Punatiili nousee harjulle

 

 

Kampus keskella Suomea

 

Seminaari aloitti toimintansa vuokratiloissa keskikaupungilla. Päätös omien tilojen rakentamisesta Jyväskylän harjun lounaispäähän tehtiin  vuonna 1877.  Arkkitehtina oli Constantin Kiseleff.

Tiilirakennukset saivat vaikutteita ajan kasarmiarkkitehtuurista. Ne sijaitsevat leveän auran muotoisena rivistönä maastoon sopeutuen.  Mataliin puutaloihin tottuneista jyväskyläläisistä seminaarirakennukset tuntuivat aluksi pilvenpiirtäjiltä. 

Punatiilirakennusten lisäksi kampuksen seminaarinaikaista rakennuskantaa ovat art nouveau -tyylinen Villa Rana, paja sekä  puurakennuksista jäljellä olevat Ryhtilä ja Puutarhurin asunto. 

 

 

Seminarium (S)
 

Vuonna 1883 valmistunut Seminarium oli seminaarin tärkein rakennus juhlasalinsa vuoksi. Juhlasali oli kaupungin suurin kunnallistalon valmistumiseen (1899) saakka. Rakennuksessa oli lisäksi miesseminaarin opetustiloja. S-rakennus sijaitsee Seminaarinmäen korkeimmalla kohdalla. Yliopiston museon kulttuurihistoriallinen osasto on toiminut rakennuksessa 1960-luvulta lähtien. Syksyllä 2006 museon työtilat muuttivat G-rakennukseen. S-rakennuksessa on myös useita opetuskäytössä olevia saleja. Useimmat yliopiston väitöstilaisuuksista järjestetään vanhassa juhlasalissa.  Rakennuksen peruskorjauksen jälkeen vuonna 2010 Seminariumissa avataan yliopiston museon uusi perusnäyttely.

 

Fennicum (F)
 
Vuonna 1883 valmistunut Fennicum kuului seminaarin miesosaston rakennuksiin. Rakennuksessa on ollut mm. seminaarin ja korkeakoulun miesten asuntola, luonnontieteen opetustiloja sekä poikamallikoulu eli harjoituskoulu. Rakennus tunnettiin pitkään nimellä "Kilistiikka" seminaarin luonnontieteen opettajan Ludvig Kiljanderin mukaan.

Rakennus on kunnostettu seminaarin aikaiseen asuun 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Nykyään se on Suomen kielen oppiaineen käytössä.

Oppio (O)

Alkuaan seminaarin johtajan asunnoksi valmistunut kaksikerroksinen rakennus sijaitsee keskellä Seminaarinmäkeä. Seminaarin johtaja asui rakennuksessa koko laitoksen toiminta-ajan. Oppiossa on ollut myös kirjasto ja opiskelijoiden asuntolahuoneita. Nykyisin rakennuksessa toimii yliopiston kielikeskus.
Historica (H)
 

Historica (valmistunut vuonna 1881) on toinen entisistä seminaarin naisosaston rakennuksista. Talossa järjestettiin suuri osa seminaarin naisoppilaiden opetuksesta. Yläkerrassa oli naisosaston juhlasali. Myös tyttömallikoulu ja myöhemmin kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu toimi näissä tiloissa. Tästä on muistona rakennuksen päädyssä oleva kello, jolla oppilaita kutsuttiin oppitunnille. Nykyään rakennuksessa toimii historian ja etnologian laitos.

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Solja Ryhänen

Educa (D)

Rakennus valmistui vuonna 1881 seminaarin naisopiskelijoiden asuntolaksi. Rakennuksessa on asunut myös useita seminaarin pitkäaikaisia opettajia.  Asuntolassa eli internaatissa asui vuosittain noin 40 opiskelijaa.   Rakennuksessa ehti asua myös korkeakoulun naisopiskelijoita ennen Aallon suunnitteleman asuntolan valmistumista. Nykyisin tiloissa toimii kasvatustieteen laitos.

Tästä voit kuunnella kasvatusopillisessa korkeakoulussa vuosina 1946-48 opiskelleen Hilkka Poikkeuksen muistelua internaatissa asumisesta.

Paja ja Puutarhurin talo

Paja rakennettiin 1880-luvun alussa miesosaston käsityön opetustiloiksi.  Se sijoitettiin miesseminaarin päärakennuksen, nykyisen Seminariumin viereen. Paja oli miesosaston reunimmainen rakennus. Sen vierestä alkoi naisseminaarin alue.  Seminaarin alkuaikoina mies- ja naisoppilaat eivät saaneet ylittää rajaa.  Sanonnalla "paja on raja" korostettiin nais- ja miesosastojen erillistä asemaa.  Paja toimi pitkään metallimiesten työtilana.  Se kunnostettiin yliopiston hiljentymistilaksi vuonna 1995.

 

 

Toinen jäljellä olevista seminaarinaikaisista puurakennuksista sijaitsee taideaineiden laitosrakennuksen vieressä Seminaarinmäen rinteessä.  Vuonna 1880 valmistunut rakennus oli alkuaan seminaarin johtajan leivintuparakennus.  Sen toisessa päässä oli leivin- ja pesutupa, toisessa päässä taloudenhoitajan ja myöhemmin puutarhurin asunto. Rakennus peruskorjattiin vuonna 1995 ja palautettiin lähelle alkuperäistä asua. Se palvelee yliopistoa edustustilana.
Ryhtilä

Seminaarin harjun korkeimmalla kohdalla sijaitsee Kiseleffin rakennusten lisäksi Ernst Theodor Granstedtin suunnittelema miesosaston voimistelusalirakennus Ryhtilä.  Nimi Ryhtilä tulee seminaarissa 1910- ja 1920-luvulla toimineesta ryhdikkäästä voimistelun lehtorista Arvo Vartiasta, jonka kutsumanimi oli "Ryhti".  Voimistelun lisäksi Ryhtilässä järjestettiin seminaari- ja korkeakouluaikana mm. illanviettoja.

Rakennus valmistui vuonna 1895.  Jugend-vaikutteisen laajennuksen 1900-luvun alussa suunnitteli Vaasan lääninrakennuskonttorin arkkitehti A.W. Stenfors.  Silloin rakennukseen lisättiin pukuhuone, "ryöppyhuone" eli suihkut ja opettajainhuone.  Ryhtilää käytetään edelleen voimistelusalina.