Omat työkalut
Kirjaudu
Sijainti: Pääsivu Kolumnit Tieteellisen julkaisemisen arvioinnissa on haasteita

Tieteellisen julkaisemisen arvioinnissa on haasteita

tekijä: Anitta Kananen Viimeisin muutos torstai 16. maaliskuuta 2017, 16.31
Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämä julkaisufoorumi puhuttaa jälleen. (HS 1.3. ja 3.3.). Julkaisufoorumin panelistina toimiva Satu Perälä-Littunen kommentoi asiasta noussutta keskustelua.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämä julkaisufoorumi on jälleen kerran noussut keskustelun kohteeksi (HS 1.3. ja 3.3.). Julkaisufoorumin panelistina toimivana sen toiminnan aloittamisesta alkaen ihmettelen keskustelun usein suurta tunnepitoisuutta (esim. julkaisemisen kieleen liittyen) ja keskustelijoiden vähäistä innostusta faktojen tarkistamiseen vaikkapa Julkaisufoorumin verkkosivuilta.  Sivuilla todetaan mm. selkeästi, että julkaisufoorumia ei ole tarkoitettu yksittäisen tutkijan tuotannon arvioimiseen ja toivotaan tiedeyhteisön vilkasta osallistumista julkaisukanavien arviointitoimintaan.

En ole myöskään missään vaiheessa paneelimme toimintaa havainnut, että paneelin jäsenet tukisivat oman aihepiirinsä julkaisukanavia. Panelistit eivät tietenkään hallitse sisällöllisesti kaikkea oman paneelinsa arvioitavaksi tulevaa julkaisemista, mutta arvioinnissa käytetään avuksi muiden maiden vastaavien foorumeiden arviointeja, julkaisufoorumin sihteeristön laskemia erilaisia tunnuslukuja, sekä myös sitä, että luetaan arvioitavan kanavan julkaisuja. Asiallisen tutkimuksen raportoinnin tunnistaa, vaikka sisältö olisikin itselle vierasta.

Julkaisufoorumijärjestelmällä on kuitenkin vaikutuksia, joista olen huolissani. Korkeimmalle tasolle on helpointa päästä kanavan, jolla on vakiintunut asema tieteenalalla ja joka julkaisee pääasiassa tieteenalan keskiössä olevaa tutkimusta. Julkaisufoorumijärjestelmä voi näin haitata tieteen kehitystä, estämällä uusien, usein monitieteisten tutkimusalojen nousua. Kuitenkin uudet ajatukset syntyvät usein juuri tieteenalan marginaalissa ja monitieteisesti. Nykyisten tieteenalojen rajat ylittävä tutkimus on nähdäkseni se tutkimuksen muoto, jolta on eniten odotettavaa.

Väitettä, että englanninkielinen julkaiseminen ei hyödyttäisi suomalaista yhteiskuntaa, en allekirjoita. Tuomalla tutkimuksen tulokset koko tieteenalan kansainvälisen tutkijajoukon luettavaksi, tutkija edistää tutkimusta sekä globaalisti että kotimaassa.  Suomenkielisellä julkaisemisella on kuitenkin oma paikkansa, tieteenalasta riippuen hyvinkin merkittävä. Kansainväliselle tiedeyhteisölle kirjoittamista ja kotimaiseen tieteelliseen keskusteluun osallistumista ei pitäisi nähdä toisensa pois sulkevina, eikä kielikysymystä ole hyvä lähestyä kovin tunteikkaasti.

Mielestäni paluuta entiseen, jossa vain julkaisemisen määrä noteerattiin, ei ole. Vitsikkään kärjistyksen mukaan professoria valitessa hakijoiden julkaisut asetettiin pinoon pöydälle, ja sitten mitattiin, kenen pino on korkein.

Tällä hetkellä julkaisukanavaa valitessa joutuu olemaan hyvin tarkkana, koska maailmalla on tarjolla myös julkaisukanavia/lehtiä, joiden ainoa tarkoitus on taloudellinen hyöty. Pyrkiessään tieteen ihanteiden mukaisesti tieteellisen tutkimuksen tulosten avoimeen julkaisemiseen, voikin joutua hyväksikäytetyksi.  On aikamoinen helpotus tarkistaa valittu julkaisukanava Julkaisufoorumista.  Siellä näkyvät kanavat ovat käyneet läpi kollegojen tarkastuksen.

Satu Perälä-Littunen, KT, dos. tutkimuskoordinaattori, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Sanomien Mielipide-osastossa 14.3.2017.

Jaa |