Omat työkalut
Kirjaudu
Sijainti: Pääsivu Uutiset Yliopisto-osaaminen käyttöön maahanmuuton kysymyksissä

Yliopisto-osaaminen käyttöön maahanmuuton kysymyksissä

tekijä: Anitta Kananen Viimeisin muutos perjantai 22. tammikuuta 2016, 15.08
Eri tieteenalojen tutkijat kokoontuivat keskustelemaan ajankohtaisista maahanmuuttoon liittyvistä haasteista ja niiden tutkimuksesta 11.1.2016. Tuli selväksi, että tutkimustietoa ja vahvaa asiantuntemusta maahanmuuttoon liittyviin kysymyksiin on saatavilla.

Pakolaisaiheinen keskustelu kokosi eri tieteenalojen tutkijoita ja asiasta kiinnostuneita opiskelijoita Agoraan.
Pakolaisaiheinen keskustelu kokosi eri tieteenalojen tutkijoita ja asiasta kiinnostuneita opiskelijoita Agoraan.
– Vuonna 2015 alkanut suuri maahanmuuttoaalto yllätti suomalaiset. Siksi halusimme koota yliopiston asiantuntijat keskustelun siitä, kuinka yliopistossa tehtävä tutkimus ja tutkijoiden osaaminen saataisiin parhaiten esiin ja hyödyttämään yhteiskuntaa tälläkin alueella, Agora Centerin kehittämispäällikkö Päivi Fadjukoff kertoo tapaamisen lähtökohdista.

Taloudelliseen taantumaan osunut maahanmuuttoaalto on tuonut yhteiskuntaan myös vastakkainasettelua ja uhkia, joita ei voi tarkastella vain suomalaisena ilmiönä, vaan myös eurooppalaisesta ja maailmanlaajuisesta näkökulmasta. Maahanmuutto ei ole päättynyt, vaan siihen liittyvä työ vasta alkamassa. Tutkijat nostivat esiin useita kehittämistarpeita.

– Kun valmiita suunnitelmia, toimintatapoja tai strategioita ei ole ollut, on tähän asti lähinnä reaktiivisesti vastattu jo tapahtuneisiin asioihin, Fadjukoff tiivistää tutkijoiden näkemyksiä.
– Esimerkiksi yliopiston asiantuntijaosaamista tulisi hyödyntää paremmin mm. vastaanottokeskuksissa ja oppilaitoksissa. Myös vapaaehtoistyöntekijät ovat suuri voimavara, mutta heitä on tutkittu ja heistä tiedetään kokonaisuutena vähän. Vapaaehtoistyön koordinointi, organisointi ja tukeminen vaativat kehittämistä.

Vaikka maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista puhutaan usein yhtenä ryhmänä, he ovat yksilöitä, joiden taustat, tarpeet ja kyvykkyydet ovat hyvin erilaisia. Vastaanottokeskuksissa ja oppilaitoksissa tulisi nykyistä paremmin selvittää ja tunnistaa maahanmuuttajien erilaisia osaamisprofiileja ja järjestää kotoutumistoimia niiden mukaisesti.

Kielitaito avainasemassa

Tutkimus vahvistaa, että suomen kielitaito on maahanmuuttajalle hyvä investointi. Mitä paremmin osaa suomen tai ruotsin kieltä, sitä paremmat mahdollisuudet on sijoittua ja menestyä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kehittyminen edellyttää kuitenkin mahdollisuutta käyttää myös puutteellista kielitaitoa.

Jotta suuri suomea vasta aikuisena oppivien ihmisten joukko kykenee integroitumaan yhteiskuntaan, koulu- ja työympäristöissä tarvitaan suomalaisilta kärsivällisyyttä sopeutua siihen, että kieltä osataan ja käytetään eri tavoin ja eritasoisesti.  Esimerkiksi englanninkielisessä maailmassa on totuttu vaihteleviin puhetapoihin, kun taas suomea on totuttu kuulemaan lähes ainoastaan äidinkielenään puhuvilta.

Tulisi myös entistä paremmin tunnistaa, mitkä ovat todelliset suomen kielen osaamisen tarpeet erilaisissa työtehtävissä ja miten kehittyvää suomen kielen taitoa voi työyhteisössä tukea.

Jyväskylän yliopistossa on tutkittu mm. suomen kielen opetusta ja oppimista vieraana kielenä sekä opitun kielen käyttöä esimerkiksi työympäristöissä, monikulttuurisia kohtaamisia, valtarakenteita ja osallistamista, sekä aiempia globaaleja pakolaisvirtoja ja maahanmuuttajien vaikutuksia yhteiskunnassa. Tutkijat toivovat että tutkimustietoa hyödynnetään mahdollisimman paljon myös käytännössä.

Tilaisuudessa sovittiin, että etsitään rahoituskanavia ja rakennrtaan monitieteistä yhteistyötä maahanmuuttajiin liittyvän tutkimuksen ja sen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tätä työtä koordinoi Agora Center.

Teksti ja kuva: Päivi Fadjukoff

Jaa |