Jyväskylän yliopiston museon pääsivu

 

Ahti Rytkönen (1899-1989)

Ahti Rytkönen toimi neljännesvuosisadan ajan Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun suomen kielen lehtorina. Hän oli myös aktiivinen kieli- ja kansatieteellisen aineiston kerääjä sekä taitava valokuvaaja.

Sanastaja ja valokuvaaja

Ahti Rytkönen syntyi Ilmajoella 23.3.1899, mutta koulunsa hän kävi Helsingissä. Hän kiinnostui suomen kielestä jo kouluvuosinaan ja keräsi hämäläismurteiden sanoja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle. Hän merkitsi muistiin myös slangia ja koululaiskieltä. Ylioppilaaksi päästyään Rytkönen valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarin hospitanttiluokalta 1920. Hän toimi kansakoulunopettajana Maaningalla ja opiskeli samalla Helsingin yliopistossa.
Suomen kielen lehtori Ahti Rytkönen seuraa näytetuntia
harjoituskoulussa 1950-luvulla.

Vuonna 1923 Ahti Rytkönen pääsi sanastajaksi eli sanaston kerääjäksi Sanakirjasäätiön suunnittelemaan suomen kansankielen sanakirjaan. Rytkönen oli ahkera sanastaja ja hän teki vuosina 1924-33 sanastusmatkoja Pohjois-Savoon ja Kainuuseen, kesällä jalkaisin ja veneellä, talvella hiihtäen. Pohjois-Savon sanastusmatkojen tuloksena oli 30 000 sanalippua ja 6000 muistiinmerkittyä kansanrunoa. Matkojen tuloksena syntyivät myös klassikoiksi luettavat pohjoissavolaisen kansanelämän kuvaukset Savupirttien kansaa (1931), Tuohitorven mailta (1933) ja Tuulastulilta ja karhumailta (1935).

Yhtä aikaa sanastuksen kanssa alkoi Ahti Rytkösen valokuvaustoiminta. Sanojen keruu ja valokuvaus olivat Rytköselle toisiaan tukevia dokumentointitapoja, koska monia murresanoja ja työtapoja oli vaikea selittää sanallisesti. Rytkönen oli valokuvaajana sekä tutkija-tallentaja että nykyisyyden dokumentoija. Hän kuvasi lähes kaikkea näkemäänsä. Kuvaustilanteet loi toisinaan sattuma, toisinaan tietoinen järjestely. Parhaiten Rytkönen muistetaan pohjoissavolaisen kansanihmisen elämäntavan ja rehevän murteen tallentajana.




Suomen kielen lehtori Ahti Rytkönen luennoi korkeakoulun
päärakennuksen salissa 1950-luvulla.

Kasvatusopillisen korkeakoulun lehtori

Vuonna 1938 Ahti Rytkönen nimitettiin Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun suomen kielen lehtoriksi. Tässä toimessa hän jatkoi vuoteen 1965, jolloin hän siirtyi eläkkeelle. Vuonna 1964 hän sai professorin arvonimen.

Opiskelijat muistavat Ahti Rytkösen ymmärtävänä, isällisenä ja leppoisana lehtorina. Hän väritti luentojaan keruumatkojensa sattumuksilla ja laajalla murretietämyksellään. Joka syksy hänellä oli tapana tentata korkeakoulun uusilta opiskelijoilta ensimmäisellä luennollaan mitä merkitsi lause "Porosorsa lijoksessa ryplätti".

Rytkönen teki aktiivisesti tutkimustyötä viranhoidon ohella. Keruumatkat suuntautuivat Savon lisäksi Pohjanmaalle ja Pohjois-Suomeen. Rytkönen dokumentoi havaintonsa tarkasti: heti uuden sanan kuultuaan hän kirjoitti sen muistivihkoonsa. Myös jyväkyläläislasten leikkien eri vaiheet samoin kuin korkeakoulun arki ja juhla tallentuivat filmille.

Ahti Rytkönen on jättänyt jälkensä myös Jyväskylän kaupunkikuvaan. Eräs uusi asuinalue sai 1960-luvulla nimensä hänen ehdotuksensa mukaan, kun nimet Kortesuo ja Rautpohja yhdistettiin Kortepohjaksi.

 

Esa Sirosen artikkeli Ahti Rytkösestä "Porosorsa lijoksessa ryplätti"


Jyväskylän yliopiston museon pääsivu