kuin tohtorin tutkinnon, mutta lisensiaatintutkimuksen ja jatko-opintoseminaarin laajuus tutkinnosta on 90 op. Tutkinnon kokonaislaajuus on siten 150 op.

Kauppakorkeakoulun tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa. Tutkimuksen tarkastajien tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita. Ainakin toisen tarkastajan tulee olla oman tiedekunnan ulkopuolelta. Tutkimuksen ohjaaja ei voi toimia tutkielman tarkastajana. Esityksen lisensiaatintutkimuksen tarkastajiksi tekee opiskelijan pääaineen edustaja tai tutkimuksen vastuullinen ohjaaja.

Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arviointilausunto, jossa he tekevät ehdotuksen arvosanaksi. Mikäli tarkastajat ovat erimielisiä arvosanasta, kumpikin laatii oman lausunnon.

Kun tarkastajat ovat jättäneet tiedekunnalle kirjallisen lausuntonsa, tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta. Tutkimus arvostellaan Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön (pdf) mukaisella sanallisella asteikolla: hylätty, hyväksytty, kiittäen hyväksytty.

Opiskelijalle on ennen työn arvostelua varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa. Opiskelija voi ennen lisensiaatintutkimuksen arvostelua pyytää kirjallisesti, että lisensiaatintutkimuksen arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa.

Lisensiaatintutkimus voidaan julkaista kauppakorkeakoulun julkaisusarjassa. Julkai­seminen edellyttää ohjaajan kirjallisen lausunnon ja perustelut asiasta. Lisensiaatintutkimus voi koostua erillisistä julkaisuista. Se voi sisältää journal-artikkeleita, proceedings-artik­keleita, kappaleita toimitettuihin kirjoihin, painettuja esitelmiä tieteellisissä konferensseissa tai työpapereita.

Dekaani päättää tutkinnon myöntämisestä. Lisensiaatin tutkinnosta annettavassa todistuksessa arvostellaan lisensiaatintutkimus ja pääaine tutkintosäännön mukaisella sanallisella asteikolla.

 

Jatko-opinto-opas on käsitelty tutkimuksen kehittämisryhmän toimesta 8.12.2015 ja hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.12.2015. Kohtaa 5.1. on päivitetty tiedekuntaneuvoston 24.2.2016 tekemän päätöksen johdosta. Kohtaa 4.1. ja 4.2 on päivitetty tiedekuntaneuvoston 8.11.2016 tekemän päätöksen johdosta (filosofian tohtorin tutkinnon poistaminen ja viestinnän johtamisen oppiaineen lisääminen) sekä rehtorin 12.12.2016 päätöksen johdosta (Tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmat lukuvuosille 2017 -2020).

greypinstr

 

Tänään

18. lokakuuta 2017, viikko 42, Satu, Säde. (*)

Yhteystietohaku
JSBE Sosiaalisessa mediassa

Facebook logo     

YouTube

Yliopistoportaalit

Uno

Isa

Wolmar