Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos: Valtio-oppi

Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uudet kotisivut ovat https://www.jyu.fi/hytk/.

Psykologian laitoksen uudet sivut ovat osoitteessa: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia.

Valtio-oppi oppiaineena ja tieteenalana

Valtio-oppi on klassinen tiede. Poliittisten ilmiöiden ymmärtämisessä tarvitaan tuntemusta erilaisten kulttuureiden ja aikakausien tavoista elää organisoituneissa ihmisyhteisöissä, ja tätä tuntemusta saadaan perehtymäl­lä poliittisen ajattelun klassikoihin. Valtio-oppi tieteenä käsittelee perinteisesti poliittiseksi koettuja valtiollisen elämän muotoja, kuten parlamentteja, poliitikkoja, puolueita ja vaaleja. Valtio-oppi ei kuitenkaan ole rajautunut vain valtiollisten toimijoiden tarkasteluun. Rinnakkaistermi politologia kertoo, että varsinaisesti nykyaikaisessa valtio‑opissa on kyse poliittisen näkökulman ottamisesta mihin tahansa elämän ilmiöön. Millä tahansa asialla on poliittinen olemuksensa, joka liittyy valtaan, identiteettiin ja toiminnan päämääriin. Valtio-opin olennainen osa on maailmanpolitiikka, jonka puitteissa voidaan tutkia edellä mainittuja asioita kaikkialla maailmassa. Valtio‑oppi pyrkii kartuttamaan poliittista yleissivistystä ja arvostelukykyä, totuttavat ihmiset suuntautumaan asioihin kansainvälisesti, sekä kohottamaan poliittista aktiivisuutta.

Perinteisesti valtio-opin tutkimuskohteena ovat olleet politiikan ja vallan käsitteet, poliittinen toiminta, osallistuminen, päätöksenteko ja hallinto. Uudemmassa politiikan tutkimuksessa poliittinen toiminta ei rajoitu eduskunnan ja puolueiden kaltaisiin instituutioihin, vaan millä tahansa ilmiöllä, kuten taiteella, ihmisten liikkuvuudella, kolmannen maailman kehityksellä tai ympäristöongelmilla voi olla poliittinen ulottuvuus. Uusi politiikan tutkimus ei enää jakaudu kansalliseen ja kansainväliseen politiikkaan, koska poliittisesti merkittävät ilmiöt eivät enää noudata kansallisvaltioiden välisiä rajoja. Entistä enemmän kiinnitetään huomiota poliittisen toiminnan kielelliseen luonteeseen. Valtaosa poliittisista teoista on puhetekoja, eli asioita ajetaan retorisesti, sanoja, käsitteitä ja argumentaation rakennetta sopivasti muotoilemalla. Uusi politiikan tutkimus on siten osin poliittisen kommunikaation ja kulttuurin tutkimusta, eri kielillä.

* * *

Valtio-oppi on kansainvälinen tiede. Sekä opiskelijat että tutkijat liikkuvat kansainvälisesti paljon, niin kirjallisuudessa kuin fyysisestikin, mikä korostaa hyvän kielitaidon merkitystä valtio-opissa. Suomen, ruotsin ja englannin perustaitojen lisäksi on opiskelijan suoritettava akateemisen tason kurssi jostain kolmannesta vieraasta kielestä, kuten saksasta, espanjasta, ranskasta, venäjästä tai jostain harvinaisemmasta kielestä.

Valtio-oppia pääaineenaan opiskelleet työllistyvät kohtuullisen hyvin sekä kansallisiin että kansainvälisiin tehtäviin. Valtio‑oppia opiskelleet sijoittuvat valtion ja kuntien hallinnon lisäksi monenlaisiin ammatteihin, kuten tutkimukseen, eri medioiden ja tiedotuksen aloille, aikuisopetukseen ja ‑kasvatukseen, kulttuurilaitosten sekä kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen tehtäviin, sekä yksityisiin yrityksiin erilaisiin analyytikon tai sisällöntuottajan tehtäviin. Valtio‑opin maisterintutkinto antaa mahdollisuu­den jatkaa eteenpäin tohtorintutkintoon asti.