VÄITÖS 11.12.1998 klo 12
Villa Rana, Blomstedtin sali

Urheilujournalismi on tärkeä sankareita synnyttävä tekijä

Filosofian lisensiaatti Kalle Virtapohjan journalistiikan väitöskirja "Sankareiden salaisuudet. Journalistinen draama suomalaista urheilusankaria synnyttämässä" esitetään tarkastettavaksi 11.12.1998 Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on dosentti Veijo Hietala Turun yliopistosta ja kustoksena professori Raimo Salokangas.

Urheilujournalismilla on keskeinen rooli urheilun sankaritarinoiden kertojana ja sitä kautta urheilusankareiden tuottajana. Sankarit saavat lisäväriä journalistisesta draamasta, joka ohjaa toimittajien tekemiä valintoja ja yleisön tulkintoja. Journalistinen draama syntyy tyypillisimmin vastakkainasettelusta, joka näkyy erityisen selvästi joukkueurheilussa: meidän joukkue, siis hyvien joukkue, pelaa vastustajaa, eli pahoja, vastaan. 

Kalle Virtapohjan journalistiikan väitöskirja "Sankareiden salaisuudet. Journalistinen draama suomalaista urheilusankaria synnyttämässä" on ensimmäinen urheilujournalismia käsittelevä väitöskirja Suomessa. Pitkään urheilutoimittajana työskennellyt Virtapohja pitää mielenkiintoisena paradoksina sitä, että faktapohjainen journalismi toimii draamallisena viihteenä. Vaikka toimittajat pyrkivät työssään totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen, yhdistelee yleisö eri medioista poimimiaan yksityiskohtia jatkokertomuksiksi.

Urheilusankareita leivotaan median teksteissä korostamalla näiden suomalaisuutta tai vertaamalla tuoreita urheilusaavutuksia edellisiin suomalaisten saavutuksiin samassa lajissa. Kun Lasse Viren voitti Münchenissä 10 000 metriä vuonna 1972, löysi rinnastus Berliinin olympiakisojen kympin kolmoisvoittoon tiensä otsikoihin: Berliinin päivistä 36 vuotta.

Ja kun Mika Myllylä viime vuonna voitti Trondheimin MM-kisoissa 50 kilometrin hiihdon, tuli hän jatkaneeksi suomalaisten arvokisavoittojen sarjaa kuninkuusmatkalla. Edellisen kerran oli suomalaisvoittajaa, Susi-Kallea, juhlittu 50 kilometrillä Tatran MM-hiihdoissa vuonna 1970.

Median leipomilla sankareilla on tänään erilainen rooli kuin vuosisadan alussa. Hannes Kolehmaisesta tehdyt olympiauutiset vuonna 1912 lujittivat suomalaisten tunnetta omasta erityisyydestä, suomalaisuudesta. Paavo Nurmen ammattilaisjupakka 1932 erotti suomalaisia muista kansoista, erityisesti ruotsalaisista.

Urheilusankareiden kansakuntaa eheyttävä vaikutus jatkui 1970-luvulle asti. Formulakuski Keijo "Keke" Rosbergin maailmanmestaruus vuonna 1982 oli ensimmäinen voimakas merkki urheilun monipuolistumisesta ja urheilun yhtenäisrintaman murentumisesta. Tuohon saakka median silmissä "oikea" urheilu oli liittynyt pääasiassa olympiakisoihin tai olympialajeihin. 

Joukkueurheilun läpimurto ja naiset miesten rinnalle

1980-luvulla koettiin toinenkin laajamittainen muutos: naisten urheilu nousi miesten urheilun rinnalle. Naisurheilijoiden esiinmarssia johti Marja-Liisa Hämäläinen, jonka huikea menestys Sarajevon olympiakisoissa 1984 pakotti urheilutoimittajat noteeraamaan myös naisten huippusuoritukset.

1990-luvulla on perinteisesti yksilöurheilijoiden maana tunnetussa Suomessa koettu joukkueurheilun läpimurto. Jääkiekon maailmanmestaruus vuonna 1995 ja jalkapalloilija Jari Litmasen valinta vuoden urheilijaksi samana vuonna sinetöivät joukkueurheilun suosion.

Median tuella ja sopivassa yhteiskunnallisessa tilanteessa saattavat tämänkin päivän urheilusankarit puhutella lähes kaikkia suomalaisia. Hyvä esimerkki tästä oli Curt Lindströmin valmentamien kultaleijonien nostattama huuma vuonna 1995. Tuolloin laman päättyminen ja Euroopan Unioniin liittyminen saman vuoden alussa loivat kulttuuriset edellytykset ennen näkemättömälle kultajuhlinnalle.

Tutkimuksen aineisto käsitteli Hannes Kolehmaisen, Paavo Nurmen, Tapio Rautavaaran, Veikko Hakulisen, Lasse Virenin, Keijo Rosbergin, Marja-Liisa Hämäläisen ja Curt Lindströmin sankaritarinoita. Lehtiaineisto on kerätty Helsingin Sanomista, Turun Sanomista, Työmiehestä, Suomen Sosialidemokraatista, Demarista ja Suomen Urheilulehdestä. Lisäksi aineistossa on joitakin radioäänitteitä ja tv-taltiointeja.

Lisätietoja: FL Kalle Virtapohja,  040-7377054, tai 10.12. klo 12-16, Jyväskylän yliopiston Mediainstituutti 014-601889.

Kalle Virtapohja on syntynyt Kouvolassa 26.9.1962,  tullut ylioppilaaksi Helsingin I Normaalikoulusta vuonna 1981, valmistunut liikuntatieteiden kandidaatiksi v. 1989 ja filosofian lisensiaatiksi v. 1996 Jyväskylän yliopistosta. Hän toimii tällä hetkellä tutkimuspäällikkönä Jyväskylän yliopiston Mediainstituutissa. Väitelijän kuva on saatavana sähköisessä muodossa Jyväskylän yliopiston tiedotuksesta puhelimitse tai osoitteesta tiedotus@jyu.fi.
 

260-sivuinen teos on julkaistu Atena-Kustannuksen kustantamana, p. (014)  620 192.
 
 
 

 
 
 
Opiskelu Tiede ja tutkimus Palvelut Ajankohtaista  

Yhteydet muualle Yliopiston esittely Haku In English 

   
tiedotus@cc.jyu.fi