Omat työkalut
Kirjaudu
Sijainti: Pääsivu Uutiset Matematiikan opiskelijoille tukea starttiin

Matematiikan opiskelijoille tukea starttiin

tekijä: Anitta Kananen Viimeisin muutos torstai 10. marraskuuta 2016, 12.40
– Paremmin täällä tulee tehtyä kuin kotona, oli kysyttäessä yleisin kommentti Ratkomoon osallistuvilta opiskelijoilta. Kysymyksessä on matematiikan yksikön opetuskokeilu, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus ratkoa eri kurssien tehtäviä yksin tai ryhmissä ja opettajan apu on vieressä saatavilla.

Ratkomo auttaa, jos ongelma takkuaa

Lehtori Ari Lehtonen ohjasi fysiikan pääaineopiskelijaa Jenni Laaksoa. Ongelma veti ilmeet vakaviksi.
Lehtori Ari Lehtonen ohjasi fysiikan pääaineopiskelijaa Jenni Laaksoa. Ongelma veti ilmeet vakaviksi.

Tiistaisin ja torstaisin kerääntyy MaD-rakennuksen kakkoskerroksen aulaan porisevaa nuorta väkeä reppuineen. Tuoreet matemaatikot käyttävät pääasiassa paperia ja kynää, läppäreitä naputtelee vain muutama. Aulaan on opettajien kätevää pistäytyä, ja opiskelijoiden on helppo kysäistä heiltä apua.

Roope Hietalalla (vas.) oli kysyttävää professori Jani Onniselta.
Roope Hietalalla (vas.) oli kysyttävää professori Jani Onniselta.

Tilastotieteen pääaineopiskelija Miikael Saksman ja matematiikan opiskelija Ronja Parkkola osallistuivat Ratkomoon vauhdittaakseen ja varmistaakseen tehtävien tekoa.

– Kotona on niin paljon muuta tekemistä, täällä voi paremmin keskittyä, Parkkola kertoo. – Joo, täällä tulee tehtyä, Saksman vahvistaa.

Ratkomossa on vastuuohjaaja. Lisäksi opettajat pistäytyvät  oman aikataulunsa puitteissa ja tarpeen mukaan. Ryhmäyttämällä madalletaan myös sosiaalisen yhteistyön kynnystä, kun tarjotaan paikka ja aika miettiä asioita porukalla.

– Matematiikkaa on parasta tehdä yhdessä. Tutkimusryhmät ja yhteisjulkaisut ovat alan arkipäivää, professori Jani Onninen muistuttaa.

Ratkomossa ohjaajien ei ole tarkoitus sanoa, miten joku tehtävä ratkaistaan, vaan auttaa opiskelijaa itse oivaltamaan.

– Voin vaikkapa kertoa, että itse saattaisin lähteä tätä asiaa miettimään tällä tai tuolla tavalla. Sitten katsotaan, johtaako se toivottuun tulokseen, Onninen kuvailee.

Kummit kulkevat mukana

Ronja Parkkola (vas.) saa vinkkejä yliopistonopettaja Päivi Lammilta.
Ronja Parkkola (vas.) saa vinkkejä yliopistonopettaja Päivi Lammilta.
Yksikössä on havaittu, että jo heti ensimmäinen syksy on opiskelijoille tärkeä kohta jatkon kannalta. Opiskelijalla saattaa olla kouluopinnoista johtuen tietty käsitys omasta osaamisestaan. Jos tuntuu, ettei pärjääkään yliopistomatematiikassa yhtä hyvin, saatetaan heittää helposti hanskat tiskiin ja hakeutua ”helpommille” aloille.

– Meidän pitää saada heidät pysymään, oppimaan ja innostumaan asioista, laitoksen johtaja, professori Tero Kilpeläinen huomauttaa.

Miikael Saksmanin (edessä) mielestä Ratkomo vauhdittaa tehtävien tekoa.
Miikael Saksmanin (edessä) mielestä Ratkomo vauhdittaa tehtävien tekoa.
Siihen tarkoitukseen on kuluvana syksynä lanseerattu kummitoiminta. Asiaan sitoutuneet opettajat seuraavat kukin noin viiden uuden opiskelijan taivalta. Tarkoitus on tavata ”kummilapsia” fuksivaiheesta aina opintojen loppuun, noin parin–kolmen viikon välein.

Kysymyksessä ei ole hyvis-toiminnalle päällekkäinen järjestely, vaan pääasiassa oppiaineissa etenemiseen keskittyvä kanssakulkeminen. Esikuvana on Bengt Holmströmin lausunto, jossa hän kertoi tuntevansa kaikki opiskelijansa. Ja jos sellainen on mahdollista MIT:ssä, miksei JY:ssä?

Jani Onninen kertoo, että kummitoiminnan alku on ollut innostunutta. Hän uskoo, että yhteydenpidolla päästään kiinni niihin kipukohtiin, joissa opiskelijan kiinnostus aineeseen on vaarassa herpaantua. Tavoitteena on ymmärtää ja kartoittaa syitä, jotka saattavat johtaa opintojen keskeyttämiseen.

Ratkomolla ja kummitoiminnalla pyritään kaventamaan kuilua koulumatematiikan ja yliopiston kurssien välillä. – Opiskelijoita yritetään ohjata ajattelemaan niin, ettei kaikkiin tehtäviin ole olemassa valmista tulosta. Tärkeämpää on oppia ratkaisutaitoja, professorit vakuuttavat.

Teksti Anitta Kananen, kuvat Anni Korhonen

Jaa |