02.02.2018

Työselostuksen laatiminen

Raportointiohjeet fysiikan työosastolla.

Raportointi on olennainen osa jokaisen fyysikon työtä toimiipa hän sitten opettajana koulussa, tutkijana yliopistossa tai teollisuuden palveluksessa. Fysiikan laboratoriotyöt tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden harjoitella tieteellisen tekstin tuottamista ja raporttien kirjoittamista. Perus-ja aineopinnoissa raportit (työselostukset) kirjoitetaan suomeksi. Edellytys onnistuneen työselostuksen tuottamiselle on se, että kirjoittaja hallitsee äidinkielensä riittävässä määrin. Jos saat työselostusten tarkastajilta kriittistä palautetta selostuksesi kieliasusta tai muutoin tiedät äidinkielen taidoissasi olevan parantamisen varaa, osallistu Kielikeskuksen järjestämille äidinkielen kursseille. Nämä kurssit tarjoavat hyvän tavan oman kielitaidon parantamiseen, ja näitä kursseja voi sisällyttää valinnaisaineisiin tutkinnossa. Tukea kirjoittamiseen löytyy myös seuraavista paikoista:

Kirjoittajan ABC-kortti, http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/
Opi Oppimaan (Jyväskylän yliopiston kielikeskus), https://kielikompassi.jyu.fi/opioppimaan/index.html
Kielijelppi - jelppiä akateemiseen kirjoittamiseen (Helsingin yliopiston), http://www.kielijelppi.fi/
Nykyajan kielenopas (Jukka K. Korpela), http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/index.html

Fysiikan laboratoriotöissä työselostus on oleellinen osa työn suoritusta. Selostuksen laatiminen alkaa oikeastaan jo työhön valmistauduttaessa.  Hyvin laadittu mittauspöytäkirja helpottaa merkittävästi työselostuksen laatimista. Selostusten tulee noudattaa tieteellisen raportoinnin yleistä käytäntöä. Mm. raporttien tai niiden osien suora kopiointi ilman viitettä lähteeseen on ehdottomasti kielletty. Vanhan selostuksen kopioiminen on tuomittavaa, vaikka tuohon selostukseen olisi viitattukin. Työselostuksen laadinnassa saa käytää työohjetta apuna, mutta asiat tulee kuitenkin esittää omin sanoin. Työselostus tulee aina kirjoittaa niin kuin työn tekijä itse asian ymmärtää.

I. Työselostuksen olemuksesta

 

Työselostus on oleellinen osa laboratoriotöiden suoritusta. Oikea selostuksen muoto vaaditaan kaikissa fysiikan töissä, ellei toisin mainita. Annettua mallia ei tarvitse orjallisesti seurata kaikissa yksityiskohdissa, mutta sen rakennetta tulee noudattaa. Kappalenimistä "Johdanto", "Kirjallisuus" tai "Lähdeluettelo" (ei numeroa) ja "Liitteet" on syytä pitää tässä muodossa. Välikappaleita voi kirjoittaa harkintansa mukaan.

Syynä työselostuksen hyväksyttävän muodon rajaamiseen ja siten taiteellisen ilmaisuvapauden rajoittamiseen on pyrkimys omaksua kansainvälinen tutkimusraporttien esitystapa. Jatkossa annetut ohjeet perustuvat lähinnä European Physics Journalin ja Physical Review'n käytänteisiin. Työosaston assistenttihuoneen seinään kiinnitettyyn ilmoitustauluun on kerätty Jyväskylän yliopiston Fysiikan laitoksen (JYFL) tutkimusryhmien kansainvälisissä sarjoissa julkaisemia raportteja. Niitä silmäilemällä saa varsin hyvän käsityksen siitä, mikä on työselostuksen esikuvana oleva formaatti. Työselostuksen kirjoitusta helpottamaan on laadittu malliselostus, joka löytyy selostuksenkirjoitusoppaasta.

Tutkimusraportit

Kansainvälisissä lehdissä julkaistuja tutkimusraportteja luetaan neljällä tasolla. Ensimmäinen ja tärkein lukijakuntaa valitseva osa on otsikko. Sen tulisi siis riittävän tarkasti kuvata tutkimusaihe. Useimmat otsikosta kiinnostuneet lukijat lukevat ainoastaan tiivistelmän (abstraktin), jossa hyvin tiiviissä muodossa esitetään tutkimuksen tekotapa ja tulokset. Suuri osa niistäkin lukijoista, jotka tiivistelmän perusteella päättävät raportin olevan lähemmän tutustumisen arvoinen, ainoastaan silmäilee kuvat ja taulukot sekä mahdollisesti lukee johtopäätökset (conclusions). Lopulta vain hyvin harvat lukevat artikkelit kokonaisuudessaan.

Tästä lukemistavasta seuraa, että hyvän raportin kirjoittaja keskittää mahdollisimman paljon tietoa mahdollisimman selkeässä muodossa juuri näihin avainkohtiin. Esimerkiksi kuva- ja taulukkoteksteihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta ne määrittäisivät esitetyn asian selkeästi myös varsinaisen tekstin yli hyppääville lukijoille. Lisäksi otsikolla ja yhteenvedolla luonnollisesti houkutellaan lukijaa jatkamaan. Tutkijahan on itse suunnattoman innostunut tutkimusaiheestaan ja haluaisi muidenkin siitä kiinnostuvan.

Mitä työselostus ei ole

Laboratoriotyöselostuksen mallina voisi tieteellisen raportin sijasta olla myös raportti standardin (linkki?) mukaisesta mittauksesta tai laboratorion sisäiseen käyttöön tarkoitettu mittausraportti. Näiden muoto on tieteellistä raporttia oleellisesti tarkemmin standardilla tai laboratorion laatujärjestelmällä määrätty. Niiden kuvaamat mittaukset ovat luonnollisesti tieteellistä raporttia rutiininomaisempia, ja niiden laatijana onkin tyypillisesti laborantti tai teknikko.

Kenelle työselostus kirjoitetaan

Työselostus, samoin kuin tieteellinen artikkeli, kirjoitetaan vertaisryhmälle. Tieteellisen raportin kirjoittajan vertaisryhmä on muut tutkijat. Opiskelijan vertaisryhmä puolestaan on toiset samaa kurssia käyvät opiskelijat. Tieteellisen raportin tekijä voi turvallisesti olettaa lukijan omaavan vaadittavat perustiedot tai kykenevän yksityiskohtien osalta hankkimaan, eli aivan kaikkea ei tarvitse kädestä pitäen selittää. Vaikka työselostuksessa harjoitellaan tieteellisen raportin kirjoittamista, se tulisi pitää ymmärrettävämmällä tasolla. Se edellyttää usein myös sellaisten asioiden selittämistä, jotka tieteellistä raporttia kirjoitettaessa ilman muuta oletettaisiin tunnetuiksi.

II. Työselostuksen muoto

Työselostuksessa sopiva palstan leveys on noin 15 cm, riviväli 1.5 ja fonttikoko 12. Tällöin sivun marginaaleihin ja rivien väleihin jää tilaa työn tarkastajan kommenteille.

Työselostuksessa tulee olla:

Kansilehti

      Määrämuotoinen kansilehti, jolta löytyy työn nimi, tekijöiden yhteystiedot ja tiivistelmä työstä. Sisällysluettelo ei ole työraporteissa tarpeen.

1. Johdanto

      Johdannossa tutkittu ilmiö kuvataan lyhyesti. Johdannon tarkoitus on johdattaa lukija käsiteltävään aiheeseen. Siinä esitetään keskeisin taustatieto tutkimusongelmasta, aiheen historiasta tai nykytilasta ja kuvataan työn motiivi. Johdannon lopussa kerrotaan lyhyesti työn tavoitteet.

2. Teoreettiset lähtökohdat

      Tässä kappaleessa esitetään työn teoreettinen perusta. Teoriaosuus on joskus niin suppea, että kappale soveltuu osaksi johdantoa. Tämä on tyypillistä myös kokeellista tutkimusta edustaville tieteellisille raporteille. Esityksen pohjana voi käyttää työohjetta, mutta suositeltavampi lähde on jokin muu teos, esim. oppikirja. Asia esitetään omin sanoin kopioimatta lähteen tekstiä.

3. Mittauslaitteisto ja kokeelliset menetelmät

      Tässä esitellään käytetty koelaitteisto ja kuvataan suoritetut mittaukset.

4. Havainnot ja laskut

      Vaikka tämän kappaleen otsake vastaa tieteellisten artikkeleiden standardiotsikkoa 'Results', kannattaa usein käyttää havainnollisempia otsikoita. Tässä kappaleessa esitetään paitsi tulokset virheineen ja laskutoimituksineen kaikkineen myös yksityiskohtainen kuvaus siitä, kuinka näihin tuloksiin oikein päästään. Viimeistään tätä osiota valmisteltaessa paljastuu, olivatko mittaukset onnistuneita. Jos ilmenee, että jokin mittaus on epäonnistunut, se kannattaa käydä uusimassa. Lopputulokset ilmoitetaan aina

15-yksikön sääntöä

          noudattaen.

5. Johtopäätökset

      Kappaleessa arvioidaan saatuja tuloksia, niiden oikeellisuutta, verrataan niitä teoreettisiin arvoihin ja mahdollisiin kokeellisiin arvoihin (esimerkiksi taulukkoarvoihin). Kappaleessa esitetään myös muita huomioita työstä.

Lähdeluettelo

      Lähdeluetteloon merkitään käytetyt kirjalliset lähteet. Raportin tekstissä viitataan lähdeluetteloon merkittyhin lähteisiin ja lähteet numeroidaan ([1], [2], jne.) viittausjärjestykseen. Työohjeeseen ei viitata lainkaan.

Liitteet

      Työn liitteeksi liitetään aina mittauspöytäkirja. Suurikokoiset kuvat ja taulukot, joita on hankala upottaa tekstiin, voidaan laittaa työn liitteeksi. Luontevin paikka kuville ja taulukoille on normaalisti osana selostustekstiä. Raportin tekstissä viitataan liitteisiin ja liitteet numeroidaan (liite 1, liite 2, jne.) viittausjärjestykseen sekä otsikoidaan. Liitteet -otsikon alle laaditaan luettelo raportissa olevista liitteistä.

 

Huom! Lyijykynällä tehtyjä selostuksia ei hyväksytä.

Linkki aloittelevan selostuksenkirjoittajan oppaaseen.