Omat työkalut
Kirjaudu
Sijainti: Pääsivu Uutiset KUMU kehittää kulttuurialaa

KUMU kehittää kulttuurialaa

tekijä: Anitta Kananen Viimeisin muutos torstai 06. syyskuuta 2018, 15.58
Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa eli tuttavallisemmin KUMU on historian ja etnologian laitoksen sekä yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen uusi yhteinen tutkinto-ohjelma, joka aloittaa ensi vuonna.

KUMU yhdistää etnologian ja antropologian sekä kulttuuripolitiikan maisteriohjelman yhdeksi kokonaisuudeksi. Samalla tuodaan yhteen kulttuurintutkimuksen humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen traditio. Yhdistelmä on Suomessa ainutlaatuinen ja kansainvälisestikin harvinaisemmasta päästä.

– Teimme suunnitteluvaiheessa KUMU:lle perusteellisen kilpailija-analyysin, eikä vastaavaa koulutusta ja tutkimusta muualla Suomessa oikeastaan tehdä. Olemme kulttuurialan koulutuksen kehittämistyössä eturintamassa, etnologian ja antropologian professori Outi Fingerroos kertoo.

Ainutlaatuisella yhdistelmällä tavoitellaan kilpailuetua

HelaKumu_24.jpg
Kumulaisia kampuksella: Mikko Jakonen (vas.), Jukka Jouhki, Minna Mäkinen, Outi Fingerroos, Miikka Pyykkönen, Kaisu Kortelainen ja Karina Horsti.
Ajatus KUMU:sta lähti liikkeelle parin vuoden takaisista yliopistojen säästöleikkauksista. Fingerroos oli tuolloin äitiyslomalla ja vastavalittuna professorina seurasi tapahtumia huolestuneena mediasta.

– Havahduin siihen, ettei professuurikaan enää välttämättä ole varma tae pysyvästä työpaikasta. Tilanne suomalaisissa yliopistoissa oli muuttunut epävarmaksi. Päätin, että jotain on tehtävä, Fingerroos muistelee.

Palattuaan töihin Fingerroos päätyi puhumaan asiasta kulttuuripolitiikan professorin Miikka Pyykkösen kanssa. Molempia huoletti, ettei kulttuuripuolta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen leikkaustoimissa ole pitkällä aikavälillä ainakaan suosittu. Alan kehittämiselle oli selkeä tarve.

- Ajattelin silloin, että miksei koulutuksen rationalisointia voisi tehdä oma-aloitteisesti ja pyrkiä siten myös muuttamaan vääriä mielikuvia kulttuurialan koulutustarpeesta, Fingerroos kertoo.

Pyykkönen ja Fingerroos alkoivat suunnitella uudistusta, joka karsisi päällekkäistä koulutustarjontaa yliopiston sisällä ja samalla vahvistaisi jyväskyläläisen kulttuurien tutkimuksen asemaa valtakunnallisesti. Heidän aloitteensa uudesta tutkinto-ohjelmasta sai hyvin tuulta alleen, ja nyt KUMU:n aloittamisesta on päätetty. Ensimmäinen haku tapahtuu kevään 2019 yhteishaussa.

– Meillä on realistinen pohja, joka on mietitty tarkkaan läpi, Fingerroos sanoo.

Työelämään suuntautuminen hyödyttää opiskelijoita

Kulttuurialaan liitetään usein mielikuvia vähäisistä työpaikoista ja liian monista hakijoista. Yksi KUMU:n keskeisimmistä tavoitteista onkin iskeä juuri näihin käsityksiin ja kääntää työelämävalmius alan vahvuudeksi.

Kumumask.jpg
KUMU:a symbolisoi Ndembu-rituaaleihin liittyvä maski, jonka teki tunnetuksi antropologi Victor Turner. Ndembut kutsuvat maskia kumuksi ja se liittyy Ndembu-poikien läpikäymään kolmivaiheiseen siirtymärituaaliin, jossa he siirtyvät pojan statuksesta nuoriksi miehiksi. Yksinkertaisimmillaan maski symboloi tätä initiaatiota, mutta kulttuurien tutkija löytää maskin takaa kokonaisen maailmankuvan: keinon vahvistaa yhteisöä sisältäpäin ja taata kulttuurin ja yhteisön jatkuvuus muuttuvassa maailmassa.

– Olemme seuranneet meiltä etnologiasta ja antropologiasta ja kulttuuripolitiikasta valmistuneita opiskelijoita. Itse asiassa tilanne on luultua parempi. Työllisyysaste on hyvää valtakunnallista tasoa, Fingerroos kertoo.

Mielipidevaikuttamisen ohella KUMU tähtää opintojen ja työelämän tiiviimpään integraatioon. Lähtökohtana on työelämään suuntautuminen. Tutkinto-ohjelma rakentuu kulttuurialan tarpeille ja sen sisältö yhdistää etnologian ja antropologian sekä kulttuuripolitiikan ydinosaamisen. Samalla opinnoissa otetaan aiempaa keskeisemmin huomioon työelämätaidot ja verkostoituminen alan työnantajien kanssa.

– Enemmän pois kampukselta kuuntelemaan työelämän ja muuttuvan yhteiskunnan tarpeita, Fingerroos tiivistää tavoitteita.

Lisäksi tarkoituksena on panostaa opetuksen ja tutkimuksen monimenetelmäisyyteen. Varsinkin opetuksessa otetaan vahvasti huomioon humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja sen laadulliset ja määrälliset metodit. Tavoitteena on, että koulutus tarjoaa laajemman ymmärryksen kulttuureihin sekä välineitä alan yrittäjyyteen ja tutkimiseen. Näillä keinoilla opiskelijat pärjäävät entistä paremmin työmarkkinoilla.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen pioneeri

Ehkäpä KUMU:n isoin haaste on kuitenkin sen tavoite vaikuttaa yhteiskunnallisesti.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yksi yliopistojen säädetyistä tehtävistä. Sen tarkempi määrittäminen ja arvioiminen voi kuitenkin olla varsin hankalaa. Uhkana onkin, että yhteiskunnallisen vaikuttamisen analyysit jäävät pinnalliseksi muodollisuudeksi eikä tuloksia päästä käyttämään hyväksi.

KUMU:ssa tähän ongelmaan aiotaan tarttua kaksin käsin. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mahdollisuuksia halutaan selvittää konkreettisesti tutkimuksen avulla. Tutkimalla yliopistojen toiminnan vaikutuksia päästään kiinni käytännön keinoihin ja voidaan luoda konkreettinen malli yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tarkoitus on ottaa mallia erityisesti Britanniasta, jossa asiassa ollaan paljon pidemmällä.

– Kulttuurialalla on paljon tarjottavaa yhteiskunnalle. KUMU:ssa halutaan viedä eteenpäin tutkimustulosten soveltamista käytäntöön, mikä taito on suomalaisissa yliopistoissa lapsenkengissä. Kyseessä on tietenkin iso haaste, mutta tällä haavaa yhteiskunnallisuus on kiinteä osa Jyväskylän yliopiston brändiä ja meillä tämä asia otetaan ihan oikeastikin vakavasti, Fingerroos kertoo.

KUMU:ssa kyse on ennen kaikkea ajan hermolla pysymisestä ja kehityksen seuraamisesta. Ei voida jäädä vain odottamaan, vaan innovointia on tehtävä itse, oma-aloitteisesti ja ennakoivasti.

– On hienoa, että Jyväskylässä tähän on ollut mahdollisuus ja KUMU sai yliopistoyhteisössä tuulta purjeidensa alle, Fingerroos sanoo.

Teksti Essi Nerg, kumulaiset kuvasi Petteri Kivimäki

Jaa |