Hae opiskelemaan matematiikka ja tilastotiedettä

Elli

Elli2Hei,

olen tilastotieteen maisterivaiheen opiskelija. Jyväskylään päädyin pienen mutkan kautta. Lukiossa matematiikka oli ihan kivaa ja se sujuikin hyvin. Hyvin sujui myös psykologia ja taideaineetkin kiinnostivat. Lukion jälkeen päätinkin pistää hakupaperit Helsingin yliopistoon, psykologiaa opiskelemaan, ja Taideteolliseen korkeakouluun. Valitettavasti en päässyt kumpaankaan ja edessä oli välivuosi. Muutin asumaan Espooseen ja tein koulunkäyntiavustajan sijaisuuksia sekä opiskelin avoimessa yliopistossa taideteollisen korkeakoulun kursseja. 

Puoli vuotta asuin Espoossa. Ajattelin, että taiteilla harvemmin elää ja hyvä harrastus voi mennä pilalle, jos sitä alkaa tekemään työkseen. Jyväskylän yliopistoon sattui olemaan haku myös tammikuulle matematiikan ja tilastotieteen laitokselle. Sinne siis hakua ja suoraan papereilla pääsi, niin mikäs sen mukavampaa. Tilastotiedettä ja matematiikkaa pidin ensimmäisen opiskeluvuoteni samalla viivalla, kun en osannut päättää kumpaa lukisin pääaineenani. Tilastotiede valikoitui kuitenkin kiinnostavammaksi. Ehkä siinä oli enemmän se käytännönläheisyys ja tilasotitieteilijöille olisi paljon töitä luvassa, että työttömäksi ei pitäisi jäädä.

Oikean valinnan olenkin tehnyt. Kandidaatintyö on ollut tällä hetkellä parasta, koska siinä pääsi tekemään ihan oikeita tilastotieteilijän töitä.

Tilastotiedettä käytetään niin monella alalla, joten sivuaine mahdollisuudet ovat hyvät. Itse olen sivuaineena opiskellut matematiikan perus- ja aineopinnot ja opiskelen vielä tietotekniikan sekä psykologian perusopinnot. 

Opiskelu Jyväskylässä on ollut mukavaa. Kaupunki on viihtyisä ja uusiin ihmisiin tutustuminen on helppoa.

Liikuntamahdollisuudet ovat todella loistavat, minkä koen itse hyvin tärkeäksi, koska tykkään liikkua paljon. Oma lajini on Ultimate ja välillä opintojen ja harrastusten yhdistäminen on ollut haastavaa, kun on päivät yliopistolla ja illat treeneissä. Opinnot ovat kuitenkin sujuneet, harrastuksille on jäänyt aikaa ja kavereitakin kerkeää näkemään.

-Elli