17.10.2017

Kassel – Jyväskylä: 6 – 0

Reilu vuosi sitten Nanotiedekeskuksemme johtaja Hannu Häkkinen sai viestin Kasselin yliopiston nanotiedekeskuksesta (CINSaT – Center for Interdisciplinary Nanostrucutre Science and Technology). Kasselista kyseltiin kiinnostusta aloittaa Erasmus-yhteistyö tiedekeskusten välillä. Nopea vilkaisu CINSaT sivuille osoitti, että Kasselin yliopisto on jotakuinkin Jyväskylän yliopiston kokoinen ja että CINSaT:n tutkimus- ja opetusfilosofia on varsin samankaltainen kuin meillä Jyväskylässä. Yllättävää, että näinkin samanlainen tiedekeskus Euroopan kartalta oli meiltä jäänyt huomaamatta. Toisaalta, Kasselin professorikunta oli tehnyt kotiläksynsä. He tiesivät hyvin meidän tutkimus- ja opetusrakenteemme yhteensopivuuden. Jo alusta alkaen oli selvää, että tällä kertaa Erasmus-vaihto aloitetaan proaktiivisella ja järjestelmällisellä tavalla. CINSaT:sta tuli talvella 2016 delegaatio Suomeen ja Erasmus-vaihtosopimus tehtiin ennätysajassa. Vierailuilla vertailimme kurssirakennetta ja tehtiin suunnitelmia, kuinka opiskelijat voisivat ottaa vastaavanlaisia, vaan ei samoja, kursseja viettäessään vaihtovuotta/-lukukautta vierasyliopistossa. Samalla opiskelijat voisivat tutustua nanokeskustemme tutkimusryhmiin.

Ensimmäinen lukuvuosi näytti selkeästi vetovoimamme Kasselin opiskelijakunnassa. Kuusi opiskelijaa Kasselista on parhaillaan meillä Erasmus-vaihdossa ja he käyvät kurssejamme Jyväskylässä. Toisaalta, jyväskyläläiset ovat pysytelleet turvallisesti oman kylän ympyröissä. Kassel johtaa tällä hetkellä siis 6 - 0.

Viime viikolla osallistuimme (JI ja MP) CINSaT:n syysseminaariin Kasselissa. Pidimme esitelmät seminaarissa ja tutustuimme CINSaT:n opiskelijoihin ja tutkijoihin posteri-kierroksella. Posteriesitykset olivat oikein innostuneita ja projektit vaihtelivat grafeenilevyjen elektronidiffraktiomittauksista entsyymidynamiikan tutkimuksiin, aivan kuten meillä Jyväskylässä. Mainittakoon, että tarjoilu oli maittavaa ja paikallinen olut erittäin hyvää. Sauna hotellissa oli haalea, mutta illallinen isäntien seurassa maistui ja isännät kertoivat Kasselin historiasta ja kaupungin järjestämästä aktiivisesta toiminnasta.

Seuraavan päivän laboratoriokierros näytti selkeästi CINSaT:n laajan laitekannan ja hyvin varustetut laboratoriot. Mainittakoon, että heillä on projekteja esimerkiksi ultranopean elektronidiffraktion saralla, ferromagneettisten laitteiden, optoelektronisten laitteiden ja optisesti aktiivisten molekyylien valmistusta ja karakterisointia erittäin hyvin varustetuissa (ja hyvässä järjestyksessä olevissa) laboratorioissa ja puhdastiloissa (lisää projektikuvauksia kannattaa vilkuilla CINSaT –www-sivuilta). Yhtymäkohtia omiin laitteisiimme ja projekteihimme tuli useammastakin suunnasta, kuten esimerkiksi grafeenitutkimuksessa ja toisaalta HIM:n käytössä. Tulimme myös vakuuttuneeksi, että hyvän tieteellisen toiminnan ohella henkilökunta ottaa opetuksen vakavasti.

Nyt voimme vain ihmetellä suomalaisten opiskelijoiden (kuten myös tohtoriopiskelijoiden, ryhmänjohtajien tai jopa hallinnon, johon nykyiset Erasmus-vaihdot muuten mahdollistavat,) laihaa intoa lähteä Erasmus-vaihtoihin. Erasmus-vaihtosysteemi on kuitenkin yksi Euroopan menestystarinoista. Miljoonia opiskelijoita ja opettajia on vieraillut vuosikymmenten aikana eri maissa, oppinut ja nähnyt eri (oppimis)kulttuureja, löytänyt elämänkumppaneita jne. Olemme kukin oppineet eurooppalaisia kulttuureita omalla tavallamme. Arvioiden mukaan Eurooppaan on syntynyt jopa miljoona ”Erasmus-vauvaa”. Pelkotiloja taitaa olla, että lukukausi ja –vuosi viivästyttää opintoja liiaksi, tai että pärjääminen uudessa ympäristössä voi olla koetuksella, tai että milloinkaan ei löydetä oikeaa hetkeä lähteä reissuun. Totta onkin, että opintotukijärjestelmään saisi tulla automaattisesti 1,5 kertoimella extra-tukikuukausia ulkomailla vietetyistä kuukausista (tällä hetkellä tarjotaan ”reilusti” samaa opintotukea ulkomaan vierailun aikana, mutta kuukaudet kuluvat juurikin yksi yhteen). Se olisi sopiva kädenojennus hallituksen suunnalta kansainvälisen oppimisen kannustukseksi tähän kokoaikaiseen opintotukijärjestelmän kutistukseen. Toisessa vaakakupissa painaa uusien asioiden näkeminen ja kokeminen, mahdollinen oman elämänuran tarkentuminen (kuten allekirjoittaneella (JI)), uusien elämänmittaisten ystävien saaminen, yhteisprojektien vahvistaminen ja ylipäänsä uusien asioiden oppiminen. Ihmiskunta on juurikin kehittynyt sillä, että parhaat konseptit yhdessä paikassa on viety uuteen ympäristöön, jossa ne ovat kehittyneet edelleen.

Kun on kertaalleen käynyt asumassa ulkomailla ja huomannut, että samaa puuroa sielläkin syödään, uudelleen lähteminen on entistä helpompaa. Todellisena vaarana taitaa olla enemmänkin, että vaihtopaikkaan tykästyy niin vahvasti, että vierailu venähtää paljon suunniteltua pidemmäksi ja että vieraalta maalta löytyy hyvin palkattu työpaikka oman alan firmassa. Juuri näin oli käynyt eräälle jyväskyläläiselle opiskelijalle, joka viettää jo viidettä vuotta Kasselissa ja on töissä paikallisessa monikulttuurisessa biotekniikkayrityksessä.

Eiköhän ensi vuonna lyödä tennisluvut hieman tasaisemmaksi.

Janne Ihalainen ja Mika Pettersson