Alvar Aalto luo korkeakoulukampuksen

 

 

Kampus  keskella
 Suomea
Toisen maailmansodan jälkeen kasvatusopillisen korkeakoulun oppilasmäärä kasvoi huomattavasti.  Tilanahtauden vuoksi lisärakentaminen kävi välttämättömäksi.  1940- ja 1950-lukujen vaihteessa järjestettiin kutsukilpailu arkkitehdeille. Kilpailun voitti Alvar Aalto,  ja hänen suunnittelemansa uudisrakennukset nousivat Seminaarinmäelle vuosina 1951-70.  Aallon suunnitelman pohjalta syntynyt kokonaisuus perustuu amerikkalaiselle campus-ajatukselle.
Yliopiston Capitolium (C)

Vuonna 1955 valmistunut monumentaalinen päärakennus on kampuksen huomattavin ja tunnetuin rakennuskokonaisuus.  Se koostuu juhlasaliosasta ja hallintosiivestä sekä näitä yhdistävästä porrashallista. Juhlasalissa järjestetään yliopiston suurimmat juhlat, luennot ja tentit sekä konsertit.  Aulasta ja sen kahviosta, alkuperäiseltä nimeltään Belvedere, avautuu upea näkymä ympäröivään puistoon. Päärakennuksessa on yliopiston juhlasalin ja kahvion lisäksi pääosin opettajankoulutuslaitoksen käytössä olevia opetustiloja sekä opettajankoulutuslaitoksen kirjasto.  Linnamaisen jykevä läpikulkuhalli on yksi yliopiston pääväylistä, jonka kautta päivittäin kulkee tuhansia opiskelijoita.  Portaat johtavat luentosaleihin.
Varhaiskasvatuksen laitos (X)

Korkeakoulun harjoituskoulu sai uudet tilat vuonna 1954 Alvar Aallon suunnittelemasta koulutalosta. Omana aikanaan edistyksellinen rakennus jakaantui kolmeen osaan, joiden keskelle jäi suojaisa piha välituntileikkejä varten.

Normaalikoulun ala-asteen saatua uudet tilat vuonna 2002 Pitkäkadun varteen valmistuneesta koulusta rakennus on pääosin varhaiskasvatuksen ja opettajankoulutuslaitoksen käytössä. Normaalikoulun yläaste ja lukio sijaitsevat Yliopistonkadun varrella aivan Seminaarinmäen läheisyydessä. 
Philologica (P), Lozzi ja Lyhty

Kasvatusopillisen korkeakoulun opiskelijoiden asuntola, "naatti" (lyhennys sanasta internaatti) valmistui vuonna 1954.  Asuntolassa oli 80 kahden hengen huonetta.  Nykyisin  rakennuksessa on humanistisen tiedekunnan kielten laitoksen tiloja. Rakennuksen yläpäässä on kreikkalaista temppeliä muistuttava Lyhty, alkuaan opettajien ruokala ja kokoushuone.  Lisäksi rakennuksessa on opiskelijaruokala Lozzi.  Korkeakoulun ruokalan nimi Lozzi  tulee kuuluisasta sveitsiläisestä kasvatustieteilijästä J. H. Pestalozzista.
Liikunta (L)

Jyväskylän yliopistossa on Suomen ainoa liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta. Tiedekunta sai oman rakennuksensa vuonna 1970 silloisen kampusalueen reunaan Keskussairaalantien varrelle.  Valkeaksi rapattuna rakennus poikkeaa muista Aallon Seminaarinmäelle suunnittelemista tiloista. Tiedekunnan muu toiminta on sijoitettu läheisen Hippoksen liikuntapuiston alueelle.
Urheiluhallit (U)

Kasvatusopillisen korkeakoulun uudisrakennuksiin kuuluivat myös 1950-luvun puolivälissä valmistuneet urheiluhallit. Urheiluhalleihin liittyy alkuaan korkeakoulun ylioppilaskunnan rakennuttama uimahalli,  jota on laajennettu useaan otteeseen.  Nykyisin uimahalli on nimeltään vesiliikuntakeskus Aaltoalvari.

 

Ylioppilastalo (Y)

Ylioppilastalo valmistui vuonna 1964. Siitä lähtien se on toiminut ylioppilaskunnan keskuksena, jossa monet sukupolvet ovat juhlineet ja juonineet. Taloa on korjattu ja muutettu useasti, viimeisin peruskorjaus valmistui vuonna 1995. Vain ulkoasu on säilynyt Aallon suunnittelemana.

Rakennuksessa pitkään toiminut ravintola Ilokivi sai nimensä Seminaarinmäen rinteessä sijaitsevasta suuresta jääkauden aikaisesta siirtolohkareesta "Ilokivestä". Seminaarilaisilla oli tapana kokoontua keväisin laulamaan kivelle.

Ylioppilastalon laajennusosan on suunnitellut Ilmari Lahdelma. Opinkiveksi nimetyssä lisärakennuksessa toimii mm. Koulutuksen tutkimuslaitos.