|
Ahti Aarno Rytkönen syntyi Ilmajoella 23.3.1899, missä hänen isänsä Antti Rytkönen oli kansanopiston sijaisjohtajana. Perhe vaihtoi usein asuinpaikkaa isän työtilaisuuksien mukaan ja Ahti Rytkönen aloitti koulunkäyntinsä Helsingissä ”Aarni Nissisen alkeiskoulussa”, mistä jatkoi Helsingin Normaalilyseoon. Norssin vuosina hän kiinnostui suomen kielestä ja muun muassa keräsi hämäläismurteiden sanoja, jotka lähetti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle. Samoin hän merkitsi muistiin slangia ja koululaiskieltä. Ahti Rytkönen valmistui ylioppilaaksi Helsingin Normaalilyseosta keväällä 1917. Vuosina 1917–1919 hän työskenteli lyhyitä jaksoja kansankoulunopettajana ja aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa. Vuoden 1919 syksyllä hän siirtyi opiskelemaan Jyväskylän seminaariin hospitanttiluokalle. Hospitanttina ylioppilastutkinnon suorittanut saattoi yhden vuoden aikana valmistua opettajaksi. Ensimmäinen virkapaikka pätevänä opettajana oli Pohjois-Savossa Maaningan Tuovilanlahden koululla 1921–1923. Tämä aika oli keskeinen Ahti Rytkösen koko eliniän kestäneelle sanaston ja perinteen keruulle sekä tutkimukselle ja näihin liittyvälle valokuvaustoiminnalle. Ahti Rytkönen valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1924. Hänet valittiin Sanakirjasäätiön stipendiaatiksi ja vuosina 1924–1933 hän kierteli sanastusmatkoilla Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Sanastuksen kanssa rinnan alkoi valokuvaustoiminta. Mittavien kieli- ja kansatieteellisten aineistokokoelmien keruun ohella hän kuvasi Suomea ristiin rastiin. Sanastustöiden välillä ja loputtua Ahti Rytkönen toimi lyhyitä aikoja suomen kielen opettajana eri kouluissa ja työskenteli Helsingin yliopiston foneettisella laitoksella. Vuosina 1933–1938 hän toimi Nykysuomen Sanakirjan aputoimittajana. Vuonna 1935 Ahti Rytkönen avioitui terveyssisar Anna Koistisen kanssa. Perheeseen syntyi kolme lasta. Vuonna 1938 hänet valittiin suomen kielen lehtoriksi Jyväskylän kasvatusopilliseen korkeakouluun ja tässä tehtävässä hän toimi eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuoteen 1965. Samanaikaisesti hän jatkoi keruutyötä etenkin Savossa, mutta myös Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa. Ahti Rytkönen oli lehtorivuosinaan innokkaasti mukana myös ylioppilaskunnan toiminnassa ja vuosina 1960–1965 hän toimi itäsuomalaisen osakunnan inspehtorina. Vuonna 1964 Ahti Rytköselle myönnettiin professorin arvonimi. Ahti Rytkönen teki ”sanastustyötään” ja otti valokuvia lähes kuolemaansa saakka 21.7.1989. |
||||
|
