23.10.2017

Laboratoriotöiden arvostelu ja pisteytys

Kirjallinen palaute työselostuksesta katsotaan yleensä riittäväksi. Jos selostukseen on tarpeen tehdä suuria korjauksia, selostuksen läpikäyminen yhdessä tekijän kanssa on suositeltavaa.

1    Valmistautuminen ja työskentely laboratoriossa

1.1     Ennakkosuunnitelma (vain avoimissa töissä) (max 4 p)

Ennakkosuunnitelma vaaditaan töissä Vieriminen (FYSP1081, FYSP102), Metallin ominaislämpökapasiteetti (FYSP1081), Linssit (FYSP103), Veden taitekerroin (FYSP103), Ohmin laki, vastukset ja kondensaattorit (FYSP104) ja Kytketty värähtelijä (FYSA210).

Ennakkoon tehtävä mittaussuunnitelma on osa työselostusta avoimissa töissä, joten sen tulee olla asiallinen. Mittaussuunnitelmasta arvioidaan sen toteuttamiskelpoisuus ja kattavuus. Mittaussuunnitelmasta tulee käydä ilmi

  • miten mittaus aiotaan toteuttaa
  • mitä suureita aiotaan mitata ja miten
  • miten haluttu suure saadaan mitatuista suureista
  • miten virhetarkastelu aiotaan toteuttaa.

1.2     Mittauksiin valmistautuminen (ei arvostella numerolla)

Mittaajan tulee tietää laboratorioon tullessaan, mitä on tullut mittaamaan ja miten.

  • Vuoron alussa assistentti esittää muutaman työhön liittyvän kysymyksen varmistautuakseen asiasta. Assistentilla on oikeus evätä työhön valmistautumattoman opiskelijan pääsy tekemään työtä.
  • Assistentilta saa ja pitää kysyä, jos jokin työhön liittyvä asia on epäselvä.

1.3     Mittauspöytäkirja (max 4 p)

Mittauspöytäkirja tulee kirjoittaa AINA sinisellä tai mustalla kuulakärkikynällä (tai tietokoneella). Mahdolliset poistot ja korjaukset osoitetaan siistein yliviivauksin tai käyttämällä sulkuja. Mitään ei siis saa pyyhkiä pois tai sutata kynällä sellaiseksi, että jälkikäteen mittauspöytäkirjan joitain osia ei voi lukea.

Mittauspöytäkirjan tulee sisältää

  • merkinnät kaikista työssä käytetyistä välineistä ja laitteista
  • kaikki oleellinen tieto mittauksen sisällöstä ja kulusta siten, että muutkin kuin mittaaja itse sen sisällön ymmärtävät
  • kommentit ja merkinnät mittaustapahtumista aikajärjestyksessä. Kellonaika kuuluu oikeaoppisen mittauspöytäkirjan jokaiseen erilliseen vaiheeseen
  • kaikki tarpeelliset tiedot virhearvioita varten. Alustava virhearvio katsotaan ansioksi.

Arvostelu:

  • Mittauslaitteisto (max 1 p)
  • Mittaustapahtumat (max 1 p)
  • Virhearvioon tarvittavat tiedot (max 1 p)
  • Yleisvaikutelma (max 1 p). MPK:n pitää olla lukukelpoinen, muutoin käsiala ei vaikuta arvosteluun.

2      Työraportti

2.1     Selostuksen ulkoasu (max 2p)

Raportin ulkoasun tulee olla siisti. Selostuksen sivujen tulee olla siististi yhteen nidotut, kansilehti aina ensimmäisenä ja liitteet aina viimeisenä. Tekstin fonttikooksi suositellaan 12 pistettä ja riviväliksi 1,5. Tekstin leveydeksi suositellaan noin 150 mm, jolloin työn tarkastajan kommenteille jää tilaa. Esityksen siisteyden parantamiseksi rivit tasataan.

Tässä osiossa arvostellaan yleisen siisteyden lisäksi:

  • Kansilehden ohjeenmukaisuus (puutteista max - 0,5 p)
  • Selostuksen papereiden järjestys (kansilehti, selostus, liitteet) (max -0,5 p)
  • Otsikoiden erottuminen leipätekstistä (max -0,5 p)
  • Kuvien/kuvaajien ja taulukoiden siisteys ja sijoittelu. Kuvatekstin paikka on kuvan alla, taulukkotekstin puolestaan taulukon päällä. (max -1 p)
  • Suureet esitetään kursiivilla ja yksiköt normaalifontilla (max -0,5 p).

Hyvännäköisen ja kelpaavan raportin saat helposti aikaan katsomalla mallia selostuksenkirjoitusoppaasta.

2.2     Tyyli ja viimeistely (max 2p)

Tässä osiossa arvostellaan ainoastaan esitystapa. Teksti kirjoitetaan asiakirjatyyliä käyttäen. Tyyliltään, rakenteeltaan ja tekstin viimeistelyltään aivan onneton selostus palautetaan korjausohjeiden kera korjattavaksi. Aineopinnoissa pysyvä 1 p pistemenetys. Puutteista rangaistaan pistemenetyksin alla olevan sabluunan mukaisesti.

Arvostelu:

  • Selostuksen tekstin on oltava selkeää ja helppolukuista. Selostuksessa käytetään kokonaisia lauseita, joissa on subjekti ja predikaatti. Esityksen tulee olla kieliopiltaan ja oikeinkirjoitukseltaan vähintään tyydyttävää. (puutteista max -1 p)
  • Selostuksen tulee olla jaoteltu oikein (johdanto, teoreettiset lähtökohdat, …, johtopäätökset). Jos asioita on esitetty väärissä osioissa, selostus palautetaan korjattavaksi. (max -1 p)
  • Selostuksen on oltava johdonmukainen siten, että jonkinlainen punainen lanka kulkee kautta koko selostuksen, kappaleet liittyvät toisiinsa töksähtelemättä ja lausekkeet sekä laskut on onnistuttu upottamaan osaksi selostusta eikä vain irrallisiksi laatikoiksi. (max -1 p)
  • Aika- ja tekijämuodon tulee olla johdonmukaista kautta linjan. Suositellaan, että preesensmuotoista passiivia (mitataan, tehdään, …) EI KÄYTETTÄISI työselostuksissa kerrottaessa omista tekemisistä. Tämä suositus johtuu siitä, että työohjeet käyttävät tätä ilmaisumuotoa. Näin ollen passiivin preesensin käyttö indikoi selostuksen tarkastajan silmään välittömästi sitä, että työohjeen sanonta on kopioitu suoraan selostukseen. (max -0,5 p)
  • Jokaiseen kuvaan ja taulukkoon on viitattava tekstissä. Viittauksia varten kuvat ja taulukot on numeroitava. (max -0,5 p).

 

2.3     Johdanto- ja tiivistelmäkappaleet (max 4 p, avoimessa työssä max 3 p)

Vaikka johdanto ja tiivistelmä arvioidaankin tässä kokonaisuutena, niitä EI SAA kirjoittaa samaksi kappaleeksi. Tiivistelmä kuuluu kansilehteen, johdanto taas itse selostuksen ensimmäiseksi luvuksi.

Tiivistelmässä (eli abstraktissa) tulee olla lyhyesti ja ytimekkäästi esitettynä, mitä mitattiin, mikä oli mittausten keskeinen tulos virherajoineen ja kommentti saaduista tuloksista. Jos kirjallisuusarvo on saatavissa, tulosta verrataan siihen. Taulukot ja kuvat eivät kuulu tiivistelmään. Englanniksi kirjoitetun abstraktin kieliasua ei arvostella. Tekstin pitää olla kuitenkin ymmärrettävää.

Johdannossa kerrotaan, miksi kyseinen mittaus on tehty, ja miten se liittyy fysiikan kenttään. Työn arvoa nostaa, mikäli on etsitty tietoa perusoppikirjan ja työohjeen ulkopuolelta. Tällaiseen tietoon on syytä tehdä oikeanlainen lähdeviittaus (katso selostuksenkirjoitusoppaasta sivut 12 ja 25).

Arvostelu:

  • Max 2 p (avoimissa töissä 1,5 p) kummastakin kappaleesta
  • Jos jompikumpi kappale puuttuu, palautetaan korjattavaksi.

2.4     Teoreettiset lähtökohdat (max 4 p, avoimessa työssä max 2 p)

Teoreettisten lähtökohtien ei tarvitse olla omana kappaleenaan, vaan ne voivat hyvin olla osa johdantoa. Kuitenkaan ei saa nimetä tällaista yhdistettyä kappaletta tyyliin: ”Johdanto ja teoreettiset lähtökohdat”. Jos tämä kappale on osana johdantoa, ”Johdanto” kelpaa oikein hyvin luvun nimeksi.

Tässä osiossa esitetään työhön liittyvä teoria kokonaisuudessaan, ts. kaikki työssä käytetyt lausekkeet tulee olla esitettyinä. Parhaimmat pisteet tästä osiosta saa, jos työssä tarvitun teorian lausekkeineen saa esiteltyä oman asiantuntemuksensa avulla tai käyttäen lähdetekstinä jotain muuta kirjallista esitystä kuin työohjetta. (Muista kummassakin tapauksessa taas ne lähdeviittaukset). Ansiokkaasta suorituksesta voidaan antaa bonuspisteitä. Työohjeeseen EI viitata. Työselostukset kirjoitetaan kuin työohjetta ei edes olisi olemassa.

Arvostelu:

Pistein 1 - 4 arvioidun teoriaosuuden takia työselostusta ei palauteta korjattavaksi muutoin kuin selkeiden asiavirheiden korjaamiseksi. Virheellisten termien käytöstä annetaan huomautus (mittaajalle asti tiedoksi!) mutta ei vaadita korjausliitteen tekoa eikä rangaista pistemenetyksin.

Max 4 p: Teoria on esitetty itsenäisesti, lähtökohtana joko selkeästi jokin muu kirjallinen esitys kuin työohje, johon muuhun lähteeseen on myös asiaankuuluvasti ja muodollisesti oikein lähdeviitattu, tai teorian esittelyn lähtökohtana on tekijän oma asiantuntemus.

Max 2 p: Työohjeen teoriaosaa on selkeästi käytetty selostuksen runkona, mutta ennen kaikkea on esitetty asioita omin sanoin.

0 p: Kappale tuotettu oleellisesti kopioimalla työohjeen teoriaosa sellaisenaan selostuksen osaksi. Teoreettiset lähtökohdat on esitetty sekavasti, puutteellisesti, hajanaisesti ja/tai epäasiallisesti.  Teoriaosa ei liity suoritettuihin mittauksiin, eikä tulosten analyysissa käytettyjä yhtälöitä esitetä, tai niihin viitata muulla tavoin. Nollan pisteen arvoiseksi arvioitu teoriaosa palautetaan korjattavaksi ja korjattu selostus arvioidaan uudelleen asteikolla 0 - 2 pistettä (avoimessa työssä 0-1 p).

Lisäksi pistemenetyksiä esimerkiksi seuraavista puutteista:

  • Kaikkia lausekkeissa esiintyviä suureita ei ole selitetty (max -1 p)
  • Esitys ei ole kaikilta osin kerronnallinen, esim. lausekkeita johdettaessa on käytetty implikaationuolia sanallisten selitysten sijasta. (max -1 p).

2.5     Mittauslaitteisto ja kokeelliset menetelmät (max 3 p)

Mittauslaitteisto ja mittausten kulku on kuvattu riittävän yksityiskohtaisesti mittausten ymmärtämiseksi, ja käytetyt mittalaitteet on nimetty niiden oikeilla nimillä. Käytetyt kytkentäkaaviot tulee olla esitelty tässä luvussa ja mittauspöytäkirjassa. Tarvittaessa on käytetty kuvia asian selkeyttämiseksi. Tämän osion on oltava ymmärrettävä ilman mittauspöytäkirjaakin, ts. siinä esitetään kaikki sellaiset asiat, jotka ovat tarpeen laitteiston ja mittaustapahtuman ymmärtämiseksi.

Arvostelu:

  • Mittauslaitteisto (max 1,5 p)
  • Kokeelliset menetelmät (max 1,5 p).

2.6     Tulosten käsittely

2.6.1    Tulosten laskeminen (max 3 p)

Kaikkien vaadittujen laskujen tulee olla oikein suoritetut. Esimerkkisijoitukset eivät ole pakollisia. Esimerkkisijoitusten (myös virhearviolaskujen) esittämisestä joko tekstiin upotettuina tai liitteessä annetaan yhteensä 1 bonuspiste.

Arvostelu:

  • Jos on käytetty oikeita lausekkeita mutta on tehty laskuvirhe, palautetaan korjattavaksi ilman pistemenetystä.
  • Ellei ole käytetty oikeita lausekkeita tai analyysimenetelmä on väärä, pysyvä 1 p pistevähennys ja palautetaan korjattavaksi.
  • Analyysimenetelmän perustelu puuttuu (-0,5 p aineopinnoissa, perusopinnoissa huomautus).

2.6.2     Virhearvio ja sen luotettavuus (max 3 p)

Tunnetut ja/tai havaitut virhelähteet on syytä mainita viimeistään tässä vaiheessa. Käytetty virhearviomenetelmä on syytä mainita  tässä osoissa. PNS-menetelmää käytettäessä tulee kertoa, käytettiinkö mittauspisteiden virhearvioita painoina vai ei. Luovuus virhearviomenetelmää käytettäessä, kun se on hyvin perusteltua, katsotaan ansioksi.

Virheet virhearviolausekkeen johdossa, sopimattoman virhearviomenetelmän käyttö, virhearvion puuttuminen ja lopputuloksen ilmoittaminen noudattamatta 15-yksikön sääntöä johtavat selostuksen palauttamiseen korjattavaksi.

Kursseilla FYSP1081-2, FYSP101-FYSP107 ja FYSP110 maksimi-minimikeinoa saa käyttää, mutta FYSAX0-kursseilla ei. Jos välitulosten virhettä on arvioitu, se voidaan ilmoittaa suuremmalla tarkkuudella kuin lopullisen tuloksen virhe. Esimerkkisijoitusten esittäminen ei ole pakollista, ks . kohta 2.6.1. Jos esimerkkisijoitukset esitetään, maksimi-minimikeinossa riittää näyttää jompikumpi sijoitus.

Virheen etenemislain oikeasta käytöstä peruskursseilla annetaan 1 bonuspiste.

Arvostelu:

Pysyvät pistemenetykset:

  • -1 p, jos hyväksytty kritiikittä väärä virhearvio
  • -1 p, jos virhearvion luotettavuutta ei ole arvioitu aineopinnoissa (peruskursseissa vain huomautus)
  • -1,5 p, jos ei virhearviota lainkaan tai mutu-arvio, tai aineopinnoissa max-min-arvio.

Mallikelpoinen osio:

  • Virhearvioon on käytetty siihen soveltuvia menetelmiä.
  • Käytetyt lausekkeet on johdettu oikein ja laskut ovat oikein.
  • Kustakin tapauksesta on esitetty yksi sijoitus numeroarvoihin.
  • Virhearvion luotettavuutta on arvioitu.
  • Välituloksesta on otettu sekä lopputuloksen laskemiseen että lopullisen virheen laskemisen riittävästi numeroita.
  • Tulos on ilmoitettu 15-yksikön säännön mukaisesti.

Täysiin pisteisiin (3p) puutteita tästä listasta saa olla yhdessä kohdassa. Jos puutteita on useampia, selostus palautetaan korjattavaksi. Korjattu osio pisteytetään uudelleen.

2.6.3     Kuvat, kuvaajat ja taulukot (max 4 p, avoimessa työssä max 3 p)

Omista kuvista, kuvaajista ja taulukoista arvioidaan niiden sisältö. Kuvaajien ja taulukoiden arvioinnissa on ensi- ja toissijaisia perusteita. Puutteet ensisijaisissa perusteissa TEKEVÄT SELOSTUKSESTA VÄLITTÖMÄSTI BUMERANGIN, joten katso joka kerta selostusta palauttaessasi alla oleva lista lävitse ja varmista, että omat kuvaajasi/taulukkosi täyttävät annetut ehdot. Puutteet toissijaisissa perusteissa johtavat pistemenetyksiin, mutta eivät välttämättä bumerangiin. Liitekuvat arvostellaan samoin kuin muutkin kuvat. Työselostukseen sisältyvät kaaviokuvat piirretään itse tai lainataan jostain lähteestä, johon viitataan kuvatekstissä. Työohjeesta (jota ei leikisti ole olemassa) ei kopioida kuvia selostukseen.

Arvostelu: Ensisijaisten perusteiden pistevähennykset ovat pysyviä. Toissijaisissa joko pistemenetys tai korjaus ja korjattu osio pisteytetään uudelleen.

Ensisijaiset perusteet (perusopinnoissa max -1p yhteensä, aineopinnoissa -1p/kohta.)

  • Kuvaajan koordinaattiakselit on piirrettävä ja nimettävä, asteikkojaotus ja mittasuureet on merkittävä näkyviin.
  • Piirrossymbolien täytyy olla selkeitä ja toisistaan erottuvia. Pelkkä piste ” . ” ei ole hyväksyttävä symboli.
  • Pisteitä yhdistävä murtoviiva tai jokaisen pisteen kautta pyöristäen piirretty viiva on yleensä tarpeeton ja omiaan vain sotkemaan kuvaa (joissakin erityistilanteissa jompikumpi voi kuitenkin olla paikallaan). Jos ei ole mitään sovitusta laittaa mukaan kuvaajaan, jätä kuvaan pelkät mittauspisteet.
  • PNS-suora on esiteltävä
  • Jos kuvaajaan piirretään mukaan teoreettinen käyrä mittauspisteiden kaveriksi, on sen luonne selvitettävä. Tämä tarkoittaa sitä, että täytyy perustella, miksi juuri se käyrä on piirretty kuvaan. Jos PNS-virhesuorat on piirretty kuvaajaan, siitä täytyy tekstissä ja mieluimmin myös kuvatekstissä mainita.
  • Jokaiseen kuvaan, myös liitekuviin, sekä taulukkoon on liityttävä kuva- tai taulukkoteksti. Tämän tekstin tulee olla sellainen, että kuva tai taulukko on itsenäisesti ymmärrettävissä tekstin avulla.
  • Työselostuksen kaaviokuvat joko piirretään itse tai lainataan lähteestä, johon viitataan. Työohjeen kuvia ei käytetä.

Toissijaiset perusteet: (max -0,5 p/kohta)

  • Laitteistokuvissa kaikki laitteet on nimettävä
  • Kuvaajien asteikot on valittava järkevästi ja helposti luettavaksi
  • Tuloksia taulukoitaessa valitaan sellainen kerrannaisyksikkö, että taulukko tulee helposti luettavaksi: taulukkoon tulevien lukujen itseisarvo pitäisi olla välillä 0,01 – 1000.
  • Käytetään mahdollisuuksien mukaan koko käytettävissä oleva tila kuvaajalle.
  • Kuvien tulee olla joko mustavalkoisia viivapiirroksia tai kokonaan värillisiä. Harmaataustaiset kuvaajat hyväksytään vain poikkeustapauksissa.
  • Taulukossa tulee olla vähintään kaksi riviä ja saraketta. Yhden - kahden solun taulukko ei ole tarkoituksenmukainen ja siitä huomautus.

Jos selostukseen ei liity yhtään omaa kuvaa tai taulukkoa, kyseinen osio jätetään arvostelusta pois. Kokonaispistemäärä normitetaan 36 pisteeseen.

2.7     Johtopäätökset eli työn ja tulosten tarkastelu (max 6 p)

Johtopäätösten on seurattava loogisesti tehdyistä mittauksista ja niiden analyysista. Työssä tehtyjen oletusten oikeellisuutta laitteiston soveltuvuutta kyseisen asian mittaamiseen on pohdittava. Tulosten järkevyyttä tehtyjen mittausten nojalla on pohdittava. Tulosten oikeellisuutta on aina arvioitava vertaamalla tunnettuihin tuloksiin tai taulukkoarvoihin. Jos näitä ei ole saatavilla, täytyy edes suuruusluokkaa arvioida jollain tapaa loogisesti. Virhelähteitä on eriteltävä (satunnaiset ja systemaattiset virheet).

Mittauksiin liittymättömistä kommenteista ei saa lisäpisteitä.

Selostus palautetaan korjattavaksi, jos

  • lopputulosta ei ole ilmoitettu lainkaan tai tulos ilmoitettu väärin
  • johtopäätöksissä on logiikkavirhe
  • täysin ilmeisiä johtopäätöksiä on jätetty tekemättä.

Arvostelu:

  • Jos selostus on palautettu korjattavaksi logiikkavirheen tai ilmeisten johtopäätösten puuttumisen vuoksi, vähennetään kummastakin pysyvästi 2 p
  • Jos tuloksen järkevyyttä ei ole pohdittu lainkaan, pysyvä 2 p vähennys.

2.8     Lähdeviittaukset (max 1 p)

Fysiikan alan julkaisuissa tavallisin tapa merkitä kirjallisuusviitteet on käyttää viitteissä niiden esiintymisjärjestyksen mukaista juoksevaa numerointia hakasuluissa, kuten tämän lauseen lopussa [1].  Lähdeviitteiden merkitsemisestä työselostukseen hyvitetään seuraavasti:

1 p: Lähdeviitteet merkitty tekstiin oikeille kohdilleen.  Lähdeviittaus on tehty muodollisesti oikein ja täydellisenä.  Viittaus on asiallinen.  Jos viittauksesta artikkeliin ei korjaajalle heti selviä, mistä kirjasta tai artikkelista on kysymys, korjaajan on tarkistettava viittauksen oikeellisuus.

0.5 p: Lähdeviitteiden merkinnässä on puutteellisuuksia.

0 p: Ei lähdeviittauksia eikä lähteitä ole lueteltu.

Aineopinnoissa lähteiden puuttuminen on yksinään syy selostuksen palauttamiseen, perusopinnoissa vain muiden korjausta vaativien puutteiden yhteydessä. Korjattu osio pisteytetään uudestaan.

2.9     Muut erityiset ansiot (max 3 p, ylimääräiset bonuspisteet)

Jos selostus ylittää joillakin osin arvosteluasteikon selkeästi, selostuksen tarkastaja saattaa jakaa näitä bonuksia. Esimerkiksi, jos johdanto tai teoria on esitetty harvinaisen syvällisesti, tai johtopäätöksissä on sanottu jotain oikein nerokasta ja hienoa, tai on tehty perusteltu ehdotus työn parantamiseksi, saattaa työselostuksesta saada bonuspisteitä. Nämä pisteet ovat kuitenkin harvinaisia.

3 Sanktiot

Selostuksen palautus myöhässä

  • Selostukset tulee palauttaa 4 viikon kuluessa mittauksen tekemisestä. Jos selostuksen palautus myöhästyy, työstä saatavaa  pistemäärää (maksimi 12) vähennetään aluksi kahdella ja kuuden viikon kuluttua neljällä pisteellä. Tämä koskee myös selostukseen tehtäviä korjauksia. Hyväksyttävä selostus tulee palauttaa viimeistään 3 kk kuluttua mittauksesta. Jos selostus ei tule valmiiksi 3 kk kuluessa, työ on hylätty.

Selostuksen korjaukset (nämä pistemenetykset koskevat kaikkia 1.9.2014 jälkeen tehtyjä mittauksia):

  • -1 piste (skaalalla 0-12 p), jos selostus on lähetetty korjattavaksi yhden kerran, ja vaaditut korjaukset on tehty kerralla
  • arvosana 6/12, jos vaadittujen korjausten tekemiseen tarvitaan useampia korjauskertoja.

II       Pisteytystaulukot

 

Taulukko 1: Yhteenveto laboratoriotöiden pisteytyksestä tavallisille ja avoimille töille

Osio   Normaaliselostustyö   Avoin työ    
Ennakkosuunnitelma - 4
Mittauksiin valmistautuminen - -
Mittauspöytäkirja 4 4
Ulkoasu 2 2
Tyyli ja viimeistely 2 2
Johdanto ja yhteenveto 4 3
Teoreettiset lähtökohdat 4 2
Mittauslaitteisto ja mittauksen kuvaus 3 3
Tulosten laskeminen 3 3
Virhearvio 3 3
Kuvat ja taulukot 4 3
Johtopäätökset 6 6
Lähdeviitteet 1 1
Maksimipistemäärä 36 36

 

Laboratoriotöiden liittäminen kursseihin

 

Taulukko 2: Kurssiarvosanan laskemisessa käytettävä pistemäärä.

Työstä saatupistemäärä   Laboratoriotyön pistemäärä kurssiarvosanaa laskettaessa(merkitään Korppiin/työkortille)  
16,0 – 18,6 6
18,7 – 21,3 7
21,4 – 24,0 8
24,1 – 26,7 9
26,8 – 29,4 10
29,5 – 32,0 11
32,1 - 12