Liikuntapaikat.fi

etusivu.jpg

Avoin tietokanta Suomen liikuntapaikoista

Lipas Liikuntapaikat.fi on valtakunnallinen paikkatietokanta liikuntapaikoista, ulkoilureiteistä ja virkistysalueista. Lipas -tietokantaan kerätään tiedot Suomen julkisista, erityisesti kuntien omistamista liikuntapaikoista.

 

Liikuntalain mukaan kunnat vastaavat liikunnan olosuhteiden järjestämisestä alueellaan. Kunnat hoitavat tätä tehtävää itse valitsemillaan tavoilla. Liikunnan olosuhteista huolehditaan esimerkiksi rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja joko kunnan toimesta tai yhdessä yritysten ja yhdistysten kanssa. Vaikka yksityisten ja yhdistysten omistamien liikuntapaikkojen määrä onkin ollut hienoisessa kasvussa, kunnat omistavat edelleen noin 70 % Suomen liikuntapaikoista (luvussa ei ole huomioitu Metsähallituksen omistamia ulkoilu- ja virkistysalueita ja -reittejä) (kuva 1.). Liikuntapaikkojen määrät, tyypit ja omistajat selviävät kaikki Lipas-tietokannasta.

 

Omistajatyypit

Kuva 1. Liikuntapaikkojen omistajat tyypeittäin Suomessa Lipas-tietokannan mukaan (tilanne 5/2017). Lipas Liikuntapaikat.fi, Jyväskylän yliopisto. 

 

Lipas-järjestelmässä liikuntapaikat ryhmitellään liikuntapaikkatyyppeihin. Liikuntapaikkatyypit voidaan koota myös pääluokkiin eri perusteita hyödyntäen. Taulukossa 1. on esitetty Lipas-tietokannan kehittyminen vuodesta 2014 alkaen liikuntapaikkojen päätyyppien mukaisesti. Liikuntapaikkojen luokittelu liikuntapaikkatyyppeihin uudistettiin viimeksi vuonna 2012 yhteistyössä kuntien, opetus-  ja kulttuuriministeriön, liikunnan aluehallinnon ja liikuntatutkijoiden kanssa.

"Liikuntapaikka" on Lipas-tietokannassa laaja käsite, joka sisältää kaikki tietokantaan kuuluvat kohteet. Osa tietokannassa olevista "liikuntapaikoista" ei kuitenkaan ole varsinaisia liikuntapaikkoja, vaan liikuntaa tukevia palveluita ja rakenteita (esimerkiksi tyypit opastuspiste, keittokatos, laavu, huoltorakennus). Liikuntapaikkoja ovat Lipaksessa myös ulkoilureitit ja virkistysalueet.

Myös tavat laskea liikuntapaikkojen määriä vaihtelevat suuresti eri liikuntapaikkatyyppien välillä. Esimerkiksi yleisurheilukenttä useine suorituspaikkoineen lasketaan yhdeksi "liikuntapaikaksi". Toisaalta esimerkiksi liikuntahalli, jossa on usean eri lajin suorituspaikkoja voidaan ajatella laskijasta riippuen yhdeksi tai useammaksi liikuntapaikaksi. Myös liikuntapaikkojen kokoerot ovat suuria (monitoimihalli vs. lähiliikuntapaikka). Tärkeintä kuitenkin on, että eri liikuntamuotojen harrastajille ja liikuntapaikkojen ylläpitäjille ja rahoittajille on saatavissa kattava tieto eri lajien harrastusmahdollisuuksista.

 

Taulukko 1. Liikuntapaikkojen päätyypit 2014-2017 Lipas-tietokannassa (Jyväskylän yliopisto 2017).

 päätyypit

 

Millaisia liikuntapaikkoja Suomessa on eniten?

 

Suomen yleisin liikuntapaikka on pallokenttä, joita löytyy lähes 5000 kappaletta eri puolilta Suomea. Toiseksi yleisin liikuntapaikka on liikuntasali, joita löytyy yli 3000 kpl (katso taulukko 2.) 

Taulukko 2. Suomen yleisimmät liikuntapaikkatyypit Lipas-tietokannan mukaan (Jyväskylän yliopisto, Lipas liikuntapaikat.fi 17.1.2017).

Top10 liikuntapaikat Lipas-järjestelmässä 2017

  

Lipas-projekti ja tekijät

 

Lipas -järjestelmän kehittäjinä toimivat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kuntaliiton, aluehallinnon viranomaisten, kuntien, ympäristöhallinnon, liikunnan keskusjärjestöjen ja lajiliittojen, ja muiden liikuntaorganisaatioiden sekä liikuntapaikkojen ylläpitäjien kanssa. Lipas-tietojärjestelmään liittyvistä käytännön töistä vastaa Lipas- projekti.

Kansallista liikuntapaikkojen tietokantaa Lipasta on kehitetty yli 20 vuotta, ja tekniset sovelluksen tiedon keruuseen ja hyödyntämiseen ovat kehittyneet ja vaihtuneet vuosien varrella. Nykyinen Lipas-järjestelmä on avattu vuonna 2013. Kunnat vastaavat oman alueensa liikuntapaikkojen tietojen tallentamisesta järjestelmään.

Lipas-projektin johtajana toimii hallintopäällikkö Heikki Herva Jyväskylän ylipiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Projektipäällikkönä toimii Kirsi Vehkakoski. Projekin omaa aineistotyötä hoitaa Anne Lamberg. Lipas- järjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Jyväskylän yliopisto. Järjestelmäylläpidon hoitaa Jyväskylän yliopiston IT-palvelut, ja Lipas- sovellusylläpidon palvelut hoitaa Norppandalotti Oy. Käyttäjätukea antaa Lipas- projekti.

Lipas-projekti toimii  verkostomaisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa. Esimerkiksi Lipas-käyttäjäkoulutukset järjestetään yhteistyössä liikunnan aluehallinnon kanssa (katso kuva 2.).

 Lipas-projektin toimintaan on saatu avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

 Lipas-toimijoiden roolit

 Kuva 2. Lipas-verkoston tekijöitä rooleineen.

 

Liikuntapaikkojen tiedot ovat vapaasti käytettävissä

 

Lipas- tietokantaan tallennetut tiedot ovat julkisesti selattavissa www.liikuntapaikat.fi - verkkopalvelussa (suora osoite palveluun on http://lipas.cc.jyu.fi) ja käytettävissä kaikille tarvitsijoille. Lipaksessa on myös raporttisovellus, jonka avulla käyttäjät voivat laatia omia listauksia ja tilastoja Lipaksen liikuntapaikkojen tiedoista.

Lipas- tietokannan tietoja välitetään käytettäväksi joko aineisto-otoksina tai rajapintojen välityksellä kuntien omiin verkkopalveluihin, tutkimus- ja kehitystoimintaan, yritysten ylläpitämiin verkkopalveluihin ja julkiseen palvelutoimintaan. Tallentamalla liikuntapaikkojensa tiedot Lipas- tietokantaan kunta saa yhdellä tallennuksella runsaasti lisää näkyvyyttä liikunta- ja virkistyspaikoilleen.

Lipas- tietoja esim. tutkimuksessa käytettäessä on mainittava tietolähde: Jyväskylän yliopisto, Lipas- tietokanta ja otoksen päivämäärä. Lipas- tiedot ovat jatkuvasti päivittyviä, joten eri ajankohtina otetut aineisto-otokset voivat erota toisistaan.  Lipas- tietokannan tietojen keruuseen ovat osallistuneet Suomen kunnat, Jyväskylän yliopisto, virkistysalueyhdistykset, Metsähallitus, SYKE ja useat liikunnan lajiliitot. Nämä tietojen keruuseen osallistuneet tahot on myös hyvä mainita Lipas- tietoja julkisesti esitettäessä.

 

Lipaksen käyttö

 

Lipas-järjestelmän peruskäyttöön ei tarvita käyttäjätunnuksia. Tietojen selaus ja raporttien käyttö on vapaata kaikille. Ainoastaan tietoja ylläpitävät kuntien liikuntaviranomaiset ja liikuntayhteisöt tarvitsevat käyttäjätunnuksen tietojen muokkausta ja syöttöä varten. Lipakseen viedään tietoja myös Lipas- projektin toimesta.

Lipas- tietojen käyttöä muissa karttapalveluissa on edistetty avaamalla wfs - ja wms -rajapinnat. Lisätietoja rajapinnoista ja niiden käyttöehdoista löytyy täältä. Aineistojen käyttö on avointa ja maksutonta (CC BY 4.0) ja rajapinnat toimivat avoimina ja maksuttomina palveluina.

 

Linkit videoihin

Linkit

 

 

Yhteystiedot ja käyttäjätuki

Lipas -projekti
Liikuntatieteellinen tiedekunta
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
 www.liikuntapaikat.fi

Projektipäällikkö Kirsi Vehkakoski
kirsi.vehkakoski@jyu.fi
puh. 0400-247 980

 

 

 logo