-1931 takaraja kenttään, 86 metrin päähän kotipesästä
-1933 kotitaipaleelle mutka
-1937 kenttäpesiä suurennettiin
-1954 kenttää pidennettiin 91-metriseksi
-1959 syöttölautanen syvemmälle kotipesään
-1959 viisto- ja sivurajojen leikkauspiste 4 metriä takapesien eteen
-1975 pomppukaari kotipesään
-1975 kenttää pidennettiin 94 metriseksi
Pesäpallokentät 1931 ja 1937
Pesäpallokentät 1959 ja 1975
Suomen kauneimpiin pesäpallokenttiin kuuluva Vimpelin
Saarikenttä on kuuluisa sitä ympäröivästä
joesta. Joukkueet ovat jo vuosikymmenien ajan yrittäneet lyödä
palloa virran vietäväksi. Juoksu, ellei useampikin, on silloin
lähes varma.
Vimpelin Saarikentällä on lyöty pesäpalloa
1930-luvulta asti. Lyöjän tähti hetki on, kun pallo pulahtaa
läpilyönnistä veteen.
Kenttää reunustavilla penkoilla on pitkävartisia
haaveja, joilla pallo yritetään pyydystää joesta. Tarina
kertoo, että kerran haavilla nousi pallon lisäksi myös puolen
kilon hauki! Uskaliaat pelaajat hyppäävät suoraan jokeen
noutaakseen pallon. Kuumana kesäpäivänä se voi olla
vilvoittava kokemus, mutta yleensä vesi on hyytävän kylmää!
Ulkopelaajalle pallon hakeminen joesta on painajainen. Useimmiten
pallo jää virran vietäväksi.
Vimpelin Vedon Paavo Mäkelä kertoo: "Pelasimme
kotiottelua Saarikentällä, ja vierailevan joukkueen kärki
eteni jo 2-pesällä. Pelasin silloin 1-pesää ja Nygårdin
Jaakko 3-pesää. Vieraiden täyttäessä 1-pesää
sinne tuli korkea yliheitto, jolle Jaakkokaan, joka oli minua varmistamassa,
ei voinut mitään. Pallo kimmahti penkalta lähes puoliväliin
jokea. Juoksimme molemmat pallon perään, Jaakko hiukan edellä.
Jaakon vähän empiessä penkalla tulin sinne vauhdilla ja
työnsin kaikin voimin hänet jokeen. Jaakko samalla ponnisti ja
sukelsi pää edellä, sieppasi pallon mennessään,
pulahti pintaan ja nakkasi pallon minulle. Jatkoin sen Lakaniemen Markukselle
kotipesään, ja hän nopeasti 3-pesälle. Tuloksena oli
kaksi kuollutta, eikä yhtään juoksua. Pelin kuuluttajana
toiminut Niilo Tarvajärvi lupasi Nygårdille 10 000 silloista
markkaa pelin jälkeen, mikäli hän hyppäisi yhtä
näyttävästi uudel leen jokeen. Jaakko totesi kuitenkin veden
olevan uusintahyppyyn liian kylmää."
Jyväskylän Harju oli 1950-1960-luvulla
Suomen kuuluisin pesäpalloareena.
Siitä pitivät huolen kaupungin kovat kotijoukkueet: Kiri, Veikot
ja Hongikko sekä maan suurin yleisö.
Hyvinkään Pihkalan kentän katsomo
täyttyi Tahkon mestaruusvuosina 1979-1981 ääriään
myöten.
Sotkamon pesäpallostadionin mahtava katsomo houkuttelee
runkosarjan peleihin 3000-4000 katsojaa ja mitalipeleihin enemmänkin.
