Naisten ottelussa Helsingin Pallokentällä heiluivat 1930-luvun alussa vielä helmat. 1940-luvulta lähtien miesten ja naisten peliasut ovat olleet samanlaisia. (Suomen Urheilumuseo)
Naiset ovat pelanneet pesäpallon Suomen mestaruudesta vuodesta 1931
lähtien. Ottelut pelattiin vuoteen 1954 asti cup-järjestelmällä.
Vuodesta 1955 Suomen mestaruus on ratkaistu mestaruussarjassa, nykyisessä
naisten superpesiksessä. Lajia hallitsivat 1970-luvulle asti helsinkiläisjoukkueet:
Katajanokan Haukat, Pallo-Toverit, Työväen Mailapojat ja Puna-Mustat.
1980-luvun jälkipuoliskolla naispesäpallo alkoi kehittyä kohti todellista huippu-urheilua. Lyöntitaito ja -voima, etenemisnopeus ja ulkopelien tiiviys paranivat tehovalmennuksessa pitkin harppauksin. Uuden linjan suunnannäyttäjänä oli Ikaalisten Tarmo, ja sen työtä ovat jatkaneet vahvat maakunnalliset naispesäpalloilun keskukset Lapuan Virkiä, Jyväskylän Kiri, Viinijärven Urheilijat, Vihdin Pallo, Siilinjärven Pesis ja Oulun Lippo.
Naiset ovat omaksuneet nopeasti miespesäpallon uutuudet. Kausina 1996 ja 1997 naisten huippupeleissä on nähty huimia sumputuksia, jotka saavat miehetkin kalpenemaan. Silti naisten peleissä lyödään yhä enemmän läpilyöntejä kuin miesten peleissä. Räväkkä pelityyli ja iloinen meininki ovat tuoneet nais pesäpallolle paljon uusia ystäviä. SM-ratkaisuotteluissa on ylletty jopa 2000-3000 katsojan yleisölukuihin. Nykyisin pesäpallo on Suomen ylivoimaisesti suosituin naisten joukkuepeli.
Jyväskylän Kirin riemua Hippoksella vuoden 1996 Suomen mestaruuden ratkettua. Viimeistä finaaliottelua seurasi lähes 3000 katsojaa. Yleisö on löytänyt naispesäpallon (Jyväskylän Kiri)