29.09.2017

Opiskelijaelämä – mahdollisuuksien maailma

kilpelainen.jpg




Yliopisto-opiskelu kehittää monenlaisia taitoja myös luentojen ulkopuolella.


Jos ekaluokkalaiselta minulta kysytään, ei minun ikinä pitänyt päätyä opiskelemaan mitään matemaattista, koska matikka on tylsää ja kaiken lisäksi poikien juttu. Täällä sitä kuitenkin ollaan, kolmatta vuotta fysiikalla, parin kuukauden päästä kädessä luonnontieteiden kandidaatin paperit ja päässä vino pino tietoa. En voi sanoa, ettenkö hetkeäkään olisi katunut pääainevalintaani tai pohtinut alanvaihtoa opiskelutovereiden pikkuhiljaa yksi toisensa jälkeen kääntäessään kelkkansa. Kuitenkin tässä vaiheessa voin kai jo melko suurella varmuudella todeta sekä takana että edessä olevien opintojeni olevan juuri sitä, mitä haluankin tehdä.

Minun ei myöskään pitänyt ikinä päätyä minkäänlaisiin ainejärjestöhommiin. Fuksisyksynä olin kavereistani ainoa, joka vielä ennen vuoden loppua oli varma siitä, että haluaa keskittyä vain opiskeluun ja jättää asioista päättämisen ja tapahtumien järjestämisen muiden harteille. Kuitenkin seuraavan vuoden alkupuolella ainejärjestön hallituksesta jäi uupumaan rahastonhoitaja, ja jokin kumma päähänpisto ja pari sattumaa heittivät minut sille penkille. Huomasinkin puuhan olevan kohtalaisen mukavaa vastapainoa integroimiselle, joten viihdyin pestissä peräti kaksi kautta. Nyt kolmannella hallituskaudellani pitelenkin käsissäni puheenjohtajan nuijaa, koska miksipä ei.

Ilmeisesti itselleni tekemä lupaus ennakkoluulottomasta asioiden kokeilemisesta on pitänyt melko hyvin. Opiskelemaan lähtiessäni olin yksin uudessa kaupungissa ilman tarkkaa käsitystä tulevista vuosista, joten päätin ottaa niistä parhaani mukaan kaiken irti tarttumalla tilaisuuksiin rohkeasti. Asiansa osaavien ja siitä innostuneiden luennoitsijoiden ja assistenttien avulla olen oppinut mielettömän paljon fysiikasta, matematiikasta ja pedagogiikasta, enkä malttaisi odottaa tulevien opintojen antia. Olen kuitenkin oppinut valtavasti myös luentosalien ulkopuolella, vaikka sitä ei useinkaan tule ajatelleeksi. Opetussuunnitelman mukaisen tiedon lisäksi käteen on tähänastisesta opiskeluajasta jäänyt käteen elinikäisiä ystäviä, uskomaton määrä muistoja sekä taitoja, joita työnantajatkin arvostavat.

Yliopistossa opiskelussa yksi hienoimmista asioista on nimenomaan se, että on mahdollisuuksia vaikka mihin. Oman pääaineen lisäksi voi opiskella sivuaineena uskomattoman laajalla kirjolla lähes mitä tahansa, ja tutkinnon voi koota tietyin rajoittein juuri itsensä näköiseksi. Varsinaisen opetuksen lisäksi mahdollisuuksia tarjoavat myös esimerkiksi ainejärjestö- ja tutortoiminta, jotka molemmat kehittävät muun muassa tärkeitä yhteistyö- ja organisointitaitoja. Oman kiinnostuksen, ajan ja halukkuuden puitteissa on siis mahdollista päästä tekemään ja kokemaan asioita, joista saa arvokkaita oppeja ja mahtavia muistoja loppuelämäksi.

Fysiikan, matematiikan, tilastotieteen ja tietotekniikan ainejärjestö Ynnä ry:n puheenjohtaja Jasmin Kilpeläinen