Omat työkalut
Kirjaudu
Sijainti: Pääsivu Uutiset Ekapeli tarjoaa tutkittua apua lukutaidon oppimiseen

Ekapeli tarjoaa tutkittua apua lukutaidon oppimiseen

tekijä: Anitta Kananen Viimeisin muutos tiistai 29. elokuuta 2017, 09.28
Jyväskylän yliopiston Unesco-professori Heikki Lyytisen mukaan elo-syyskuu on äärimmäisen kriittistä aikaa monelle ensimmäisen luokan aloittavalle oppilaalle peruslukutaidon kehittymisen kannalta. Kaikille avoin Ekapeli voi tukea merkittävästi lukutaidon oppimista niin perus- kuin erityisopetusta saavilla lapsilla.

Ekaluokkalaisia on Suomessa noin 60 000 ja heistä noin puolet on peruslukutaitoa ajatellen muita edellä koulun alkaessa. Noin 10 prosenttia tulee saamaan erityistukea, koska heillä on haasteita lukutaidon oppimisessa.

– Syksyn ensimmäiset lukutunnit on jo pidetty, ja lapset ovat jo itsekin tiedostaneet, ketkä ovat muita edellä ja ketkä jäljessä. Tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan myöhäistä tukea tietoisesti lukutaidon oppimista ja saada lapset samalle viivalle, Lyytinen kertoo.

Lyytinen on kehittänyt yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin asiantuntijoista koostuvan työryhmän kanssa lukutaidon perusteita harjoittavan Ekapelin eri versioita jo yli kymmenen vuoden ajan. Peliä voi pelata niin tietokoneella kuin tabletilla, ja se on käyttäjälle maksuton.

– Useat tieteelliset tutkimukset ovat todistaneet, että lapset, jotka pelaavat Ekapeliä ensimmäisen luokan alussa suositellun määrän, oppivat lukemaan huomattavasti nopeammin kuin ne, jotka saavat vain perusopetusta, Lyytinen painottaa.

Heikki Lyytinen on kehittänyt yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin työryhmän kanssa Ekapelin versioita jo yli kymmenen vuoden ajan.
Heikki Lyytinen on kehittänyt yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin työryhmän kanssa Ekapelin versioita jo yli kymmenen vuoden ajan.

Tärkeintä on, että pelin aloittaminen ajoitetaan juuri oikeaan aikaan. Ennen kouluikää monen lapsen aivojen kehitys ei ole vielä otollisessa tilassa lukutaidon oppimiselle, mutta kouluun mentäessä 10 minuutin pelaaminen muutaman kerran päivässä peräkkäisinä päivinä, tarjoaa tehokkaan tuen peruslukutaidon oppimiselle. Jatkamalla harjoittelua sen avulla voi kehittyä myös sujuvaksi lukijaksi.

– Lapset oppivat parhaiten tekemällä sekä puuhastelemalla kiinnostavaksi kokemiensa asioiden parissa. Uskoisin, että peruskoulunkin opit voisi oppia jopa puolet lyhyemmässä ajassa, jos hyödyntäisimme enemmän pelinomaisia opetusjaksoja. Joka tapauksessa kovassa nousussa oleva virtuaalitodellisuus tulee varmasti mullistamaan koko perusopetusta radikaalilla tavalla, Lyytinen arvioi.

Vanhemmilla tärkeä rooli lapsen kiinnostuksen rakentumisessa

Kaikki sai alkunsa reilu 20 vuotta sitten, kun Lyytinen aloitti työryhmänsä kanssa pitkittäistutkimuksen, jossa mukaan valittiin lapsia lukuvaikeustaustaisista perheistä. Verrokkiryhmäksi otettiin lapsia, joiden kohdalla mitään viitettä kyseiseen riskiin ei ollut.

– Jo 3–5 päivän iässä huomasimme aivoissa mitattavia eroja, ja noin puolet biologisen riskin alla syntyneistä kohtasi myöhemmin tavallista enemmän haasteita lukutaidon oppimisessa. On tärkeää seurata lapsia, joiden puhutun kielen kehitys ei etene odotetusti ja tukea etenkin näiden riskilasten kielen kehitystä jo alusta lähtien, Lyytinen painottaa.

Lukutaidon oppimisessa hänen mielestään yksi arvokkaimmista opeista vanhemmille onkin tukea lapsen kiinnostusta kirjoitettuun kieleen. Tähän liittyen Lyytinen listaa kolme tärkeintä vaihetta:

  1. Lapselle on hyvä lukea ennen kouluikää, jotta kiinnostus kirjoitettuun kieleen synnytetään.
  2. Lasta ei saa pakottaa lukemaan. Lukemista ei saisi kokea negatiivisena, koska siitä voi koitua riski sille, että lapsi alkaa vältellä lukemista. Siksi Ekapeliäkään ei suositella pelattavan liian varhaisella iällä, eikä kouluunmenoiässäkään liian pitkään kerrallaan.
  3. Lapselle täytyy antaa mahdollisimman houkuttelevia tarjouksia lukea. Sellaisia, jotka lapsi kokee erityisen kiinnostaviksi ja joista hän ei näin ollen kieltäydy. Silloin lapsen tuleva lukemisen ura aukenee automaattisesti. Viimekädessä juuri lukuharrastus takaa hyvän lukutaidon.

Ekapeli tehokkaana kehitysavun muotona

Ekapeliä julkaistaan jatkuvasti yhä useammalla kielellä. Tärkeimmät kriteerit pelin julkaisemisessa ovat Lyytisen mukaan se, että vaikuttavuus lukutaidon oppimiseen kohdemaan kielellä tulee olla tieteellisesti todistettu. Toiseksi, peli ei saa lisätä eriarvoisuutta, vaan päinvastoin tarkoituksena on tukea tasa-arvoisesti kaikkia lapsia, jolloin pelin tulee olla loppukäyttäjälle maksuton jollakin ratkaisulla. Suomessa Ekapeliä rahoittaa tällä hetkellä Niilo Mäki Instituutti.

– Rahoitus on kuitenkin aina haaste etenkin kansainvälisessä levityksessä. Mielestäni puhumme kuitenkin tehokkaimmasta mahdollisesta kehitysavun muodosta sinne missä kehitysapua tarvitaan, esim. Afrikassa. Mikä voisikaan olla vaikuttavampaa, kuin tukea muutamalla tuhannella eurolla afrikkalaisen maan etevien nuorten kouluttautumista alan osaajiksi, jotta he voisivat siten johtaa maansa lapsia lukutaidon saavuttajiksi? Tämä olisi loppupeleissä kehitysavun mittakaavassa pienen pieni osuus, jos miettii kaikkia kehitysapuun käytettäviä varoja, Lyytinen painottaa.

Arvio on, että peli tulee vaikuttamaan vuosien kuluessa satoihin miljooniin ihmisiin, jolloin voidaan puhua jo yhdestä merkittävimmistä tieteen saavutuksista. Lyytisen mukaan esimerkiksi juuri Afrikan tukeminen verrattain pienellä rahallisella panostuksella voisi tällä tavoin saada aikaan huomattavaa kehitystä maanosan nousemisessa, kun lukutaito on monessa niistä vielä hakusessa. Tällä hetkellä rahoituksesta neuvotellaan muun muassa Maailmanpankin kanssa.

Ekapelin kehittäminen jatkuu etenkin luetun ymmärtämistä tukevan version parissa. Lukimat-palvelu (www.lukimat.fi), josta Ekapeli on poimittavissa suomalaislapsille, tarjoaa työkaluja niin lapsille, vanhemmille kuin opettajille ja siitä on löydettävissä versioita lukutaidon perusteiden opettelusta lukemisen sujuvuutta tukeviin peleihin. Myös laskemisen perustaidoille saa ilmaiseksi tukea samasta osoitteesta.

Teksti ja kuvat: Birgitta Kemppainen

Jaa |