Omat työkalut
Kirjaudu
Sijainti: Pääsivu Uutiset Presidentistä tuli tohtori eläkeiässä

Presidentistä tuli tohtori eläkeiässä

tekijä: Kirke Hassinen Viimeisin muutos perjantai 11. elokuuta 2017, 09.02
Jussi Kivinen väitteli viime vuoden lopussa Jyväskylän yliopistossa Suomen sisävesien höyrylaivaliikenteen historiasta. OTK ja varatuomari Kivinen on tehnyt pitkän uran oikeuslaitoksen palveluksessa, viimeksi Kouvolan hovioikeuden presidenttinä 1996–2004.

Kivisen kiinnostus höyrylaivoihin ja niiden liikenteeseen alkoi jo lapsuudessa ja on jatkunut koko aikuisiän.
– Jo pikkupoikana pidin jonkin aikaa päiväkirjaa perheemme kesämökin editse kulkevista höyrylaivoista. Olen lukenut jokseenkin kaiken, mitä Suomen sisävesien höyrylaivaliikenteestä on kirjoitettu, ja oma laivakin minulla oli noin 35 vuotta, aluksi Kainuun vesillä ja sitten Saimaalla, Kivinen kertoo.

JussiKivinenprintti.jpg
Jussi Kivinen

Kivinen ryhtyi ottamaan selvää laivansa vaiheista. Haastattelut, arkistotutkimukset ja muu työskentely aiheen parissa johtivat lopulta siihen, että eläkkeelle siirryttyään hän kirjoitti Kainuun höyrylaivaliikenteen historian, joka julkaistiin 2010. Sen sivutuotteena häneltä oli jo 2006 ilmestynyt kirja Pohjois-Vienan höyrylaivahistoriasta. Jyväskylän yliopiston taloushistorian professori Ilkka Nummela tutustui kirjoihin ja yllytti tekemään väitöskirjan höyrylaivaliikenteen historian alalta.

Sisävesiliikenne Suomessa hiipunut

Nykyään Suomen sisävesien matkustajalaivaliikenne perustuu lähes yksinomaan matkailuun, osaksi myös nostalgisilla vanhoilla höyrylaivoilla.
– Suomen kesämatkailusesonki on valitettavan lyhyt; sen vuoksi upeiden sisävesiemme matkustajaliikenteen taloudellinen merkitys jää vaatimattomaksi, Kivinen arvioi.

Rahtiliikenne on sisävesillä käytännössä muutoin lähes päättynyt, mutta Saimaalla ja siihen yhteydessä olevilla vesillä on melko vilkasta tavaraliikennettä, joka perustuu meriyhteyteen. Saimaan kanavan kautta tuodaan ja viedään isoilla merilaivoilla edelleen runsaasti tavaraa.

– Näin vältytään yleensä uudelleenkuormauksilta ja sen vuoksi toiminta on epäilemättä kannattavaa, Kivinen huomauttaa.

Puutavaran uittoakin harjoitetaan vielä jonkin verran, lähinnä Saimaalla. Tämä toiminta on nykyisinkin edullista ainakin, kun on kysymys saarimetsistä tai muualta tiettömän taipaleen takaa hakatusta puusta.

Monissa maissa, varsinkin siellä, missä ei ole talvisin jääesteitä, sisävesiliikenne on edelleen hyvin tärkeä ja ympäristön kannalta edullinen liikennemuoto. Rahtiliikenne on runsasta ja kannattavaa esimerkiksi Reinillä, Tonavalla ja lukuisilla muilla maailman tunnetuilla joilla ja suurilla järvillä.

Ohjaajat ja seminaarit tärkeitä

Jussi Kivinen kiittelee ohjaajien roolia väitöstyön valmistelun aikana.
– Aihepiiri ja siitä kirjoittaminen sekä keskeiset lähteet olivat vanhastaan tuttuja, mutta varsinaisen historiatieteellisen tutkimuksen tekeminen ei. Siinä sain paljon arvokkaita neuvoja ja tukea ohjaajiltani, professoreilta Ilkka Nummelalta ja Jari Ojalalta.

Hän pitää ohjaajien neuvoja varsinkin alan ulkopuolelta tulevalle kullan arvoisina muun muassa väitöskirjan rakenteen hahmottamisessa ja aiheen rajauksessa.

– Alkuvaiheessa väitöskirjani aihe ei ollut selkeytynyt. Siitä aiheutui jonkin verran ylimääräistä työtä. Näin jälkeenpäin ajatellen työ olisi ollut tehokkaampaa, jos tutkimuskysymykset olisivat olleet alusta alkaen selvät, Kivinen pohdiskelee, mutta arvelee olevan yleistä, että vasta tutkimuksen edetessä teemat selkeytyvät.

Myös seminaarityöskentely muiden jatko-opiskelijoiden kanssa ja oli hyödyllistä ja kannusti jatkamaan. Sen avulla saattoi myös testata tutkimuksen edistymistä.

Talous turvattu

– Tavanomaiseen tutkijan tilanteeseen verrattuna eläkeläisellä on se etu, ettei ole tarpeen käyttää aikaa apurahojen hakemiseen. Eläke tulee kuukausittain ja toimeentulo on siten järjestyksessä. Jos innostusta, voimia ja aikaa riittää tutkimustyöhön, ei ikä estä siihen ryhtymistä, Kivinen kannustaa muitakin. – Haittana kyllä on, että perheen elämä häiriintyy, sillä tutkimustyöhön on tietysti paneuduttava kunnolla.

Entä väittelyn jälkeen, onko uutta tutkimusta työn alla?
– Mitään laajaa tutkimusta ei nyt ole vireillä. Olen kuitenkin entiseen tapaan jatkanut pikku artikkeleiden kirjoittamista Suomen Höyrypursiseuran vuosijulkaisuun Korsteeniin ja myös jotakin muuta pientä on mielessä…

Teksti Anitta Kananen

Jaa |