
Kuva: Petteri Kivimäki
|
Merkki: Nike, väri: keltamusta.
Piikkareiden varsi yltää nilkkaan saakka. Ne kiinnitetään nauhoilla
ja tarralla.
Liitetty yliopiston museon kokoelmiin numerolla 1776:1.
Tapio Korjus (s. 1961) opiskeli Jyväskylän yliopistossa
liikuntatieteitä vuosina 1981–1988 ja valmistui liikuntatieteiden
kandidaatiksi vuonna 1988. Samana vuonna hän voitti
olympiakultaa
keihäänheitossa Soulissa, Etelä-Koreassa. Korjuksen viimeisen
kierroksen päättänyt voittoheitto kantoi 84,28 metriä.
Piikkarit on lahjoittanut yliopiston museolle OKL:n entinen
liikuntadidaktiikan lehtori Antti Helin. – Soitin olympialaisten
jälkeen Tapio Korjukselle ja pyysin häneltä piikkareita tänne.
Minusta se tuntui aiheelliselta, Helin muistelee. Tapio Korjuksen
raamikas hahmo teki voimakkaan vaikutuksen Heliniin jo ensi
tapaamisella. – Kun kuulin hänen heittävän keihästä, sanoin, että
jos minulla olisi tuollaiset lihakset, heittäisin ainakin sata
metriä. Heliniä ja Korjusta yhdistää myös valmentaja Leo Pusa. Helin
valmensi aikoinaan Pusaa, joka taas toimi Korjuksen valmentajana.
Tapio Korjus muistaa piikkarit hyvin vielä lähes 20 vuoden jälkeen.
– Minulla oli jo useamman vuoden ajan ollut Niken kanssa sopimus eli
kuuluin heidän talliinsa. Sain sieltä hyvin tavaraa, myös
piikkareita. Piikkareiden huomiota herättänyt
kelta-musta-erikoisväritys oli käytössä vain olympiavuonna. – Niillä
kengillä en heittänyt mitään muuta kisaa. Piikkareissa oli nimittäin
sellainen ongelma, että piikit tahtoivat heittäessä vääntyä
taaksepäin. Minä tarvitsin kenkiini
pitkät piikit, jotta ne tukivat heittäessä tarpeeksi. Tämä vika ei
kuitenkaan heittämistä häirinnyt, vaan voisin sanoa, että ne
auttoivat kyllä voittoon, Korjus sanoo.
Parhaimmat piikkarit Korjuksella oli käytössä vuosina 1984–85. – Ne
olivat sopivat ja joustavat. Tänään kengät ovat tukevampia, mutta
silti kevyempiä ja juostavampia. Kenkien suunnittelu ei vielä
1980-luvulla ollut sillä tasolla kuin
nyt eikä jalkineteknologiaan kiinnitetty niin paljon huomiota. Tapio
Korjus työskentelee nykyisin Kuortaneen urheiluopiston
valmennuskeskuksen johtajana.
Jyväskylän yliopiston museon arkisto
Nurminen, Kirsi-Marja: Yhden kilpailun piikkarit. Tiedonjyvä 4/2007
|