Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

mikroskooppi

Solu- ja molekyylibiologian opiskelu on käytännönläheistä, johon sisältyy paljon laboratoriotöitä.

Solu- ja molekyylibiologia - elämä muodostuu soluista

Mistä ilmakehän happi on peräisin? Miksi solut ovat niin pieniä? Voiko vanhenemista hidastaa? Mitä ovat kantasolut? Mitä tapahtuu tulehtuneessa solussa? Mikä on geneettisesti muunneltu elintarvike?

Solu- ja molekyylibiologia on biologian osa-alue, jossa tutkitaan solujen toimintaa molekyylitasolla. Solubiologiassa tutkitaan mm. solujen fysiologisia ominaisuuksia, rakennetta, vuorovaikutusta ympäristön kanssa sekä solun jakautumista. Molekyylibiologia on keskittynyt tutkimaan geenien, proteiinien ja entsyymien toimintaa sekä DNA:n rakennetta. Solu- ja molekyylibiologia sisältää biokemiaa, molekyylibiologiaa, solubiologiaa, mikrobiologiaa sekä geeni- ja biotekniikkaa. Solu- ja molekyylibiologian merkitys nanotieteissä kasvaa koko ajan.

Solujen sisäiset ja väliset tapahtumat ovat monenlaisten ilmiöiden kuten perinnöllisyyden, kasvin- ja eläinjalostuksen taustalla. Lisäksi solu- ja molekyylibiologiaa tarvitaan lääkkeiden ja erilaisten hoitomenetelmien kehittelyssä ja sen menetelmiä käytetään mm. terveydenhoidossa ja sairauksien toteamisessa (mm. syövän ja perinnöllisten sairauksien diagnostiikka, kantasoluhoidot). Jyväskylän yliopistossa tutkitaan mm. miten virukset kulkeutuvat kudoksiin, mikä on tärkeää jotta ymmärretään paremmin viruksen aiheuttamia oireita. Tähän liittyen tutkitaan ja kehitetään kuinka voidaan kehittää tehokkaampia rokotteita virusten aiheuttamia tauteja vastaan.

Biologian alalle valittu opiskelija valitsee ensimmäisen vuoden aikana pääaineekseen ekologian ja evoluutiobiologian, solu- ja molekyylibiologian, akvaattiset tieteet, ympäristötieteen, biologian opettajakoulutuksen tai nanotieteiden koulutusohjelman (pääaine solu- ja molekyylibiologia).