12.01.2018

Biologi oikeissa töissä

Harva tulee ajatelleeksi, että yliopisto-opintoihin voi sisällyttää palkallista työharjoittelua oman alan työpaikoissa.

titta_kauppinen.jpgJyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos jopa tukee opiskelijoita maksamalla harjoittelusta yhden kuukauden palkan työnantajan maksaessa loput 1-3 kuukautta. Heti joulun jälkeen harjoittelupaikkailmoituksia alkaa ilmestyä korkeakoulujen yhteiseen verkkopalveluun, joten valinnanvaraa työnhakuun panostaville opiskelijoille on, varsinkin jos on valmis lähtemään harjoittelun perässä toiselle paikkakunnalle.

Hain viime keväänä harjoittelupaikkaa ympäristöministeriöstä tämän syksyn ajaksi. En rehellisesti uskonut omien kykyjeni riittävän valituksi tulemiseen näin korkeatasoiselta kalskahtavaan paikkaan, mutta hain siitä huolimatta. Yllättäen minut valittiin työhaastatteluun, joka piti hoitaa Lyncin (=kuin Skype) kautta. Kuitenkin läppäristäni johtuvien teknisten ongelmien vuoksi videoyhteys ei toiminut, jolloin haastattelu hoidettiin puhelimitse, ja jolloin viimeistään ajattelin, että ”tää oli nyt tässä”. Kaikesta sähläyksestä huolimatta heti seuraavana päivänä sain tietää tulleeni valituksi!

Aloitin harjoittelun syyskuun alussa ja työskentelen jouluun saakka. Harjoittelen ”yyämmän” Luontoympäristöosastolla Luonnon monimuotoisuus -yksikössä, ja työkavereinani on mm. lakimiehiä, valtiotieteilijöitä ja luonnontieteilijöitä. Ovat muuten aivan mahtavaa porukkaa, sillä työt tehdään tunnollisesti ja intohimolla, mutta kahvitauolla nautitaan hersyvästä huumorista. Kuivan viraston pönötysmeiningistä ei ole tietoakaan.

Työtehtäväni ovat olleet monipuolisia ja sopivan haastavia. Olen mm. osallistunut erilaisiintitta_kauppinen2.jpg kokouksiin, maastoretkiin ja seminaareihin sekä kirjoittanut muistioita, tiivistelmiä ja osallistunut raporttien laadintaan. On ollut mukava todeta, että yliopistossa opitut tiedot ja taidot ovat tärkeitä myös työelämässä. Olemme opinnoissamme käsitelleet esimerkiksi Nagoyan luonnon monimuotoisuustavoitteita, ja kuinka ollakaan harjoittelussa olen osallistunut Suomen 6. maaraportin laadintaan juuri näihin tavoitteisiin liittyen. Lisäksi toisinaan turhauttavilta tuntuneet kurssien esseetehtävät ovat valmentaneet tiedonhakuun ja oleellisen informaation tiivistämiseen, joka todellakin näyttäytyy tärkeänä taitona työelämässä.

Harjoitteluun lähtö toiseen kaupunkiin kesken lukukauden oli riski, joka kannatti ottaa. Vaikka Jyväskylän ja Helsingin välinen reissaaminen lähes viikottain tympäisee, tämän syksyn kurssit jäävät tekemättä ja ero poikaystävästä arkisin aiheuttaa ikävää, en silti valitsisi toisin. Harjoittelukokemuksen jälkeen olen paljon itsevarmempi työllistymisestäni, motivoituneempi opinnoistani ja viisaampi tekemään yliopistossa sellaisia kurssivalintoja, joista on minulle hyötyä. Taskun pohjalle harjoittelusta mukavia muistoja, tärkeää tietotaitoa sekä uusia tuttavuuksia (joita nykyään myös verkostoiksi kutsutaan).

Terveisin,
5. vuoden ekologian ja evoluutiobiologian opiskelija Titta Kauppinen