Omat työkalut
Kirjaudu
Sijainti: Pääsivu Terveisiä maailmalta Kevätmatka Amerikan koulutukseen

Kevätmatka Amerikan koulutukseen

tekijä: Anitta Kananen Viimeisin muutos tiistai 31. toukokuuta 2016, 12.54
Tohtori Liisa Kivioja teki pitkähkön "American Education tripin". – Vierailin ja pidin esitelmiä eri-ikäisille koululaisille ja opettajaopiskelijoille alkaen varhaiskasvatuksen yksiköistä aina opettajakoulutuscollegeen. Aion hyödyntää kokemuksiani tieteellisessä työssäni, hän kertoo.

 

Kevät Kokkolassa antoi odottaa, kun lähdin mielenkiintoiselle tutustumismatkalle Amerikkaan. Sain tutustua sikäläiseen koulutusjärjestelmään varhaiskasvatuksesta alkaen yliopistokoulutukseen asti. Tapasin opettaja- ja tohtorikollegoja tällä yksityisluonteisella matkallani.

Lentomatkan jälkeen saavuimme mieheni kanssa keskiyöllä pienelle, lumiselle lentoasemalle Michiganissa. Seuraavina aamuina kävelin kirpakassa pakkasessa koulumatkani hotellilta Finlandia Yliopiston kampukselle. Monipuolisen ohjelmani oli suunnitellut yliopiston varapresidentti. Tutustuin oppaan kanssa laajaan kampusalueeseen. Sain vierailla eri tiedekunnissa sekä tavata kollegoja ja opiskelijoita. Aivan vapaasti sain seurata useilla oppitunneilla opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutustapoja.

Kirjoittaja Minnesotan yliopiston opettajankouluttajan, Annien, kanssa.
Kirjoittaja Minnesotan yliopiston opettajankouluttajan, Annie Masonin kanssa.
Pidin opiskelijoille kaksi pitkää esitelmää Suomen koulutusjärjestelmästä ja henkilökohtaisesta koulutuspolustani. Ansioitten lisäksi toin esille tämänhetkisiä kouluelämän ongelmia, joihin Suomessa pyrimme vastaamaan muun muassa uudistuvan opetussuunnitelman kautta.

Ajomatkalla Michiganista Minnesotaan jouduimme ennen kokemattomaan lumimyräkkään. Lumiseikkailun jälkeen Minnesotassa pääsimme serkkuni Johnin lämmittämään saunaan. Asuimme hänen loistohuvilassaan Lake 30:n rannalla.

Kun seuraavana päivänä tutustuin paikalliseen High Schooliin, minua säväyttivät virka-asuiset poliisit ja suuren, modernin koulun valvontakamerat käytävillä. Yli tuhannen oppilaan koulun principal Mark kertoi avoimesti myönteisistä ja ongelmallisista asioista. Kävin yhdessä erityisluokassa. Vaikutuin siitä, miten avaria luokkia, erityistilat ja käytävät olivat. Koulu oli erittäin hyvin varustettu.

Vähän pienemmässä Collegessa opettajaksi opiskelevat olivat valmistaneet esitykset vertaamalla Suomen, Puolan ja Amerikan koulutusoloja. Omassa esityksessäni kerroin Kokkolan ja laajemmin koko Suomen kasvatuskulttuurista. Yhtäkkiä olinkin vastaamassa opiskelijoiden ja professorien kiperiin kysymyksiin. Toivoin vastanneeni riittävän selkeästi, sillä Tanskassa väitelleen Bart-kollegan johdolla vierailuani oli selkeästi valmisteltu pitkään.

Suomen kieli kiinnosti

Sue-serkkuni johdolla sain tutustua Minneapolikseksessa Public Schoolin kulttuuriin alkaen varhaiskasvatuksesta. Pidin luokissa yhteensä kahdeksan opetustuokiota huomioiden oppilaiden ikätason. Ville ja Valle -runo taipui mukavasti englanniksi, suomen kieli oli kiinnostavaa, ja Mikko Koivu tunnettu. Tämä runsaan 1000 oppilaan koulu oli uusi eikä rakentamisessa ollut säästelty. Tilat olivat erityisen avarat, ja suuret kirjastoluokat monikäyttöiset. Joka tilassa oli lukuisia tietokoneita. Luokissa oppilaat työskentelivät iPadeilla. Lasten kauniit kädentyöt olivat käytävätiloissa näyttävästi esillä. Ruokailutilanteessa kiinnitin huomioni hälyyn, joka yltyi toisinaan meluksi. Ruokavälitunti olikin koulun ainut välitunti.

Mark-kollega esitteli avoimesti laajaa High Schoolia.
Mark Schroeder esitteli avoimesti laajaa High Schoolia.
Minnesotan yliopistolla tutustuin opettajaksi opiskelevien luokkaan. Pitkähkö opetustuokio rehtorin, opettajan ja opiskelijan roolista ongelmatilanteessa rakentui yhteistyönä. Minulle oli varattu aikaa esitellä oma väitöstyöni ja sen tutkimusmetodi. Olin valmistautunut tähän esitykseeni kuukausien ajan muun muassa Rödsön metsäpoluilla. Koin esitykseni saavani vastakaikua, vaikka Amerikassa narratiivinen lähestymistapa tieteessä on harvinaisempi kuin esimerkiksi naapurissa, Kanadassa. Erittäin tärkeänä koin keskustelun Christopherin, alan professorin, kanssa. Puhuimme ikään kuin samaa kieltä. Toivonkin tapaavani hänet syksyllä Suomessa. Maile-opas kierrätti minua runsaat neljä mailia hehkuvassa auringonpaahteessa. Ilman opasta olisin eksynyt yliopistokampuksen sokkeloihin.

JoAnn-serkkuni esitteli perusteellisesti katolisen Privat Schooliin opettajineen. Pidin luokissa useita opetustuokioita ja oppilaat kyselivät Suomen kouluista. Erityisesti suomalaisten oppilaiden monet välitunnit olivat ihmettelyn aihe. Keskustelin koulun rehtorin kanssa lähes tunnin ajan intensiivisesti ja avoimesti. Ilmapiiri koulussa vaikutti kaiken kaikkiaan leppoisalta, joten minulla oli hieman pyhäpäiväinen olo hyvästellessäni kollegat.

Testausjärjestelmä väsyttää oppilaita ja työllistää opettajia

Kouluruokailijan tarjotin USA:ssa.
Kouluruokailijan tarjotin USA:ssa.
Minneapoliksessa tutustuin Suomi-kielikouluun. Kielen lisäksi koulu opettaa ja ylläpitää suomalaista kulttuuria. Myös paikallisessa Elementary Schoolissa toimiva opettaja kertoi kriittisesti kansallisesta testausjärjestelmästä. Hän toi esille opettajien tiiviin työtahdin ja oppilaiden väsymisen. Suomessa oppilailla ei ole vastaavaa testausta, vaan opettaja on vastuussa opetussuunnitelman toteutumisesta.

Seattlessa osallistuin Washingtonin yliopistossa päivän mittaiseen Teaching and Learning Symposiumiin. Lukuisat kasvatustieteen tohtorit esittelivät postereittensa avulla mielenkiintoisia tutkimusaiheitaan. Päivän tärkein ja vaikuttavin esitys oli kuitenkin amerikkalaisen kollegan esitys tämän päivän rasismin ja tasa-arvon pedagogiasta. ”Social relations and power are in our classrooms all the time,” hän julisti.

Tutustuin toisena päivänä yliopiston Skandinavian osastoon suomalaisen kielenopettajan johdolla. Mukana oli kaksi suomen kielen opiskelijaa, jotka olivat alkutaipaleella opiskelussaan. Seattlessa olimme varanneet useamman päivän paikallisten nähtävyyksien katseluun. Vaikuttavin nähtävyys oli Mount Rainier, jonka juurella päivittelin monen metrin vahvuista lumikerrosta. Seattle sinänsä yliopistokampuksineen on kaunis ja kukoistava. Satuimme paikalle parhaaseen kukkimisaikaan. Meren ranta monine laivoineen ja pikkualuksineen sekä lahden toisen puolen tiheät pilvenpiirtäjät antoivat kaupungille oman leimansa.

Matkani oli ainutkertainen mahdollisuus nähdä, mitä muualla tehdään ja miten toimitaan. Amerikkalaiset kollegat kaikilla koulutustasoilla esittelivät kernaasti työtään ja olivat uteliaita suomalaisesta, maineikkaasta koulutusjärjestelmästä. Meillä kuitenkin on opittavaa myös heiltä. Minuun tekivät vaikutuksen ystävälliset ja aidosti myönteiset koululaiset. Heidän sosiaaliset taitonsa ovat pitkällä. Uuden opetussuunnitelman (POPS 2016) myötä tilanne Suomessa muuttunee ja kehittyy tulevaisuudessa entistä parempaan suuntaan. Matkani saldon myönteinen korostus johtunee siitä, että erityisesti Minnesota on koulutusystävällistä ja sosiaalisesti ongelmattomampaa aluetta. Mikäli kevätmatka olisi suuntautunut New Yorkin slummialueille, kokemukseni amerikkalaisesta koulutuksesta saattaisivat olla jotakin aivan muuta.

Teksti ja kuvat Liisa Kivioja

Jaa |