Omat työkalut
Kirjaudu
Sijainti: Pääsivu Arkisto Vuoden 2014 artikkelit Tapahtumat ”Journalismi on maailman selittämistä”

”Journalismi on maailman selittämistä”

tekijä: Vesa Holm Viimeisin muutos perjantai 12. joulukuuta 2014, 15.44
Journalistiikan professori Raimo Salokangas jää eläkkeelle viestintätieteiden laitokselta vuoden vaihteessa. 11. joulukuuta hän piti oppiaineen uusille ja vanhoille opiskelijoille jäähyväisluennon. Tilaisuudessa muistettiin Salokankaan vuodesta 1989 alkanutta journalistiikan professuuria juhlakirjalla sekä keskusteltiin toimittajakoulutuksen tulevaisuudesta Jyväskylän yliopistossa.

Jäähyväisluennossaan professori Salokangas pohti ns. duaalimallia, jonka perusteella journalistiikan opetusta annetaan sekä yliopistoissa ja muutamissa ammattikorkeakouluissa.

– Vuoden 2003 lain mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä oli tarjota työmarkkinoiden tarpeisiin vastaavaa korkeakoulutusta, ja niiden opintojen tuli olla ammatillista ja käytännöllistä, ja tutkimus- ja kehitystoiminnan soveltavaa. Opetusministeriö lanseerasi ”duaalimallin” käsitteen, jonka mukaan yliopistojen tuli keskittyä tutkimukseen ja ammattikorkeakoulujen olla käytännönläheisiä.

Salokangas totesi, että koska yliopistojen toimittajakoulutus jo valmiiksi oli jokseenkin lähellä käytäntöä, duaalimallin ajatus aiheutti jonkin verran jännitteitä niin yliopistojen sisällä kuin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä.

– On siis ihan järkevää ja tarpeellista kysyä, kuuluuko toimittajakoulutus yliopistoon, vai pitäisikö sen olla jossain muualla, jotta yliopisto voisi käyttää senkin resurssin johonkin hyödyllisemmäksi harkitsemaansa? Jyväskylän yliopisto päätti 80-luvun puolivälissä olla sitä mieltä, että yliopistoon se kuuluu. On se sitä mieltä ollut jatkossakin, viime kädessä, vaikka aina siitä ei ole ihan varma voinut olla. Konkreettisempi ongelman paikka on ehkä se, että kun pyritään tunkemaan kaikki alat yhteen muottiin, eri alojen erityiset piirteet ja tarpeet jäävät jalkoihin. Juuri journalistiikan kaltaiset oppiaineet ovat käytännönläheisyydessään niitä ”erilaisia nuoria”.

27 journalistiikan väitöskirjaa

Salokangas kertoi myös oppiaineen tutkimustoiminnasta.

– Hyvä oikotie mitata tutkimuksellista tuloksellisuutta ovat väitöskirjat. Niitä journalistiikka-oppiaineessa on vuodesta 1995 tähän vuoteen hyväksytty 27 kappaletta, ja kolmenkymmenen raja rikkoontuu vielä ennen kesää. En yritä salata tyytyväisyyttäni.

– Kiinnostavaa on se, että väitelleiden tekemiset ennen ja jälkeen väitöksen heijastelevat varsin selkeästi oppiaineen teoreettis-käytännöllistä luonnetta. Katsoin, mitä väitelleistä on tullut, ja totesin, että ”ammattiakateemikkoja” eli opettajia ja tutkijoita oli 10, journalisteja 15 ja muita 2, totesi Salokangas.

Toimittajakoulutuksen tulevaisuus

Luennon jälkeen asiantuntijapaneeli pohti Jyväskylän yliopiston antaman toimittajakoulutuksen tulevaisuutta. Opiskelijayhdistys Lööpin puheenjohtaja Suvi-Tuuli Nykänen kertoi, että journalistiikan opiskelun tärkein syy hänen mukaansa on intohimo tehdä maailmaa ymmärrettäväksi, mitä tiedonvälitys käytännössä on. Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola korosti, että tulevaisuudessa toimittajan työssä korostuu asiantuntijuus. Myös toimittajien tietotekninen osaaminen on käytännön työssä tärkeää. Mervolan mukaan myös median johtotehtävissä toimivien tulisi ymmärtää journalistista prosessia. Mervolahan on itse väitellyt alan tohtoriksi juuri Jyväskylässä.

Salokangas jäähyväisluento paneeli
Toimittajakoulutuksen tulevaisuutta paneelissa pohtivat (vasemmalta) Lööpin puheenjohtaja Suvi-Tuulia Nykänen, professori Jaana Hujanen Tampereen yliopistosta, professori Raimo Salokangas ja päätoimittaja Pekka Mervola.

Professori Salokangas muistutti, että yhteistyö viestintävälineiden kanssa on tärkeää, jotta opiskelijat saavat teoreettisen opiskelun rinnalla kosketusta myös käytännön toimittajan työhön. Opiskelijat ovat yleensä hyvin päässeet harjoittelemaan käytäntöä useisiin viestintävälineisiin. Professori Jaana Hujanen, itsekin Jyväskylässä oppiaineesta väitellyt, totesi, että yliopiston tarjoamat sivuaineet ovat olleet ja ovat tärkeässä osassa toimittajakoulutuksessa. Sivuaineiden avulla saadaan lisäarvoa yhteiskunnan toiminnasta.

Juhlakirja Salokankaan koulukunnasta

Salokangas jäähyväisluento
Journalismi ajassa -juhlakirjan luovuttivat Salokankaalle toimittaja Kalle Virtapohja (vasemmalla) ja viestinnän laitoksen johtaja Epp Lauk (oikealla).
Jäähyväisluennon päätteeksi luovutettiin professori Salokankaalle toimittaja, FT Kalle Virtapohjan toimittama juhlateos Journalismi ajassa. Teoksessa oppiaineen ensimmäistä professuuria hoitanut Touko Perko toteaa, että neljännesvuosisadan aikana Salokangas on jättänyt Jyväskylään vahvan akateemisen jalanjäljen, jota Perko kutsuu erityiseksi ”Salokankaan koulukunnaksi”.  Juhlakirjassa journalismia pohtii 20 tutkijaa ja havainnoitsijaa. Kalle Virtapohjan mukaan artikkelit antavat käsityksen siitä laajasta tutkimusalueesta, jota Salokangas on journalistiikan professorina hoitanut. Teoksen on julkaissut viestintätieteiden laitos.

 

Teksti ja kuvat Reijo Nättiaho

Jaa |