Omat työkalut
Kirjaudu
Sijainti: Pääsivu Alumnipalsta Toiminta uudistuu humanistisella otteella

Toiminta uudistuu humanistisella otteella

tekijä: Anitta Kananen Viimeisin muutos tiistai 17. lokakuuta 2017, 15.09
– Menestyvissä ja hyvinvoivissa organisaatioissa digitaalisen työn suunnittelu on arki- ja tiimityön rinnalla yksi tärkeimmistä kulmakivistä, Kati Rautio arvioi. Kuitenkin työtä kehitetään edelleen usein teknologian näkökulmasta, vaikka lähtökohdat pitäisi nostaa ihmisten ja heidän työnsä tarpeista.

Kati Rautio Brossa Oy:lta on havainnut työssään selvän käänteen henkilöstölähtöiseen työyhteisökehittämiseen viimeisten vuosien aikana. Eurooppalaisessa vertailussa (1) henkilöstön osaaminen ja koulutus ovat suomalaisilla työpaikoilla jo varsin hyvällä tasolla, mutta arjen työn ja sen johtamisen kehittämiseen kaivataan yhä enemmän tukea.

– Painopiste on aikaisemmin ollut lähinnä liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen kehittämisessä. Kolmantena ja aivan yhtä tärkeänä tulee työyhteisön sisäinen toiminta, eli henkilöstö, sillä siellä lopulta luodaan kaikki asiakaskokemuksesta yrityksen tulokseen, Rautio painottaa.

Nykyään työntekijöillä on myös aivan erilaisia odotuksia työtään kohtaan kuin teollisella ajalla. Työltä vaaditaan merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä sekä työnantajalta parasta mahdollista tukea arjen työn sujuvaan toteuttamiseen.

– Se muuttaa johtamista ihan eri tavalla. Ajoittaiset viihdykkeet tai työterveyshuolto eivät ole enää avainasemassa, vaan työntekijät kaipaavat arvoa nimenomaan arkityöltään. Siltä halutaan saada työpäiväkokemus, joka saa omistautumaan ja palaamaan merkitykselliseksi koetun työn ääreen päivä toisensa jälkeen, Rautio arvioi.

Rohkeus tekee meistä rajattomia

Raution mukaan suomalaiset yritykset kaipaavat lisää rohkaisua rajoja rikkovaan kehittämiseen ja yhteistyöhön. Verkostomaiset hajautetut tiimit, joissa työskennellään ajasta ja paikasta riippumatta, haastavat toiminnan johtamisen lisäksi ennen kaikkea sen kestävää kehittämistä.

– Organisaatiot ovat yhä monimutkaisempia ja jatkuvasti eläviä systeemejä toimintojen ja tiimien hajautuessa. Johdolta ja henkilöstöltä vaaditaan suurempaa paneutumista päivittäisen työn ja sen johtamisen sekä siihen liittyvän viestinnän ja yhteistyön kehittämiseen, jotta arki saadaan sujumaan kokonaisvaltaisesti, Rautio kertoo.

Ensimmäiset haasteet liittyvät usein nykytilan aitoon kohtaamiseen sekä uudenlaisen palautteen vaihtamiseen, mikä voi olla haastava paikka. Usein suurimman aloituskynnyksen jälkeen innostus uudistumiseen kuitenkin vain kasvaa läpi työyhteisön ja yhteistyö yli perinteisten tiimi- tai organisaatiorajojen lisääntyy.

– Rajojen rikkominen ja rohkeus asettaa myös oma työ tarkastelun alle sen kehittämiseksi lähtee ennen kaikkea johdon esimerkistä. Työntekijöiden aidon palautteen ja tarpeiden kuuleminen on avainasemassa, jotta esimiehet voivat toteuttaa tärkeintä tehtäväänsä, eli tukea henkilöstönsä työtä parhaalla mahdollisella tavalla, Rautio alleviivaa.

Kati_Rautio_2netti.jpg
Organisatiossa toiminnan kehittäminen on työn pysyvä osa. Siihen tarvitaan aikaa ja osaamista, Kati Rautio ennakoi.

– Humanistinen lähestymistapa yhdistettynä liiketoiminta- ja teknologiaosaamiseen tulee olemaan yhä arvokkaampaa työyhteisöjen toiminnan kehittämisessä. Paljon tarvitaan myös syvällistä tutkimusosaamista ja jatkuvaa omistautumista uudistumiselle. Kevyet mielipidekyselyt tai yksittäiset tiimipäivät eivät vielä riitä juurisyiden hahmottamiseen ja arjen työn uudistamiseen. Toiminnan kehittäminen on työn pysyvä osa, mihin tarvitaan aikaa ja osaamista, Rautio ennakoi.

Organisaatiot ja toimintaympäristöt muuttuvat yhä monimutkaisemmaksi, jolloin tarve toiminnan ja sen kehittämisen mallintamiseen ja sujuvaan toteuttamiseen vain kasvaa. Jotta organisaatiot voivat tuottaa kasvavaa tulosta sekä saavuttaa erinomaisia asiakas- ja henkilöstökokemuksia, on toimeen tartuttava nimenomaan sisältäpäin henkilöstön näkökulmasta.

– Tästä käytän termiä job design, jossa arjen työn kehittämistä toteutetaan kokonaisvaltaisesti, mutta työntekijöiden näkökulmasta. Kun organisaatiolla on se paras porukka, joka toimii, voi hyvin ja on omistautunut työlleen, puhutaan jo selvästä kilpailuedusta. Jotta saamme mitattavaa edistystä suomalaisessa työyhteisössä aikaan, tarvitsemme nyt nimenomaan vahvaa käytännön tekemistä sekä viestinnän merkittävyyden tunnistamista osana organisaatioiden toiminnan kehittämistä, Rautio summaa.

Kati Rautio Jyväskylän yliopiston alumni viestintätieteiden laitokselta. Puheviestinnän lisäksi hän opiskeli muun muassa sivuaineita Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa, ja valmistuttuaan hän perusti oman yrityksen vuonna 2015 vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin.

Teksti ja kuvat: Birgitta Kemppainen

Viite: 1. Työelämä 2020 -hankkeen välitilanneraportti (Tekes & TEM 6/2017).

Jaa |