22.12.2017

Mittauspöytäkirja

Tee aina mittauspöytäkirja, niin muistat mitä ja miten tuli mitattua!

Mittauspöytäkirjan tarkoitus on auttaa muistamaan, mitä mittauksessa tuli tehtyä. Siksi kaikkien mittaukseen vaikuttavien asioiden tarkka ja huolellinen kirjaaminen on välttämätöntä. Muistiinpanot on syytä tehdä sitä mukaa kun mittaus etenee. Kukaan ei muista kahdeksan minuuttia kytkennän purkamisen jälkeen, kumpaa kahdesta mittarista käytettiin virran (I) ja kumpaa jännitteen (U) mittaamiseen, saati seuraavana päivänä. Mittauspöytäkirjassa ei ikinä ole liikaa merkintöjä. Mitatut arvot tulee merkitä mittauspöytäkirjaan sellaisenaan niin kuin ne kustakin mittarista luettiin, ts. tekemättä niille mitään laskutoimituksia.

Mittauspöytäkirjan sisältö


Mittauspöytäkirjaan on merkittävä ainakin seuraavat asiat:

  • Tekijän nimi (tai tekijöiden nimet), työn tunnus ja nimi, päivämäärä sekä ohjaavan assistentin koko nimi (ei pelkästään nimikirjaimia). Päivämäärän merkitseminen kaikkiin muihinkin muistiinpanoihin on tapa, joka on monen monta kertaa hyödylliseksi havaittu.
  • Käytettyjen mittauslaitteiden nimet tyyppeineen ja käyttöasetuksineen. Mittarin merkin ja mallin lisäksi sarjanumero tai muu mittarin yksilöivä merkintä on paikallaan. Työosastolla tehtävien laboratoriotöiden mittaukset on suhteellisen helppo tehdä uudelleen, mutta kuvittele tilanne, jossa viikon tai pari kestäneiden mittausten jälkeen osoittautuu, että yksi käytetyistä kahdeksasta samanlaisesta mittarista näyttää 5% liian pientä lukemaa, eikä mittauspöytäkirjassa ole merkintää siitä, mikä mittari kulloinkin oli käytössä. Mittauksissa käytetyt kytkennät on syytä piirtää mittauspöytäkirjaan, ellei niitä ole suoraan annettu työohjeessa. Mittauspöytäkirjaan on merkittävä myös mittauslaitteiden sisäiset virheet. Näitä on koottu työn ohjaajalta saatavaan monisteeseen, samat tiedot löytyvät tästä linkistä. Mittareiden manuaalit on saatavissa työpaikalla. Mittalaitteiden virhettä on myös käytettävä virheanalyysissa.
  • Luonnollisesti mittauspöytäkirjassa selitetään työssä tehdyt mittaukset ja annetaan mittaustulokset virhearvioineen. Työpaikalla tehtävä virhearvio on tarpeen mittauksien etenemisen kannalta, koska se paljastaa jo työn aikana, mikä eniten rajoittaa tulosten tarkkuutta. Jos yhden mitattavan suureen epätarkkuus aiheuttaa lopputulokseen prosentin virheen ja toisesta aiheutuu kymmenen prosentin virhe, turha sitä prosentin epätarkkuutta on parantaa. Sen sijaan kannattaa lukea Taylorista [1] lisää työpaikalla tehtävän virhearvion merkityksestä. Myös kellonaika kuuluu oikeaoppiseen mittauspöytäkirjaan kaikissa työn vaiheissa.

Tietokonetta käytetään usein mittauksen apuna. Suurin hyöty koneesta liittyy yleensä siihen, että se kärsivällisesti merkitsee mittaukseen liittyvät tapahtumat aikajärjestyksessä ohjelman lokitiedostoon. Paraskaan ohjelmisto ei silti voi korvata mittaajan pitämää mittauspöytäkirjaa. Luonnollisesti tietokoneavusteisessa mittauksessa mittauspöytäkirja voi sijaita yhtä hyvin koneella kuin paperillakin.

Yksi esimerkki mittauspöytäkirjasta löytyy tästä.

Liitteet

[1]   John R. Taylor, An Introduction to Error Analysis, 2nd Edition, University Science Books, Sausalito, CA, USA, 1997.

Taylor.jpg