Pääkirjoitus 2/2000

 
 

 

Edellinen sivu

Seuraava sivu

Sisällysluetteloon

Muut lehdet

Etusivulle

 

 

 

Vesa Niinikangas

Kirjan kannet auki ja kiinni

 

Äskettäin luin lehdestä (HS 15.7.2000) pikku-uutisen, jossa kerrottiin, että kirjanhinnat vapautuvat Tanskassa ensi vuoden alussa. Jutussa haastateltu kirja-agentti pitää kehitystä oikeansuuntaisena. Hän listaa muutoksen vaiheita: Maan neljästäsadasta kirjakaupasta häviää neljännes, ja loput liittoutuvat suurten ketjujen kanssa. Supermarketien kirjaosastot keskittyvät muutamaan kymmeneen kirjanimekkeeseen, joita myydään suurina painoksina edulliseen hintaan. Näin "onnekkaat kustantajat ja kirjailijat ansaitsevat vastaisuudessa paljon rahaa".

Mihin onnekkaat kustantajat sitten käyttävät voittorahansa? Kirja-agentilla on valmis resepti: tuoton avulla kustantamot julkaisevat vähälevikkistä kirjallisuutta.
Suomessa luovuttiin vuonna 1971 kirjojen määrähintajärjestelmästä, jossa kustantaja määräsi kirjan hinnan. Opetusministeriön asettaman kirja-alan selvitysmiehen, Doris Stockmannin Kirja Suomessa -raportin (Opetusministeriö & Edita, 2000) mukaan hintojen vapauttaminen on näkynyt julkaistujen nimekkeiden määrien kasvussa: Suomen kustannusyhdistykseen kuuluvien kustantamojen kirjoja myytiin vuonna 1968 12,7 miljoonaa kappaletta ja vuonna 1973 22,1 miljoonaa kappaletta.

Onko menestys näkynyt vähälevikkisen kirjallisuuden julkaisemisen tukemisena kustantamojen sisäisin rahasiirroin? Sitä raportti ei kerro, mutta saatan lukea, että jo vuonna 1972 opetusministeriö asetti toimikunnan pohtimaan keinoja monipuolisen kirjatuotannon tukemiseksi. Toimikunnan työ johti kokeiluun vuosina 1980-84 ja vähälevikkisen kirjallisuuden ostotukijärjestelmään vuodesta 1985 alkaen. Viidentoista vuoden aikana tuki on kymmenkertaistunut kolmeen miljoonaan markkaan. Järjestelmä on seuraavanlainen. Kustantaja lähettää valtion kirjallisuustoimikunnalle vähälevikkiseksi arvioimiaan kirjoja, ja toimikunta puolestaan päättää, mitkä kirjat pääsevät ostotukilistalle. Yleiset kirjastot voivat sitten hankkia Kirjavälitys Oy:n kautta listalle merkittyjä teoksia.

Stockmannin selvityksestä voidaan nähdä, miten tuki on jakautunut eri kustantamojen kesken vuosina 1990-96. Suuret ovat suuria tälläkin saralla: WSOY sai tukea 385 nimekkeelle 1,5 miljoonaa markkaa, Otava 374 nimekkeelle 1,6 miljoonaa markkaa ja Tammi 260 nimekkeelle vajaat miljoonaa markkaa. Mutta on tukea saaneiden kustantamojen listalla pieniäkin kustantamoja, esimerkiksi Cultura sai tukea 30 nimekkeelle 126.000 mk.

Tanskalaisen kirja-agentin hurskaalta vaikuttanut toivomus vähälevikkisen kirjallisuuden tukemisesta vapaan kirjanhinnoittelun aikakaudella näkyy Suomessa toteutuneen hyvin. Valtion rahoilla tätä kirjallisuutta on hankittu yleisiin kirjastoihin vuosina 1985-1999 noin 23:lla miljoonalla markalla. Kirja Suomessa -raportti ei kuitenkaan kerro, miten paljon kustantamot ovat tukeneet muiden kirjojen tuotolla vähälevikkisen kirjallisuuden - vaikkapa runoteosten - julkaisemista. Siltä osin kirjan kannet pysyvät kiinni.


* * *

Edellisessä lehdessä kiitimme Kulttuurin tutkimuksen verkoston rahoittajia. Olemme saaneet myönteisen rahoituspäätöksen myös Joensuun yliopiston sosiologian laitokselta, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta. Lämpimät kiitokset uusille verkoston toiminnan tukijoille!

 

 

 
  Kulttuurintutkimus-lehti
Jyväskylän yliopisto
Nykykulttuurin tutkimuskeskus
PL 35, 40351 Jyväskylä
(014) 260 1317 (toimitussihteeri),
(014) 260 1310 (tilaukset)
Faksi (014) 260 1311
lepaka@dodo.jyu.fi (toimitussihteeri),
aho@dodo.jyu.fi
(tilaukset)


Edellinen sivu Seuraava sivu

Sisällysluetteloon Muut lehdet Etusivulle