17.05.2019

Lipas-järjestelmän esittely

Lipas-järjestelmän tarkoitus ja tekijät

Lipas Liikuntapaikat.fi on valtakunnallinen paikkatietokanta liikuntapaikoista, ulkoilureiteistä ja virkistysalueista. Lipas -tietokantaan kerätään tiedot Suomen julkisista, erityisesti kuntien omistamista liikuntapaikoista. Myös yksityisten yritysten ja yhdistysten hallinnoimia paikkoja löytyy tietokannasta.  Tiedon tuottajina toimivat kuntien liikuntatoimen asiantuntijat yhteistyössä kunnan muiden toimialojen kanssa sekä virkistysalueyhdistykset ja lajiliitot. Lisäksi Lipas-projektissa tehdään aineiston kattavuuden ja laadun seurantaa ja tietojen täydennystä. 

Lipas_toimijat2018.png

Mikä on liikuntapaikka Lipas-tietokannassa?

Lipas-tietokannassa "liikuntapaikka" on kokoava käsite, joka käsittää liikuntaa varten rakennetut liikuntapaikat (esimerkiksi liikuntasalit ja pallokentät), liikuntaan ja ulkoiluun varustellut reitit (esimerkiksi kuntoradat, ladut ja retkeilyreitit) sekä virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut virkistysalueet palveluvarustuksineen. Liikuntapaikan, ulkoilureitin tai virkistysalueen pitää olla julkisesti käytettävissä, huollettu ja asianmukaisesti varustettu. Pelkästään jokamiehen oikeuksin käytettäviä paikkoja ja alueita ei merkitä Lipas-tietokantaan. Esimerkiksi virkistysalueen (lähipuisto, ulkoilupuisto tai vastaava) tulee olla kaavaan merkitty tai muuten päätöksellä perustettu ja maastosta tulee löytyä palveluvarustusta ulkoilua varten. 

 

pieni_bmx-kisa_nelio2.jpg

Lipas-järjestelmässä liikuntapaikat ryhmitellään liikuntapaikkatyyppeihin (lataa tästä luettelo tyypeistä). Liikuntapaikkatyypit voidaan ryhmitellä pääluokkiin eri perusteita hyödyntäen. Taulukossa 1. on esitetty Lipas-tietokannan tietosisällön jakautuminen liikuntapaikkojen päätyyppien mukaisesti. Liikuntapaikkojen luokittelu liikuntapaikkatyyppeihin uudistettiin viimeksi vuonna 2012 yhteistyössä kuntien, opetus- ja kulttuuriministeriön, liikunnan aluehallinnon ja liikuntatutkijoiden kanssa.

Taulukko 1. Liikuntaolosuhteen pääluokka Lipas-tietokannassa Kpl (5/2019 Lipas liikuntapaikat.fi).
Virkistyskohteet ja palvelut 4475
Ulkokentät ja liikuntapuistot 14610
Sisäliikuntapaikat 6989
Vesiliikuntapaikat 2775
Maastoliikuntapaikat 7290
Veneily, ilmailu ja moottoriurheilu 324
Eläinurheilu 1073
Huoltorakennukset 72
Yhteensä 37608

 

"Liikuntapaikka" on Lipas-tietokannassa laaja käsite, joka sisältää kaikki tietokantaan kuuluvat kohteet. Osa tietokannassa olevista "liikuntapaikoista" on liikuntaa tukevia palveluita ja rakenteita (esimerkiksi tyypit opastuspiste, keittokatos, laavu, huoltorakennus).

Liikuntapaikat eivät ole keskenään yhteismitallisia, sillä tavat määrittää liikuntapaikkaa vaihtelevat suuresti eri liikuntapaikkatyyppien välillä. Esimerkiksi yleisurheilukenttä useine suorituspaikkoineen lasketaan yhdeksi "liikuntapaikaksi". Toisaalta liikuntahalli, jossa on usean eri lajin suorituspaikkoja voidaan ajatella laskijasta riippuen yhdeksi tai useammaksi liikuntapaikaksi. Myös liikuntapaikkojen kokoerot ovat suuria (monitoimihalli vs. lähiliikuntapaikka).

Liikuntapaikoilla voi olla eri käyttötarkoituksia lumisena ja lumettomana aikana. Lipas-tietokantaan kerätään tieto eri liikuntamahdollisuuksista mahdollisimman kattavasti, joten esimerkiksi kesä- ja talvikäytön ero konkretisoituu siten, että sama fyysinen paikka on tallennettu kahteen tai jopa kolmeen eri liikuntapaikkatyyppiin. Suomen liikuntapaikkojen kokonaismäärä ilmoittaminen vaatiikin yleensä laskentaperusteiden ilmoittamisen. Tärkeintä kuitenkin on, että eri liikuntamuotojen harrastajille ja liikuntapaikkojen ylläpitäjille ja rahoittajille on saatavissa kattava tieto eri lajien harrastusmahdollisuuksista.

Miksi tietoja kerätään?

Lipas-tietokanta kerää keskeisen tiedon liikunnan olosuhteista Suomessa. Kun tiedot on kerätty yhtenäiseen tietokantaan koko Suomesta samalla tavalla, tietoja on helppo hyödyntää ja tiedot ovat kattavasti saatavilla kaikille tarvitsijoille. Lipas-tietokannan tietoja käytetään esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen avustusharkinnassa, liikuntapaikkojen tarjonnan ja saavutettavuuden arvioinnissa, tieteellisessä tutkimuksessa, kuntien oman toiminnan arvioinnissa sekä eri toimijoiden ylläpitämissä verkkopalveluissa. 

Liikuntapaikkojen tiedot ovat vapaasti käytettävissä

Lipas- tietokantaan tallennetut tiedot ovat julkisesti selattavissa www.liikuntapaikat.fi - verkkopalvelussa (myös www.lipas.fi) ja käytettävissä kaikille tarvitsijoille. Lipaksessa on myös raporttisovellus, jonka avulla käyttäjät voivat laatia omia listauksia ja tilastoja Lipaksen liikuntapaikkojen tiedoista. Huomaa, että vuonna 2019 uusi ja vanha Lipas-järjestelmä toimivat rinnakkain. Uusi järjestelmä on käytettävissä osoitteessa https://liikuntapaikat.lipas.fi. 

Lipas- tietokannan tietoja välitetään käytettäväksi joko aineisto-otoksina tai rajapintojen välityksellä kuntien omiin verkkopalveluihin, tutkimus- ja kehitystoimintaan, yritysten ylläpitämiin verkkopalveluihin ja julkiseen palvelutoimintaan. Tallentamalla liikuntapaikkojensa tiedot Lipas- tietokantaan kunta saa yhdellä tallennuksella runsaasti lisää näkyvyyttä liikunta- ja virkistyspaikoilleen. (Lisätietoja rajapinnoista)

Lipas-tietokannan tietosisältö on avointa dataa CC4.0 Nimeä -lisenssin mukaisesti. Lisenssin mukaan aineiston käyttö on maksutonta, vapaata ja aineistoa saa rikastaa ja hyödyntää yritystoiminnassa. Lipas-tietoja käytettäessä on mainittava tietolähde: Jyväskylän yliopisto, Lipas-tietokanta ja otoksen päivämäärä. Resurssiemme pienuudesta johtuen suosittelemme, että tuotantokäyttöön tarkoitetuissa sovelluksissa aineisto ladataan omalle palvelimelle.

Lipas-tiedot ovat jatkuvasti päivittyviä, joten eri ajankohtina otetut aineisto-otokset voivat erota toisistaan. Lipas-tietokannan tietojen keruuseen ovat osallistuneet Suomen kunnat, Jyväskylän yliopisto, virkistysalueyhdistykset, Metsähallitus, SYKE ja useat liikunnan lajiliitot. Nämä tietojen keruuseen osallistuneet tahot on myös hyvä mainita Lipas-tietokannan tietoja julkisesti esitettäessä.

Lipas-projekti

Lipas-järjestelmän kehittäjinä toimivat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kuntaliiton, aluehallinnon viranomaisten, kuntien, ympäristöhallinnon, liikunnan keskusjärjestöjen ja lajiliittojen, ja muiden liikuntaorganisaatioiden sekä liikuntapaikkojen ylläpitäjien kanssa. Lipas-tietojärjestelmään liittyvistä käytännön töistä vastaa Jyväskylän yliopiston Lipas- projekti.

Kansallista liikuntapaikkojen tietokantaa Lipasta on kehitetty yli 30 vuotta, ja tekniset sovelluksen tiedon keruuseen ja hyödyntämiseen ovat kehittyneet ja vaihtuneet vuosien varrella.  Uusin versio Lipas-järjestelmästä on avattu vuonna 2019. Kunnat vastaavat oman alueensa liikuntapaikkojen tietojen tallentamisesta järjestelmään.

Lipas-projektin johtajana toimii hallintopäällikkö Heikki Herva Jyväskylän ylipiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Projektipäällikkönä toimii Kirsi Vehkakoski. Projektin omaa aineistotyötä hoitaa Anne Lamberg. Lipas- järjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Jyväskylän yliopisto. Järjestelmäylläpidon hoitaa Jyväskylän yliopiston IT-palvelut, ja Lipas- sovellusylläpidon palvelut hoitaa Norppandalotti Software Ky. Käyttäjätukea antaa Lipas- projekti.

Lipas-projekti toimii verkostomaisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa. Esimerkiksi Lipas-käyttäjäkoulutukset järjestetään yhteistyössä liikunnan aluehallinnon kanssa.

Lipas-projektin toimintaan on saatu avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Lipas-projektin toimintaa ja rahoituksen käyttöä ohjaa Lipas-ohjausryhmä. Ohjausryhmän jäseniä  ovat Jarkko Rantamäki (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, pj), Heikki Herva (Jyväskylän yliopisto), Pekka Jyrkiäinen (Helsingin kaupunki), Petri J. Shemeikka (Suomen ympäristökeskus), Mari Ahonen-Walker (Suomen Kuntaliitto), Valtteri Harmainen (Jyväskylän yliopisto), Kirsi Vehkakoski (sihteeri, Jyväskylän yliopisto).

Ohjausryhmän kokouksiin kutsutaan tarpeen mukaan edustajia uimahalli- ja jäähalliportaalien asiantuntijoita ja muita asiantuntijoita. Uimahalliportaalin ja jäähalliportaalin kehittämisen tukena toimivat myös portaalien omat kehittämistyöryhmät. Lisätietoja Kirsi Vehkakoskelta.