Omat työkalut
Kirjaudu
Sijainti: Pääsivu Arkisto Vuoden 2015 artikkelit Yksi meistä Fulbright-professori viihtyy Jyväskylässä

Fulbright-professori viihtyy Jyväskylässä

tekijä: Anitta Kananen Viimeisin muutos tiistai 31. maaliskuuta 2015, 12.59
Aaron Goings on kiinnostunut USA:n 1900-luvun alun työväen radikaalista liikkeestä ja erityisesti suomalaisten siirtolaisten merkityksestä siinä. Hän on muun muassa väitellyt aiheesta.

Tutkijan täytyy tulla joskus pitkä matka kunnon lähteiden perässä. Näin teki Saint Martin’s yliopistosta Washingtonista Aaron Goings. Historian ja etnologian laitoksella Fulbright-rahoituksella vierailevaa professoria veti Suomeen ja Jyväskylään halu päästä tutustumaan amerikansiirtolaisista kertovaan materiaaliin.

Aaron Goings on kiinnostunut USA:n 1900-luvun alun työväen radikaalista liikkeestä ja erityisesti suomalaisten siirtolaisten merkityksestä siinä. Hän on muun muassa väitellyt aiheesta.

– Minulla ei ole suomalaisia sukujuuria ja suomea olen opiskellut vasta Jyväskylässä, hän torjuu epäilyt paikallisesta sukutaustasta. – Mutta rakastan Suomea ja Jyväskylää, hän tiivistää melko epäsuomalaisesti.

Yllättävää kyllä, parhaat historia-aineistot USA:n suomalaisten siirtolaisten tutkimukseen löytyvät Turusta, josta niitä voi Jyväskyläänkin tilata tai sähköisesti käyttää. Turun siirtolaisuusinstituuttiin  lähetettiin takavuosina myös USA:sta lainaksi materiaalia, joka siellä kopioitiin ja mikrofilmattiin.

Suomalaisesta radikaalista työväestöstä ei ole USA:ssa juuri tehty tutkimuksia ja Goings päätti täyttää tämän aukon. Hän on havainnut, että siirtolaisten keskuudessa juuri suomalaisten radikaalisuudessa on jotain erilaista kuin muilla ryhmillä. Michiganin alueella suomalaiset olivat radikaalin vasemmistolaisen työväestön merkittävin ryhmä.

– Suomalaisten radikalisoituminen oli pysyvämpää ja kesti pitempään kuin muilla ryhmillä. He toivat länteen tapansa rakentaa omat haalinsa. Ne olivat poliittisia kokoontumispaikkoja ja sosiaalisia keskuksia. Ne vaikuttivat siihen, että aatteellisuus pysyi pitkään voimissaan, Aaron Goings arvioi.

Vuosisadan alun ensimmäinen, lähinnä Pohjanmaalta lähtenyt, siirtolaisaalto radikalisoitui lännessä. Kehitykseen vaikuttivat kurjat työolot ja sosiaalisesti aliarvostettu asema, mutta myös jo Suomessa syntyneet muut radikaalit vaikutteet. Myöhemmin länteen muutti Etelä-Suomesta väkeä, jolla oli oman kokemuksensa kautta aiempaa kokemusta työväenliikkeestä.

Washingtonin ja Oregonin alueen puunjalostusteollisuuden vasemmistolaisista aktiivisista liikkeistä Aaron Goings valmistelee kirjaa nimellä The Red Coast.

Apurahavuoden Goings on käyttänyt tehokkaasti hyväkseen. Useita hankkeita on käynnissä ja paikallisten kanssa on myös löytynyt yhteinen sävel. Esimerkiksi tohtorikoulutettava Pirita Frigren kanssa on tekeillä henkilöhistoria yhdestä varhaisesta suomalaisesta siirtolaisesta, josta ei ole jäänyt varsinaista kirjoitettua historia-aineistoa. Tutkijatohtori Ulla Aatsingin kanssa on valmisteilla yhteinen konferenssiesitys amerikansuomalaisten työväenliikkeestä.

Kehuja kielitaitoisille opiskelijoille

Tutkimuksenteon lisäksi professori Goings on myös ehtinyt opettaa. Joitakin käytännön eroja hän on siinä huomannut kotiyliopistoonsa verrattuna.

– Täkäläiset kurssit ovat esimerkiksi lyhyempiä.  Kotiyliopistossa on myös tapana, että useampi professori, yleensä kaksi, opettaa luennolla samanaikaisesti. Opetus voi silloin olla monitieteisempää ja keskustelevampaa.

Aaron Goings on hyvin yllättynyt siitä kuinka vilkkaasti jyväskyläläiset opiskelijat esittävät kysymyksiä. Häntä oli etukäteen varoiteltu suomalaisten pidättyväisyydestä. Englannin hyvä taito yllätti erityisesti kirjallisissa tehtävissä. Aaron Goings kehuu lisäksi opiskelijoiden tiedonhankinnan taitoja. Hänen kurssiensa päätteeksi opiskelijat kirjoittavat tutkimuspaperin, johon haetaan itsenäisesti lähdemateriaalia esimerkiksi mikrofilmejä käyttämällä.

Vuosi Jyväskylässä alkaa olla lopuillaan. Kesällä Goingsin pariskunta palaa kissansa ja koiransa kanssa kotipuoleen, mutta tulevia työmatkoja Suomeen on jo tiedossa.

 

Teksti Anitta Kananen, kuva Joona-Petteri Yli-Sorvari

Jaa |