29.01.2018

Opin­to­- ja HOPS-oh­jaus bio- ja ym­pä­ris­tö­tie­tei­den lai­tok­sella

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on perinteisesti panostettu yhteishenkeen, mutkattomaan vuorovaikutukseen opiskelijoiden ja opettajien kesken sekä yksilölliseen opinto-ohjaukseen.

Opin­to-oh­jaus ja opin­to­neu­vo­jat

Opinto-ohjauksen tueksi

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen opinto-ohjauksen suunnitelma

Yleinen opintoneuvonta 

Koulutussuunnittelija
Tiina Hakanen            

  • Opinto-ohjaus ja -neuvonta, opintokokonaisuuksien koonti, tutkintojen valmistelu, AHOT-valmistelu, Hyvis           

Alakohtaiset opintoneuvojat

  • Biologia (BIO):
  • Ekologia ja evoluutiobiologia (ECO):
  • Akvaattiset tieteet (WET):
  • Solu- ja molekyylibiologia (SMB):
  • Ympäristötiede (YMP):
  • Master's Degree Programme in Biological and Environmental Science, Specialisation in Sustainable Management of Inland Aquatic Resources SEKÄ aiempi Master's Degree Programme in Sustainable Management of Inland Aquatic Resources  (AMP):
  • Master's Degree Programme in Biological and Environmental Science, Specialisation in Ecology and Evolutionary Biology SEKÄ aiempi Master's Degree Programme in Ecology and Evolutionary Biology:
  • Master's Degree Programme in Nanoscience, Specialisation in Cell and Molecular Biology:
  • Master's Degree Programme in Development and International Cooperation, Specialisation in Environmental Science:

HOPS-oh­jaajat

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Ensimmäisenä päivänä yliopisto-opintoja aloitettaessa opiskelijoille nimetään opiskelija-tutor ja henkilökohtainen opinto-ohjaaja (HOPS-ohjaaja). Tutorin tehtävänä on perehdyttää opiskelija opiskelijaelämään, tutustuttaa muihin opiskelijoihin ja yliopistossa liikkumiseen. HOPS-ohjaajan kuuluu laitoksen opetushenkilöstöön ja hänen tehtävänään on toimia ensimmäisenä kontaktihenkilönä opintojen suunnittelussa, sekä auttaa ja neuvoa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tekemisessä.

Ensimmäisellä viikolla kandidaattiopiskelijoille järjestetään lentävä lähtö -tapahtuma bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Konneveden tutkimusasemalla. Tämä on kaksipäiväinen tapahtuma, johon on laitoksen järjestämä bussikuljetus. Tutkimusasemalla majoitutaan opiskelija-asuntolassa 2-4 hengen huoneissa ja ruokaillaan aseman ruokalassa. Tapahtuman tarkoituksena on tutustua toisiin opiskelijoihin ja laitoksen opintoihin sekä aloittaa HOPSin tekeminen. Lentävä lähtö on opiskelijoille ilmainen.

Seuraavina viikkoina järjestetään infotilaisuuksia, ryhmäohjausta sekä yksilöohjaus HOPS-ohjaajan kanssa. Tavoitteena on, että kaikilla uusilla opiskelijoilla on ensimmäinen versio HOPS:sta tehty kahden viikon sisällä ja ohjaajan hyväksymänä jouluun mennessä. Tarvittaessa HOPS:aa voidaan muuttaa opintojen aikana ja se onkin enemmän työkalu opintojen suunnittelussa kuin velvoittava suunnitelma. Toki tutkintoa varten opinnot pitää olla suoritettu yleisen opetussuunnitelman mukaisesti. Laitoksella ei ole oikeutta hyväksyä tutkintoja, jotka eivät ole koulutusohjelmien opetussuunnitelmien mukaisia muuten kuin niin, että vastuuopettajat ovat hyväksyneet korvaavat suoritukset joko laitoksen sisäisten korvaavuustaulukoiden mukaisesti tai aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (AHOT)- menettelyllä. Opetussuunnitelmista, korvaavuustaulukoista ja AHOT ohjeista kerrotaan tässä oppaassa myöhemmin.

Tärkeimmät asiat, jotka opiskelijan pitää päättää HOPS:aa tehdessä ovat:

1. Oma suuntautuminen koulutusohjelman oman alan opinnoissa,
2. muiden vapaasti valittavien opintojen sisältö ja
3. kansainvälisen vaihdon sisällyttäminen tutkintoon.  

Näistä lyhyesti seuraavassa:

  1. Suuntautuminen oman alan opinnoissa. Biologian kandidaattiohjelmassa pitää valita, suuntautuuko ekologiaan ja evoluutiobiologiaan tai solu- ja molekyylibiologiaan. Tämä vaikuttaa kandidaattiopintojen ajoitukseen jo ensimmäisenä vuonna ja maisteriohjelman valintaan. Luonnonvarat ja ympäristö kandidaattiohjelmassa on kaksi kokonaisuutta (lajintuntemus ja luontoinventointi sekä luonnonvarojen ja ympäristön tutkimusmenetelmät), joista opiskelijan tulee valita toinen. Tämä valinta ei kuitenkaan rajoita maisteriohjelman valintaa vaan kaikki luonnonvarat ja ympäristö kandidaattiohjelmassa tutkinnon suorittaneet voivat valita joko akvaattisten tieteiden tai ympäristötieteen maisteriohjelman.

  2. Vapaasti valittavat opinnot. Kandidaattiohjelmissa on jätetty 60 op vapaasti valittaviksi opinnoiksi (poikkeuksena nanotieteiden opintosuunta, jossa vapaasti valittavia opintoja on vain 13 op). Lisäksi maisteriohjelmissa on vapaasti valittavia opintoja 35 op. Tässä on mahdollisuus jokaisella opiskelijalla räätälöidä tutkinnosta sellainen, joka parhaiten tukee hänen omaa työllistymistään ja mielenkiinnon kohteita. Ainoana rajoituksena on, että kandidaattiohjelmien vapaasti valittavissa opinnoissa pitää olla yksi vähintään 25 op:n kokonaisuus laitoksen ulkopuolelta. Tavallisia vapaasti valittavia kokonaisuuksia ovat esimerkiksi kemia, tilastotiede, kasvatustiede, liiketoimintaosaaminen, henkilöstöjohtaminen, yhteiskuntatieteet ja filosofia, viestintä ja media, tietojärjestelmätiede sekä tietotekniikka. On myös mahdollista valita kandidaattiohjelman vapaavalintaisiin yksi perusopintokokonaisuus (25 op) ja yksi aineopintokokonaisuus (35 op). Samoin maisteritutkinnon vapaavalintaisiin voi valita yhden aineopintokokonaisuuden sellaiselta alalta, jolla on jo suorittanut perusopinnot, tai sitten yksi uusi perusopintokokonaisuus. Osa vapaasti valittavista opinnoista voi olla myös bio- ja ympäristötieteiden laitoksen sisältä.

  3. Kansainvälinen vaihto. Lähes kaikki bio- ja ympäristötieteen asiantuntijat toimivat tehtävissä, jotka vaativat kansainvälisiä kontakteja. Esimerkiksi suuri osa yrityksistä hankkii tai myy tuotteita kansainvälisiltä markkinoilta tai sitten yritys on osa kansainvälistä ketjua. Ympäristöongelmat ovat kansainvälisiä, ja siksi kansainvälinen verkostoituminen on tärkeää. Tutkijat työskentelevät työuransa aikana usein pitkiäkin aikoja ulkomailla. Tätä varten on erittäin suositeltavaa hankkia kansainvälistä oman erikoisalan kokemusta jo opintojen aikana. Tähän antaa mahdollisuuden kansainvälinen opiskelijavaihto tai työharjoittelu. Kansainvälinen opiskelijavaihto tapahtuu yleisimmin eurooppalaisen ERASMUS-ohjelman puitteissa. ERASMUS-vaihdossa tavoitteena on suorittaa toisessa eurooppalaisessa yliopistossa opintoja, jotka voidaan sisällyttää tutkintoon omassa kotiyliopistossa. Yleisimmin mennään suorittamaan sellaisia kursseja, joita ei ole mahdollista suorittaa kotimaassa, mutta on myös mahdollisuus sopia kotiyliopiston kurssien korvaamisesta kansainvälisillä kursseilla. ERASMUS-vaihto perustuu yliopistojen välisiin sopimuksiin ja opiskelija ei siinä maksa lukukausimaksuja. Kansainvälinen työharjoittelu on useimmiten sitä, että opiskelija työskentelee ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa tai yliopistossa ja saa tästä työskentelystä opintopisteitä. Kansainväliseen työharjoittejluun voi hakea rahoitusta esimerkiksi ERASMUS+ ohjelmasta tai Jyväskylän yliopistolta. Kansainvälistä opiskelijavaihtoa ja työharjoittelua kannattaa suunnitella alustavasti jo opintojen alussa, sillä ne vaikuttavat muiden opintojen ajoitukseen. Paras aika kansainväliseen vaihtoon on joko kolmannen opintovuoden keväällä, kun kandidaattiprojekti on tehty, tai sitten maisteriopintojen aikana. Huomaa, että joissain tapauksissa hakuaika kansainväliseen vaihtoon voi olla jopa vuotta ennen suunniteltua vaihtoa.

Opinto-ohjaukseen kuuluu myös laitoksen tutkimukseen tutustuminen (laitoksen tiedepäivä ja tutkijoiden yö), laitoksen maisteriseminaareihin osallistuminen (marraskuun loppu) ja oman alan työelämään tutustuminen haastattelemalla alan asiantuntijaa/ammattilaista ja esittämällä haastattelun tulokset muille opiskelijoille. Näistä kaikista saat lisäinfoa HOPS ohjaustapaamisissa.

Kandivaiheen HOPS-ohjauskurssista (BENY2001 HOPS ja työelämä) saat suoritusmerkinnän ensimmäisen lukukauden joulukuussa, kun olet ollut läsnä sovituissa tapaamisissa, esittänyt työelämähaastattelun tulokset ja  HOPS:si on hyväksytty. Opinto-ohjaus jatkuu kuitenkin tämänkin jälkeen. Kalenteriisi on merkitty ensimmäiselle keväälle HOPS-kurssin tapaamisia ja voit aina halutessasi ottaa yhteyttä ja mennä juttelemaan HOPS-ohjaajasi kanssa. Jos oma HOPS-ohjaajasi ei osaa auttaa, niin laitoksen koulutusohjelmiin on nimetty opinto-ohjaajat, jotka tietävät enemmän oman ohjelmansa asioista. Neuvoja kaipaavan kannattaa ottaa yhteyttä myös laitoksen koulutussuunnittelija Tiina Hakaseen. Koulutusohjelman vastuuopettajat toimivat apunasi tutkintorakennetta ja kurssien korvaavuuksia koskevissa suuremmissa asioissa.

Saat ohjausta myös maisterivaiheen HOPS:an tekemiseen. Jos jatkat laitoksen sisällä maisteriohjelmiin, maisteritason HOPS-kurssi suositellaan ajoitettavan kolmannen vuoden keväälle, kandidaattiopintojen loppuvaiheeseen ennen maisterivaiheen aloitusta. Maisterivaiheessa opintosuunnitelman laatiminen sisältyy opintojaksoon BENS5034 HOPS ja työelämätaidot (2 op).  BENS5034 on yhteinen opintojakso kaikille bio- ja ympäristötieteiden maisteriohjelmille. Tätä varten ilmoittaudut kurssille ja otat yhteyttä oman maisteriohjelmasi HOPS-ohjaajaan. Suoraan maisteriohjelmissa aloittavat tekevät HOPS:n heti ensimmäisenä syksynä oman maisteriohjelmansa HOPS-ohjaajan kanssa.

Hyvikset

Laitoksella työskentelee kolme Hyvistä eli opiskelijoiden hyvinvointineuvojaa. Hyvis on henkilö, jonka kanssa voit luottamuksellisesti ja rennosti keskustella opiskelustasi tai muusta elämäntilanteestasi. Hyvikset tavoitat sähköpostitse: hyvis-bioenv@jyu.fi

Lisätietoa bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Hyvis-toiminnasta.