19.10.2017

Ekskursio innosti säteilyfysiikan pariin

Juha Suutarin kuva

 

Juha Suutari

  • Terveydenhuollon säteilynkäytön tarkastaja, Säteilyturvakeskus
  • Valmistunut vuonna 2015 pääaineenaan fysiikka

 

Ensimmäisen kerran tutustuin Säteilyturvakeskukseen toisena opiskeluvuotena fyysikkokerhon järjestämällä ekskursiolla. Muistan tuolta vierailulta hetken mittanormaalilaboratoriosta, kun meitä opastanut STUKin työntekijä kertoi useiden kymmenien fyysikoiden työskentelevän eri tehtävissä Säteilyturvakeskuksessa. Tästä minulle heräsi ajatus, että STUK voisi olla joskus minun työpaikkani. Siihen asti olin ajatellut fyysikoiden työllistyvän lähinnä tutkijoiksi yliopistoihin tai opettajiksi kouluihin.

Seuraavana keväänä sähkömagnetismin aineopintokurssilla Hannu Koivisto esitti luennolla päivän aiheeseen liittyvän pähkinän ja sanoi tarjoavansa pullakahvit pähkinän ensimmäisenä ratkaisseelle. Tartuin pähkinään ja pian huomasin istuvani pullakahveilla Ylistön ruokalassa. Tätä kautta päädyin kanditutkintovaiheessa Hannun vetämään ionilähderyhmään ja pääsin perehtymään ensimmäistä kertaa säteilyfysiikkaan.

Kesätyö ponnahduslautana


Innostukseni säteilyfysiikkaan kasvoi aiheeseen perehdyttyäni ja hain seuraavina kesinä yliopiston tukemia kesätyöpaikkoja Säteilyturvakeskuksesta. Ensimmäisellä kerralla jäin haastattelukierroksen jälkeen toiseksi. Seuraavana keväänä tuplasin mahdollisuuteni päästä STUKiin hakemalla sekä ydinvoimalaitosten valvontaosastolle että ympäristön säteilyvalvontaosastolle. Kävin haastattelussa ensimmäisessä paikassa, mutta sain jälleen kuulla jääneeni haussa toiseksi. Haastattelija suositteli minua kuitenkin ympäristön säteilyvalvontaosaston tehtävään ja pian sainkin kuulla tulleeni valituksi. Edessä oli siis muutto kesäksi Helsinkiin.

Avaa siis suusi rohkeasti eri tilanteissa

Tuona kesänä tein gammaspektrometrisiä mittauksia ympäristönäytteistä ja kesän päätteeksi kysyin koko kesän kanssani samassa kahvipöydässä istuneelta mittanormaalilaboratorion päälliköltä, olisiko hänellä mahdollisesti minulle sopivaa aihetta gradutyöhön. Sopiva aihe löytyi TT-laitteiden dosimetriasta ja näin sain pidettyä yhteyttä STUKiin myös seuraavan talven aikana.

Seuraavan vuodenvaihteen aikoihin huomasin työpaikkailmoituksen terveydenhuollon säteilyn käytön tarkastajan vakituiseen virkaan. Maisteriopintoni olivat tässä vaiheessa lähes valmiit, mutta graduni oli vielä kesken. En siis selvästikään täyttänyt kaikkia hakukriteerejä, mutta ajattelin kuitenkin osoittaa kiinnostusta tehtävää kohtaan. Luonnollisesti en tällä kertaa päässyt edes haastatteluun.

Aktiivisuus poiki työpaikan


Viimeistelin opintoni valmiiksi seuraavan kevään aikana ja pääsin STUKista saamieni suositusten siivittämänä tekemään loma-ajan sijaisuuksia HYKSin Syöpäkeskukseen. Tein kevään ja kesän aikana erikoistuvan sairaalafyysikon tehtäviä sädehoito-osastolla. Tuolloin myös huomasin, että STUKissa oli haku auennut samaan tarkastajan virkaan, johon olin hakenut puoli vuotta aikaisemmin. Ilmeisesti ensimmäisellä hakukierroksella ei ollut löytynyt sopivaa työntekijää kyseiseen tehtävään. Nyt valmiina maisterina muutaman kuukauden työkokemuksella hain paikkaa ja tällä kertaa pääsin haastatteluun. Pian istuin kolmatta kertaa työhaastattelussa yhdessä STUKin neuvotteluhuoneista. Muutama päivä haastattelun jälkeen sain soiton, jossa kerrottiin minun tulleeni valituksi.

Tuosta puhelinsoitosta on nyt hieman yli kaksi vuotta ja olen edelleen erittäin tyytyväinen, että ilmoittauduin tuolle fyysikkokerhon ekskursiolle. Avaa siis suusi rohkeasti eri tilanteissa (sekä virallisissa että varsinkin epävirallisissa kohtaamisissa) äläkä lannistu, vaikka et ensimmäisellä kerralla saisikaan hakemaasi työpaikkaa.