10.10.2018

Liikuntatieteellisen tiedekunnan lausunto Move!-mittauksista

Liikuntatieteellisen tiedekunnan lausunto Move!-mittauksista.

Perusopetuksessa kolmatta kertaa toteutuva fyysisen toimintakyvyn mittaus Move! on herättänyt laajaa keskustelua 13.9.2018 tapahtuneen kuolemantapauksen vuoksi. Espoolaisen koulun kahdeksasluokkalainen oppilas sai liikuntatunnilla Move!-mittauksessa sairauskohtauksen 20 metrin viivajuoksun yhteydessä ja menehtyi seuraavana päivänä sairaalassa. Kuoleman todettiin johtuneen oppilaan piilevästä sydänviasta.

Opetushallituksen 21.9. järjestämässä tiedotustilaisuudessa ja terveydenhuollon edustajien lehdistökannanotoissa on otettu kantaa mittauksen turvallisuuteen ja todettu sen olevan turvallinen terveille lapsille. Lääketieteen asiantuntijoiden mukaan rasittavan liikunnan kieltäminen voi vähentää entisestään jo muutenkin liian vähän liikkuvien lasten fyysistä aktiivisuutta. Tärkeää on kuitenkin, että liikunnan turvallisen harrastamisen kannalta välttämättömän oppilaan terveystiedon on kuljettava mittausta suorittavien opettajien ja muiden henkilöiden tietoon. Myös opettajien osaamista mittausten turvallisessa suorittamisessa on tärkeää vahvistaa.

Move!-mittausten tavoite on lasten fyysisen toimintakyvyn kehittyminen

Suomalaisten lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn kehittäminen ja seuranta ovat pääperusteluja Move!-mittauksille. Koulun tärkeä tavoite on ohjata oppilaita kohti liikunnallista elämäntapaa ja antaa eväitä hyvinvoinnista huolehtimiseen. Lapsuuden ja nuoruuden terveydellä, toimintakyvyllä ja liikunta-aktiivisuudella on kauaskantoiset seuraukset. Väestötasoisten tutkimusten mukaan lapsuuden ja nuoruuden liikunta-aktiivisuus ja fyysinen toimintakyky ovat yhteydessä aikuisiän sairauksien riskitekijöihin ja sairauksien ilmaantumiseen esimerkiksi tyypin 2 sokeritaudin sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Nykyinen istuva elämäntapa lapsuudessa ja nuoruudessa voi pahimmillaan johtaa siihen, etteivät työelämän vaatimukset monissa ammateissa täyty. Jaksamisen rajat tulevat vastaa, eikä arkielämä suju toivotulla tavalla.

Edellä mainitut maailmanlaajuisesti yhteiset huolet istuvan elämäntavan seurauksista johtivat siihen, että opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus tilasivat vuonna 2010 Move! - fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän kehittämistyön Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseltä tiedekunnalta. Valmisteluun osallistuivat lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n edustajat. Tavoitteena oli saada tietoa kaikkien oppilaiden terveyden edistämisen tueksi niin oppilaalle itselle, huoltajalle, terveydenhuollon ammattilaisille kuin opettajille sekä kannustaa omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. Suomeen haluttiin jatkuvaan seurantaan perustuvaa tietoa lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn kehittymisestä ja pitkäaikaisista trendeistä, jota voitaisiin käyttää osana ennaltaehkäisevää kouluterveydenhuoltoa 5. ja 8.-vuosiluokille pidettävien laajojen terveystarkastusten yhteydessä.

Move!-mittaukset kirjattiin myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuonna 2014. Tavoitteena oli ohjata oppilaita arvioimaan ja sen perusteella ylläpitämään ja kehittämään omia fyysisiä ominaisuuksia. Move!:sta saatavat tiedot ovat keino saada käsitys oman fyysisen toimintakyvyn osa-alueista, kuten voimasta, kestävyydestä, nopeudesta ja liikkuvuudesta. Näitä ominaisuuksia voidaan kehittää koululiikunnassa ja vapaa-ajalla. Toimintakykymittauksen soveltaminen on tärkeää oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, ja siten että ilmapiiri on turvallinen, rauhallinen ja hyväksyvä.

Move!-mittausten palaute

Ensimmäiset Move!-mittaukset toteutettiin syksyllä 2016 lähes 60 000 5.-luokkalaiselle. Opettajia ja terveydenhoitajia koulutettiin sitä ennen Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksen järjestämällä koulutuskiertueella vuosina 2014 ja 2015. Koulutuksiin osallistui noin 2 000 henkilöä 21:llä paikkakunnalla. Move!-koulutuskiertue tavoitti pääosin liikunnanopettajia ja terveydenhoitajia. Luokanopettajien, rehtoreiden ja kunnan sivistystoimen tai sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien edustus jäi vähäisemmäksi. 

Move!-prosessi kouluyhteisössä on moniportainen. Mittausten toteuttaminen ja niihin valmistautuminen, palautteen antaminen oppilaille, tulosten kirjaaminen valtakunnalliseen tietojärjestelmään ja tiedon siirtyminen huoltajan luvalla terveydenhoitajalle ovat uusia käytäntöjä kouluyhteisössä ja edellyttävät perehtymistä. Järjestelmän käytöstä on saatu runsaasti palautetta ja se on koottu systemaattisesti opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen Valtion liikuntaneuvoston sekä Opetushallituksen toimesta. Liikuntatieteellisen tiedekunnan ja LIKES-tutkimuskeskuksen edustajat ovat osallistuneet palautteen käsittelyyn ja kehittämisehdotusten laadintaan. Käytännön ongelmia oli ensimmäisenä vuonna erityisesti tietojärjestelmiin liittyen paljon, joten negatiivista palautetta on saatu runsaasti. Move!-järjestelmän onnistumisen kannalta palautteeseen on suhtauduttu hyvin vakavasti. Palautteiden perusteella Move!-mittauksia ja niihin liittyviä ohjeistuksia on systemaattisesti korjattu vähitellen. Pääsääntöisesti mittaukset ovat kuitenkin sujuneet hyvin ja ne on koettu tärkeiksi.

Mittausten kehittäminen kaikille lapsille ja nuorille

Move!-mittausten soveltamisen oleellisimmat ongelmat liittyvät koettuihin puutteisiin ohjeistuksessa, tiedotuksessa, koulutuksessa ja tietojärjestelmässä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa on käynnistynyt TUTKA-hanke, jonka tavoitteena on saada tukea tarvitsevat lapset ja nuoret valtakunnallisten liikuntakäyttäytymisen ja fyysisen toimintakyvyn mittausten osaksi. TUTKA-projektin yksi tavoite on kehittää jatkossa Move!-mittausten sovelluksia erilaisille toimintakyvyn omaaville oppilaille (näkemisen, kuulemisen, liikkumisen, ymmärtämisen, kommunikoinnin, hahmottamisen ja tarkkaavuuden haasteet sekä terveydelliset ongelmat) ja tehdä opas soveltavaan toimintakyvyn mittaamiseen. Move!-mittausten kehittämisen päätavoitteena on se, että jatkossa kaikki oppilaat saavat osallistua mittauksiin. Kaikille oppilaille on löydettävissä vaihtoehtoinen tapa tehdä mittaukset, joiden jälkeen jokaisella on mahdollisuus saada yhdenvertaisesti tietoa oman terveyden edistämiseksi.  

Hyvänä esimerkkinä mittaustulosten hyödyntämisestä on oppilashuollollisen tai pedagogisen tukipolun käynnistäminen. Parhaimmassa tapauksessa voidaan tukea tarvitseville oppilaille rakentaa palveluketju, joka sisältäisi fysio-ja /tai toimintaterapiaa ja muita kunnan tuottamia liikunta- ja terveydenhuollon palveluita.  Opettajien tulisi saada tietoa erityisesti niistä oppilaista, joiden terveyden edistämisen tueksi tarvittaisiin erityisiä toimenpiteitä. Kyseessä ovat juuri ne oppilaat, joiden terveydentilassa on eniten parannettavaa ja jotka hyötyisivät oman terveytensä edistämisestä. Nyt valitettavasti monet heistä ovat jääneet mittausten ulkopuolelle. 

Move!-järjestelmään tarvitaan jatkotoimenpiteitä

Ohjausryhmä Liikuntatieteellinen tiedekunta on ilmoittanut olevansa käytettävissä, mikäli Move!-järjestelmän toiminnan kehittämiseksi perustetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen Valtion liikuntaneuvoston tai Opetushallituksen koordinoima ohjausryhmä. Säännöllisesti tapaava ohjausryhmä pystyy seuraamaan toiminnan kehittymistä, arvioimaan esimerkiksi opettajien ja kouluterveydenhuollon koulutustarvetta ja pohtimaan ajankohtaisia kysymyksiä.

Koulutus Liikuntatieteellinen tiedekunta on valmis järjestämään perus- ja lisäkoulutusta Move!-mittausten toimivuuden parantamiseksi, siten että oppilaiden ja opettajien kokemukset mittausprosessista palautteinen olisivat mahdollisimman hyviä. Sekä perus- että täydennyskoulutusta tarvitaan eri ammattiryhmille; luokanopettajille, liikunnan- ja terveystiedonopettajille, erityisopettajille, kouluterveydenhoitajille ja koululääkäreille. Mittausten organisoinnista, pedagogiikasta, mittausohjeista, suoritusten havainnoinnista sekä harjoitusohjeista toimintakyvyn kehittämiseksi tarvitaan koulutusmateriaaleja, jotka toimivat ammattilaisten tukena. Koulutuksissa voidaan jakaa ja mallintaa vaihtoehtoisia tapoja järjestää Move!-mittaukset. Opettajilla on mittausten organisoinnissa pedagoginen vapaus. Koulut ovatkin toteuttaneet mittauksia eri tavoin. Esimerkiksi monissa kunnissa hyväksi käytänteeksi on osoittautunut koulun yhteinen Move!-päivä, joissa mittaukset on toteutettu opettajien yhteisin voimin ja liitetty muuhun oppilaiden hyvinvointiin liittyvään opetussisältöön.

Tutkimus Koska Move!-järjestelmä on vielä uusi, niin sen käytäntöön soveltamisessa, toteuttamisessa ja käyttäjäkokemuksissa on paljon tutkittavaa. Pyrimme vastaamaan lasten ja nuorten toimintakyvyn ja fyysisen aktiivisuuden kehittämisen haasteisiin myös nykyisellä ja tulevalla tutkimustyöllä. Tällä hetkellä dosentti Timo Jaakkolan liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2017 alkaneessa tutkimusprojektissa selvitetään oppilaiden kokemaa motivaatiota, viihtymistä ja ahdistuksia. Alustavien tulosten perusteella voidaan todeta, että oppilaat viihtyvät liikuntatunneilla erittäin hyvin ja kokevat ahdistusta ja ulkoista motivaatiota (kuten painetta arvosanasta) hyvin vähän. Kun tavallisia liikuntatunteja ja Move!-mittaustunteja verrataan toisiinsa, koetun ahdistuksen määrä on samankaltaista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mittaukset eivät lannista oppilaita.  Oppilaat viihtyvät Move!-tunneilla suhteellisen hyvin erityisesti silloin, kun opettaja pedagogisin keinoin vahvistaa viihtymistä. 

Tutkimustyön tuloksena myös opettajan pedagogisen toiminnan kehittämiseen voidaan saada vastauksia. Tutkimukset osoittavat, että oppilaiden motivaatio ja viihtyminen lisääntyvät, kun opettaja kertoo koululaisille mittausten tarkoituksesta ja fyysisen toimintakyvyn merkityksestä sekä luo mittaustilanteisiin tehtäväsuuntautuneen, ei-kilpailullisen ilmapiirin.  Tehtäväsuuntautunutta ilmapiiriä luodessaan opettaja painottaa yrittämistä, oppilaiden välistä yhteistyötä sekä oppilaan omaa kehittymistä suhteessa edelliseen mittaukseen.

Opettajan näkökulmasta Move!-mittauksen tulokset toimivat siten, että hän voi ohjata oppilaita harjoittamaan toimintakyvyn eri osa-alueita. Samalla oppilas tutustuu erilaisiin tapoihin ylläpitää ja kehittää toimintakykyä. Erilaisiin harjoittelutapoihin tutustuttaessa oppilaalla on mahdollisuus löytää myös oma tapansa nauttia liikunnasta. Myös oppilaiden osallisuuden lisääminen on tarpeen Move!-järjestelmän kehittämisessä. Oppilaiden mielipiteet ja kokemukset tulee kerätä järjestelmällisesti. Jatkossa tutkimuksia tulisi suunnata myös opettajille, vanhemmille ja kouluterveydenhuollon työntekijöille. Opettajilta tulisi kerätä tietoa siitä, onko Move!-tuloksia hyödynnetty koulujen opetussuunnitelmien laatimisessa ja opetuksen eriyttämisessä.  

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta pitää Move!-mittauksia erittäin tärkeinä ja haluaa olla mukana kehitystyössä.

Lisätietoja: 

Professori, varadekaani
Mirja Hirvensalo 
mirja.hirvensalo@jyu.fi
040 805 3944 

Professori, dekaani
Ari Heinonen
ari.o.heinonen@jyu.fi
040 805 3551