04.01.2018

Sairaalasolubiologin ammatillinen erikoistumiskoulutus

Alla oleva kuvaus koskee ennen vuoden 2016 loppua koulutukseen hyväksyttyjä. Vuonna 2017 koulutukseen ei oteta uusia opiskelijoita, koska yliopistollista erikoistumiskoulutusta koskeva lainsäädäntö on muuttunut. Tällä sivulla informoidaan, kun uusia koulutettavia voidaan ottaa.

Koulutuksen esittely ja tavoite

Sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutus on pääsääntöisesti pituudeltaan 4 vuotta ja koostuu käytännön koulutuksesta, teoreettisesta koulutuksesta, sairaalasolubiologin pätevyyskuulustelusta ja filosofian lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkinnosta. Sairaalasolubiologikoulutuksen aikana erikoistumisopintoja suorittava henkilö perehtyy monipuolisesti patologian alan laboratoriomenetelmiin ja niiden hyödyntämiseen diagnostiikassa. Koulutuksen suoritettuaan sairaalasolubiologin tulee pystyä vastaamaan itsenäisesti omaan alaansa kuuluvista eri osa-alueista patologian laboratoriossa. Koulutukseen pyrkivän on syytä tiedostaa, että tällä hetkellä Suomessa on varsin vähän sairaalasolubiologin virkoja ja tilanne on sama ajatellen koulutuspaikkoja. Sairaalasolubiologikoulutettavat työllistyvät useimmiten koulutuspaikkaansa valmistuttuaan. Koulutus antaa kuitenkin hyvät valmiudet työskennellä alan yksityissektorilla tai tutkimuslaitoksissa samankaltaisissa tehtävissä.

Koulutusorganisaatio

Sairaalasolubiologin koulutukseen liittyviä säädöksiä ovat laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994, asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564/1994, valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 ja opetusministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005.

Sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutus on kuulunut Jyväskylän yliopiston vastuulle yliopistolain 558/2009 mukaisesti. Jyväskylän yliopistossa sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksesta on vastannut matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Vuonna 2014 annetun lakimuutoksen (1172/2014) ja asetusmuutoksen (1439/2014) mukaisesti yliopisto voi järjestää aikaisemman lain mukaisia erikoistumiskoulutuksia 31.12.2016 saakka tai siihen saakka, kunnes ennen 31.12.2016 aloittaneet opiskelijat ovat saaneet opintonsa suoritetuksi. Tämän jälkeen erikoistumiskoulutukset toteutetaan yliopistojen välisten sopimusten mukaisesti. Sopimus sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksesta on valmisteilla.

Sopimuksen valmisteluvaiheessa sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksen suunnittelusta ja koordinoinnista vastaa aikaisemman käytännön mukaisesti valtakunnallinen sairaalasolubiologikoulutuksen pätevyyslautakunta. Pätevyyslautakunnan tehtävänä on erikoistumiskoulutuksen suunnittelun ja koordinoinnin lisäksi hyväksyä koulutussuunnitelmat, järjestää pätevyyskuulustelut ja ehdottaa pätevyyksien myöntämistä. Koulutettavalle nimetään tukiryhmä, johon kuuluu kouluttajien lisäksi yksi ulkopuolinen alan asiantuntija.

Koulutukseen hakeutuminen

Erikoistumiskoulutukseen voi hakea, kun on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, filosofian maisterin tutkinnon, johon sisältyy syventävät opinnot solubiologiassa tai molekyylibiologiassa tai muutoin hankitut ko. arvosanoja vastaavat tiedot. Pätevyyslautakunta harkitsee tapauskohtaisesti, soveltuvatko hakijan maisteriopinnot sairaalasolubiologikoulutuksen pohjakoulutukseksi. Haku edellyttää koulutuspaikkaa patologian alan laboratoriossa, koulutuspaikassa tehtävää erikoistumiskoulutussuunnitelmaa sekä kouluttajia (sairaalasolubiologi sekä patologian erikoislääkäri). Koulutuspaikka voi olla yliopistollinen sairaala, keskussairaala tai muu pätevyyslautakunnan hyväksymä patologian alan koulutuspaikka. Jyväskylän yliopisto hyväksyy jatko-opiskelijat erikoistumiskoulutukseen ja myöntää koulutuksen suorittaneille sairaalasolubiologin pätevyyden pätevyyslautakunnan lausunnon perusteella. Erikoistumiskoulutuksen aikana suoritetaan vähintään filosofian lisensiaatin tutkinto. Koulutukseen voidaan hyväksyä myös aikaisemmin FL- tai FT- tutkinnon suorittanut.

Koulutuksen sisältö ja tutkintovaatimukset

Sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutus koostuu vähintään lisensiaattityöstä, käytännön kliinisestä harjoittelusta, teoreettisesta koulutuksesta ja pätevyyskuulustelusta. Vähintään kahden vuoden käytännön kliininen harjoittelu tulee suorittaa sairaalan patologian laboratoriossa. Toiset kaksi vuotta voi olla yliopistossa tai muussa tutkimuslaitoksessa suoritettua tieteellistä, sairaalasolubiologian alaan liittyvää tutkimustyötä.

Lisensiaatintutkimus

Lisensiaatintutkimus tehdään koulutuspaikan kanssa sovittavasta aiheesta joko Jyväskylän yliopistoon tai muuhun yliopistoon. Sairaalasolubiologian teoriaopinnot ja sairaalasolubiologian pätevyyskuulustelu voidaan sisällyttää lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon vaadittavaan koulutukseen. Neljän vuoden koulutuksessa lisensiaatintutkimukselle varataan päätoimista työaikaa kaksi vuotta. Lisensiaattityö on sairaalassa, yliopistossa tai muussa tutkimuslaitoksessa suoritettavaa tieteellistä, sairaalasolubiologian alaan liittyvää, koulutuspaikan kanssa yhteistyössä suunniteltua tutkimustyötä. Työ voi tähdätä myös väitöskirjaan. Jos väitöskirjatyö on tehty aiemmin, pätevyyslautakunta harkitsee tapauskohtaisesti, voidaanko se hyväksilukea sairaalasolubiologin koulutukseen vai vaaditaanko lisäksi muuta alaan liittyvää tutkimuskokemusta.

Käytännön koulutus

Käytännön kliinisestä koulutuksesta vähintään kaksi vuotta tulee suorittaa sairaalan patologian laboratoriossa tai muussa pätevyyslautakunnan hyväksymässä patologian alan koulutuspaikassa. Käytännön koulutuksesta pidetään koulutuspäiväkirjaa. Käytännön koulutukseen tulee kuulua seuraavat osa-alueet:

  1. Histologia
  2. Sytologia
  3. Histopatologia
  4. Immunohistokemia
  5. Molekyylipatologia
  6. Tautien syntymekanismien keskeiset perusteet
  7. Laadunvarmistus
  8. Konsultointi
  9. Laboratoriovierailut
  10. Eettiset ohjeet ja potilasturvallisuus
  11. Sairaalan tietojärjestelmät
  12. Sairaalan hankintamenettelyt
  13. Obduktio
  14. Neuropatologia (Ei pakollinen tai mahdollisesti toisessa patologian laboratoriossa suoritettava osa-alue)

Teoreettinen koulutus (38 op)

Teoreettinen koulutus koostuu pakollisista patologian alan opinnoista, muista pakollisista jatkokoulutusopinnoista ja valinnaisista jatkokoulutusopinnoista.

Pakolliset patologian alan opinnot, 30 op

  • Riippumatta aiemmasta FT-tutkinnosta pakolliset patologian alan opinnot on suoritettava.
  • Histologian kuulustelu, 3 op, An Atlas of Histology. Shu-Xing Zhang. Springer 1999. (Teos tentitään ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, 3op)
  • Molekyylipatologian kuulustelu, 3 op, Vapaavalintainen etukäteen sovittu materiaali esim. kirjasta Cell and Tissue Based Molecular Pathology. Tubbs and Stoler. Churchill Livingstone 2009.
  • Yleispatologian itseopintokokonaisuus, 6 op, Pathologic Basis of Disease. Robbins and Cotran. Saunders Elsevier 2010. Luvut 1-10.
  • Elinpatologian itseopintokokonaisuus, 6 op, Pathologic Basis of Disease. Robbins and Cotran. Saunders Elsevier 2010. Noin 600 sivua luvuista 11-29
  • Pätevyyskuulustelu, 12 op
  • Koulutettava voi osallistua valtakunnalliseen sairaalasolubiologian pätevyyskuulusteluun (12 op) oltuaan vähintään kolmen vuoden ajan erikoistumiskoulutuksessa. Kuulustelu on läpäistävä vähintään arvolauseella hyvä (3/5), joka vastaa noin 75 % pisteistä. Hyväksytty kuulustelu on voimassa viisi vuotta hyväksymispäivästä lukien.
  • Kuulustelussa vaaditaan sovitut osa-alueet seuraavista teoksista: 
Theory and Practice of Histological Techiniques. John D Bancroft and Marilyn Gamble. Churchill Livingstone Elsevier 2008.
  • Diagnostic Immunohistochemistry. Theranostic and genomic applications. David Dabbs. Saunders Elsevier 2010.
  • Syöpätaudit. Joensuu Heikki, Roberts Peter, Teppo Lyly ja Tenhunen Mikko. Duodecim 2010.

Muut pakolliset jatkokoulutusopinnot, vähintään 8 op

  • Jatkokoulutusseminaari (SMBJ101 tai vastaava), 2 op - oma esitelmä
  • Tieteellinen kokous (SMBJ102) - Vähintään yksi esitelmä tai posteri kansainvälisessä tieteellisessä kokouksessa, 2-4 op/kokous. Muusta osallistumisesta saa suorituksen harkinnan perusteella. Tieteellisiä kokouksia voi opintoihin sisällyttää yhteensä enintään 15 op.
  • Yliopisto-opetus tai aikuispedagogiikan koulutus tai harjoittelu (SMBJ105), vähintään 2 op.
  • Tutkijaseminaari (SMBJ910 tai vastaava), 2 op

Valinnaiset jatkokoulutusopinnot, niin että kokonaismäärä on 38 op
Tähän voidaan sisällyttää kliinisen koulutuksen yhteydessä käytyjä kursseja, koulutuspäiviä ja muita opintosuorituksia sekä terveydenhuollon hallinnon ja laadunhallinnan opintoja.

Sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutus, suoritusten hyväksyminen ja todistus

Suoritettuaan erikoistumiskoulutukseen sisältyvät opinnot ja laadittuaan hyväksytyn lisensiaatintutkimuksen koulutettava saa pyynnöstä Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta todistuksen suorittamastaan ammatillisesta filosofian lisensiaatin tutkinnosta ja lakisääteisestä sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksesta (laki 559/94, asetukset 564/1994, 794/2004 ja 568/2005). Sairaalasolubiologin koulutukseen soveltuvan lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon aiemmin suorittaneet eivät suorita toista jatkotutkintoa, vaan sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan heille annetaan erillinen todistus sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksesta. Sairaalasolubiologin pätevyyden saanut voi ilmoittautua sairaalasolubiologina terveydenhuollon henkilöstörekisteriin.

Koulutusta koskevat tiedustelut

Lisätietoa koulutuksesta antavat pätevyyslautakunnan sihteeri ja puheenjohtaja.

Koulutukseen haku

Koulutukseen haetaan lähettämällä yllä olevassa luettelossa mainitut asiakirjat pätevyyslautakunnan puheenjohtajalle tai sihteerille. Pätevyyslautakunta  kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Seuraavan kokouksen ajankohta on nähtävissä pätevyyslautakunnan sivuilta.

  • Hakulomake
  • Opintosuunnitelma (liite 1)
  • Tutkimussuunnitelma (liite 3) tai anomus jo suoritetun FL- tai FT -tutkinnon hyväksilukemisesta (liite 4)
  • Ohjaajien, kouluttajien ja tukiryhmän jäsenten suostumukset (liite 2, lomake).

Koulutukseen haetaan lähettämällä yllä olevassa luettelossa mainitut asiakirjat pätevyyslautakunnan puheenjohtajalle tai sihteerille. Pätevyyslautakunta  kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Seuraavan kokouksen ajankohta on nähtävissä pätevyyslautakunnan sivuilta.