Luuppi - Tutkivan journalismin portaali

Luuppi

Etusivu
Uutiset
Jutut
Gurut
Tutkimus
Tiedonhaku
Linkit

Palaute

Teemu Lampinen ja Anna-Stiina Toivonen

Hammastahna voi hyydyttää pepsodent-hymyn

Vaahtoaine provosoi rakkuloiden syntymistä

Hammastahnoissa käytettävän natriumlauryylisulfaatin on tiedetty olevan osalle ihmisistä haitallinen jo kymmenisen vuotta. Silti ainetta käytetään edelleen suurimmassa osassa hammastahnoja. Natriumlauryyli-sulfaatti aiheuttaa hammastahnan vaahtoamisen.

Arviolta joka kymmenennelle ilmaantuu aika ajoin kiusallisia rakkuloita, eli aftoja, suuhun.

Aftojen syntymekanismia ei ole pystytty määrittelemään tarkasti. Jotain näiden kivuliaiden rakkuloiden aiheuttajista jo tiedetään ja yksi syyttävä sormi osoittaa vahvasti hammastahnoissa käytettävään natriumlauryyli-sulfaatti -pesuaineeseen.

Yleensä ainetta kutsutaan sen englanninkielisellä nimellä sodium lauryl sulfate, lyhyesti SLS. Ainetta käytetään hammastahnojen lisäksi esimerkiksi sampoissa ja muissa, teollisissakin, puhdistusaineissa.

Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen johtaja Jorma Tenovuo valottaa SLS:n käytön taustoja.

- Ensimmäinen, ei-hammaslääketie-teellinen syy aineen käyttämiseen on oletus siitä, että kaiken millä pestään tulisi vaahdota, professori Tenovuo toteaa.

- Toiseksi, aine myös kuljettaa hyödyllisiä detergenttejä eli pesuaineita, kuten fluoria, sellaisiin paikkoihin, minne ei mekaanisesti hammasharjalla pääsisi.

Tenovuon mukaan SLS:a pidettiin vuosikymmenet turvallisena aineena, kunnes 1990-luvun alussa valmistunut norjalaisen Bentte Herlofsonin väitöskirja osoitti natriumlauryylisulfaatin vaikuttavan suun limakalvoihin.

- Herlofson havaitsi muun muassa tämän afta-asian. Sen jälkeen on tehty vastaavia kokeita, ja tulokset ovat olleet samanlaisia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että SLS aiheuttaisi aftoja. Se vain provosoi niiden syntymistä, Tenovuo huomauttaa.

Laaja mutta yksipuolinen tahnavalikoima

Suomen hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyryllä on kokemuksia hammastahnan vaihtamisen vaikutuksesta.

- Minulle tuli ennen kivuliaita aftoja. En oikein tiennyt miten niistä pääsisi eroon, kunnes vaihdoin tahnaan missä SLS:a ei ollut, ja avot, aftat katosivat, Pöyry iloitsee.

Herlofsonin tutkimuksen jälkeen kauppoihin alkoi ilmestyä pienten hammas-tahnavalmistajien vaihtoehtoisia laatuja, mutta näkyvää läpimurtoa ei ole tapahtunut.

- Olen useasti kommentoinut isoille valmistajille, että tuokaa nyt ihmeessä tällainen tahna markkinoille. Nekään, joiden tahnoissa ei SLS:a ole, eivät käytä asiaa edes mainosvalttina, Pöyry ihmettelee.

Elmex-hammastahnaa Suomessa edustavan Orion Oyj Noiron tuotepäällikkö Anna Hattula kertoo, että SLS:n puuttumisesta mainitaan ainoastaan ammattikunnille suunnatussa mainonnassa.

- Normaalille ihmiselle SLS ei sano mitään. Yleensä ihmiset, joilla on aftaongelma, keskustelevat asiasta hammaslääkärinsä kanssa, ja apu tulee sitä kautta, Hattula päättelee.

Jyväskylän marketeissa ja apteekeissa tehdyn pienimuotoisen kartoituksen perusteella voi sanoa, että hammastahnavalikoimat ovat suorastaan valtavat. Natriumlauryylisulfaatin käytön suhteen valikoimat ovat tosin kovin yksitoikkoiset.

Hyllyistä löytyi kaikkiaan 86 erilaista hammastahnaa. Otos sisältää viisi markettia sekä kaksi apteekkia. Kaikkiaan 50 tahnassa käytettiin SLS:a. Marketissa myytävien hammastahnojen luvut olivat 68 tahnaa, joista 50:ssä käytettiin natriumlauryylisulfaattia.

Pepsodent suuntaa rehellisesti massoille

Suomessa myytävistä hammastahnoista useampi kuin joka toinen on Pepsodent. Jokaisessa Pepsodent-tahnassa käytetään natriumlauryylisulfaattia.

SLS:n ja aftojen yhteys ei ole uusi asia Pepsodentia valmistavalla Lever Fabergélla.

- Perustuotekehittelyssämme haemme kyllä vaihtoehtoa SLS:lle, sellaista joka olisi turvallinen ja toimiva. Sitä, että aine jätettäisiin kokonaan pois eivät kuluttajat hyväksyisi, tekninen päällikkö Kaisa Virtanen uskoo.

Virtanen ei suostu paljastamaan, mitä aineita natriumlauryylisulfaatin paikalle on kokeiltu, liikesalaisuuksiin vedoten.

SLS:a sisältämätöntä Pepsodentia ei ole markkinoille odetettavissa, ei ainakaan ennen kuin aineen epäillyt haittavaikutukset ovat perinpohjin tutkittu.

- Me valmistamme hammastahnoja massayleisölle. Ne, joille natriumlauryyli-sulfaatti ei sovi, voivat siirtyä käyttämään jotain toista, erikoishammastahnaa, Virtanen suosittelee suoraan.

Jyväskylän marketeissa olleista hammastahnoista Pepsodent oli ainoa, jonka pakkauksessa käytettiin Suomen Hammaslääkäriliitto suosittelee -tekstiä.

- Suositus myönnetään hammastahnan sisältämän fluorin perusteella. Suosituksen tausta juontaa 1960-luvulle, jolloin fluori ei ollut niin itsestäänselvyys, Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry selvittää.

Hammaslääkäriliiton suositusta ei anneta automaattisesti fluoria sisältävälle tahnalle, vaan suosituksesta pitää myös maksaa.

- Kyllähän suositus edistää myyntiä, Pöyry perustelee maksua.

Markoissa laskettuna suosituksen hinta on ”muutaman kymppitonnin”. Summa on tapauskohtainen ja se riippuu suositusta hakevan valmistajan koosta.

Peikko vain herkkäsuisille

Professori Jorma Tenovuo mainitsee uusista tutkimuksista, joiden alustavissa tuloksissa natriumlauryylisulfaatilla todetaan olevan haittavaikutuksia, joita ei aiemmin ole havaittu. Laboratorio-oloissa SLS:n on todettu esimerkiksi hajottavan suun limakalvoja voitelevia syljen musiineja. - Musiinien aikaansaama voiteluefekti mahdollistaa oraaliset funktiot, kuten puhumisen. Tutkimus aiheesta on vasta työn alla, mutta alustavatkin tulokset huolestuttavat, Tenovuo myöntää.

Hammaslääkäreille SLS ja sen tunnetut haittavaikutukset ovat tuttuja. - Eihän SLS:llä yleisesti muuta olekaan kuin haittavaikutuksia, limakalvosairauksiin erikoistunut suukirurgi Veikko Tuovinen täräyttää.

- Se on hammastahnoissa täysin tarpeeton aine, josta ei ole suun terveyden kannalta mitään hyötyä. Päinvastoin, SLS aiheuttaa hyvin monille limakalvoärsytystä suuhun, esimerkiksi kirvelyä. Vanhemmiten se ärsyttää entistä enemmän, kun syljen puolustusmekanismit heikkenevät, hän jatkaa.

Tuovinen suosittelee limakalvovaivoista kärsiviä potilaitaan vaihtamaan hammastahnaa - tai ainakin käyttämään vanhaa tahnaa pienempiä määriä.

Jyväskylän yliopiston orgaanisen kemian laitoksen yliassistentti Erkki Mannilan mukaan SLS:n ärsytysvaikutus riippuu annoksen koosta. Sen osuutta tahnasta pystyy päättelemään siitä, monentenako se on ilmoitettu ainesosaluettelossa. Yleinen sääntö on, että luettelon järjestys määräytyy aineiden osuuksien mukaan.

- Natriumlauryylisulfaattia voi käyttää turvallisesti pieniä määriä, suuhunkin. Syötäväksi se ei kuitenkaan ole tarkoitettu.

Mannila huomauttaa, että yksittäisten kemikaalien haittavaikutukset liittyvät samalla isompaan kysymykseen kemiallisesta stressistä.

Sekä Jorma Tenovuo, että Veikko Tuovinen kuitenkin muistuttavat, että SLS tuottaa ongelmia vain osalle ihmisistä, lähinnä aftoista kärsiville.

- Jos haittavaikutuksia ei ole, ainetta ei ole syytä pelätä. Ei SLS mikään peikko ole, Tuovinen tiivistää.

Hammastahnat