Estrogeeni, mikro-RNA:t ja metabolisten toimintahäiriöiden riski (EsmiRs) -tutkimushanke

EsmiRs-tutkimuksessa selvitetään menopaussiin liittyvien negatiivisten terveysvaikutusten taustalla olevia biologisia mekanismeja. Tutkimuksessa hyödynnetään molekyylibiologisia, fysiologisia, endokrinologisia ja koko genomin kattavia menetelmiä yhdistettynä liikunta- ja terveystieteelliseen tutkimukseen.

Sisällysluettelo

Hankkeen kesto

1.9.2017 - 31.8.2022

Tutkimuksen painoala

Liikunta, terveys ja hyvinvointi

Tutkimusalue

Liikunnan ja terveyden molekyylibiologiset mekanismit

JYU.Well

Aktiivisena vanheneminen

Fyysinen aktiivisuus eliniän aikana

Fyysinen aktiivisuus, hyvinvointi ja käyttäytymisen muutos elämänkulussa

Yhteistyö

ERMA, ErROR, PATHWAY, Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedekunta

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Rahoitus

Suomen Akatemia

2017–2022 (EsmiRs-tutkimusprojekti, PI Eija Laakkonen); Suomen Akatemia 2020–2023 (ErROR-tutkimusprojekti, PI Sira Karvinen)

Hankekuvaus

EsmiRs-tutkimuksen yhtenä tutkimuslinjana selvitetään estradiolin merkitystä kudosten välisen mikro-RNA signaloinnin säätelyssä ja kuinka tämä kytkeytyy metabolisten sairauksien kohonneeseen riskiin ikäännyttäessä. Tutkimuksessa selvitetään myös lihaskudoksen ikääntymismuutosten solutason mekanismeja, kuten luurankolihaksen apoptoosia eli ohjelmoitua solukuolemaa ja sen säätelyä sekä lihasten steroidogeneesiä.

EsmiRs-tutkimus pohjautuu ERMA-tutkimusaineistoon. Tutkimuksessa käytetään myös in vivo- ja in vitro -koeasetelmia. Tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tutkimuksen aineistonkeruu ja Suomen Akatemian rahoituskausi päättyi 2022. Hankkeessa on meneillään aineiston analysointi- ja julkaisuvaihe.

EsmiRs-seurantatutkimus toteutettiin kolmessa eri vaiheessa: kyselytutkimus, ERMA:n alkumittaukset toistava tutkimuskäynti ja uudet aineenvaihduntamittaukset.

Seurantatutkimukseen kutsuttiin, kun aikaisemman ERMA-tutkimuksen alkumittauksista tuli kuluneeksi hieman alle neljä vuotta. Tutkittavat saivat halutessaan osallistua joko vain kyselytutkimukseen tai sen lisäksi myös ERMA:n alkumittaukset toistavaan tutkimuskäyntiin. Osaotos tutkittavista valittiin mukaan myös aineenvaihduntaa kartoittaviin mittauksiin, jotka on kuvattu tarkemmin alla. Aineenvaihduntamittauksiin voi päästä mukaan, jos kuului johonkin alla luetelluista ryhmistä. Kuhunkin ryhmään arvottiin liikunta-aktiivisuudeltaan ja kehonkoostumukseltaan toisiaan vastaavia henkilöitä. Tutkittavien tuli olla perusterveitä, joilla ei ollut esteitä liikuntatestin suorittamiseen. Ennen rasittavia testejä tehtävässä terveydentilan selvityksessä tutkimuslääkärinä toimiva kardiologi vielä varmisti, ettei mitään terveydellisiä osallistumisesteitä ollut.

Aineenvaihduntamittausten tutkimusryhmät:
1) luonnollinen pre- tai perimenopaussi (vaihdevuodet eivät ole vielä alkaneet tai eivät ole edenneet kovin pitkälle ja on luonnollinen hormonikierto)
2) postmenopaussi/ei hormonivalmisteita (vaihdevuodet on ohitettu, mutta ei käytä hormonikorvaushoitoa)
3) postmenopaussi/estrogeenikorvaushoito (vaihdevuodet on ohitettu ja käyttää hormonikorvaushoitoa)

Ravinnonsaanti, ruokailutottumukset ja fyysinen aktiivisuus

EsmiRs-seurantatutkimuksessa mitataan tutkittavien ravinnonsaantia. Heti ensimmäisen mittauskäynnin jälkeen tutkittava pitää ruokapäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki syödyt ja juodut ruoat ja juomat mahdollisimman tarkasti ylös. Ruokapäiväkirjaa pidetään myös muutaman päivän ajan ennen aineenvaihduntamittauksia. Ruokapäiväkirjoista analysoidaan energiansaanti sekä energiaravintoaineiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden saannit. Tutkittavan ruokailutottumuksia selvitetään myös EsmiRs-seurantatutkimuksen alussa kyselylomakkeella. Samassa kyselylomakkeessa on myös fyysistä aktiivisuutta mittaavia kyselyjä. Kyselyjen lisäksi fyysistä aktiivisuutta mitataan aktiivisuusmittarilla. Aktiivisuusmittari on pienikokoinen ja helppokäyttöinen laite, jota pidetään lantiolla. Mittaus toteutetaan ERMA:n alkumittaukset toistavan tutkimuskäynnin jälkeen. Ennen aineenvaihduntamittauksia tutkittava pitää kirjaa liikunnastaan.

Rasva-aineenvaihdunnan tehokkuus ja lepoenergiankulutus

Fyysisesti aktiiviset tarvitsevat enemmän energiaa kuin vähän liikkuvat. Liikunta kiihdyttää aineenvaihduntaa. Ravinnosta saatavia energiaravintoaineita ovat hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit. Käytännössä elimistö käyttää aina hiilihydraatteja ja rasvoja sekä vähäisemmässä määrin myös proteiineja energian tuottamiseen. Se, missä suhteissa elimistö käyttää energiaravintoaineita, on yksilöllistä. Siihen vaikuttaa muun muassa liikunnan määrä ja teho.

EsmiRs-seurantatutkimuksessa aineenvaihduntaa tutkitaan levossa ja liikunnan aikana. Aineenvaihdunnan tutkimiseen käytetään epäsuoraa kalorimetrimenetelmää, joka perustuu hapen ja hiilidioksidin mittaamiseen hengityskaasuista. Lepomittauksissa tutkittava on makuulla ja hänen ylävartalonsa päälle asetetaan kupu. Hengitysilma johdetaan analysaattoriin, joka mittaa sisäänhengitetyn hapen ja uloshengitetyn hiilidioksidin määrän. Kuntopyörällä tehtävän liikuntatestin aikana hengitetään nenän ja suun peittävän maskin läpi. Maskin läpi kulkenut hengitysilma analysoidaan. Hengityksen sisältämän hapen ja hiilidioksidin tilavuussuhteiden avulla lasketaan, miten elimistö käyttää hiilihydraatteja, rasvoja ja proteiineja energiantuotantoon.

Maksimaalinen hapenottokyky

Maksimaalinen hapenottokyky on hengitys-ja verenkiertoelimistön kuntoa kuvaava mittari. Hapenottokyky riippuu erityisesti sydämen kyvystä pumpata verta verenkiertoon. Lisäksi siihen vaikuttaa lihasten kyky käyttää happea. EsmiRs-tutkimuksessa maksimaalinen hapenottokyky määritetään polkupyöräergometritestin avulla. Testin aikana poljetaan kuntopyörää. Polkeminen muuttuu testin aikana raskaammaksi. Testi kestää 5–10 minuuttia.

Insuliiniherkkyys

Insuliiniherkkyys kuvaa elimistön kykyä siirtää ravinnosta saatua sokeria verestä soluihin. Alentunut insuliiniherkkyys kasvattaa aikuistyypin eli tyypin 2 diabeteksen riskiä. Sairauden puhkeaminen voidaan estää tai sitä voidaan hidastaa liikunnalla ja ravinnolla. Insuliiniherkkyyttä mitataan sokerirasituskokeen avulla. Sokerirasituskoe aloitetaan yön yli kestäneen paaston jälkeen juomalla pieni määrä sokeriliuosta. Tutkittavalta otetaan verinäytteet juuri ennen sokeriliuoksen juomista ja sen jälkeen puolen tunnin välein kahden tunnin ajan. Verinäytteistä mitataan sokeri- ja insuliinipitoisuudet. Insuliiniherkkyys määritetään niiden avulla. Verinäytteistä mitataan myös muiden aineenvaihduntatuotteiden määriä sen selvittämiseksi, miten sokerijuoman nauttiminen vaikuttaa niiden esiintymiseen veressä.

Valtimoiden jäykkyys

Sydämen supistuminen saa aikaan pulssiaallon, joka etenee jäykässä valtimossa joustavaa nopeammin. Jäykät valtimot rasittavat sydäntä. Valtimoiden jäykkyyttä mitataan pulssiaaltomittauksella. EsmiRs-tutkimuksessa mittaukseen käytetään kahta erilaista menetelmää, jotka molemmat rekisteröivät pulssiaallon nopeuden, sykkeen ja verenpaineen. Toisella menetelmällä mittaus tehdään ihon päältä kaulasta ja nivustaipeesta kynää muistuttavalla anturilla. Toinen mittaistapa muistuttaa perinteistä verenpainemittausta: mittaus tehdään olkavarresta. Valtimojäykkyyden mittaukset tehdään sekä levossa että liikuntatestin jälkeen.

Biokemialliset analyysit veri- ja kudosnäytteistä

Tutkimuksessa selvitetään verinäytteestä esimerkiksi veren valkosolujen osuutta, kolesterolipitoisuuksia ja hormonipitoisuuksia sekä solujen väliseen viestintään erikoistuneiden molekyylien esiintymistä. Lihasnäytteistä tutkitaan hormonipitoisuuksia sekä tiettyjen solunsisäisten viestintäreittien voimakkuutta.

mikro-RNA-tason tutkimukset

Mikro-RNA:t eli miRNA:t ovat lyhyitä RNA-molekyylejä, joiden avulla solut muokkaavat geenien sisältämien viestien luentaa proteiinitasolle. Tietty miRNA voi estää yhden tai useamman geenituotteen lukemisen. miRNA voi muuttaa sen solun toimintaa, jossa se on tuotettu, tai solut voivat vapauttaa miRNA-molekyylejä verenkiertoon. Silloin ne toimivat viestinviejinä eri kudosten välillä ja niiden määrää ja laatua voidaan tulkita esimerkiksi tietyn sairauden yhteydessä.

Sekvensointi (Next generation sequencing, NGS)

Projektissa hyödynnetään uuden sukupolven sekvensointitekniikkaa eli NGS:ää miRNA-viestien tulkinnassa. Tekniikka tuottaa tarkkaa tietoa molekyylien sekvenssistä eli emäsjärjestyksestä luotettavasti ja nopeasti. NGS toteutetaan yhteistyössä Keski-Suomen hyvinvointialueen sairaala Novan molekyylipatologian laboratorion kanssa.

Solumallit

Lihasbiopsioista eristettyjen lihassolujen avulla tutkitaan muun muassa ulkoisen estradiolin vaikutusta solujen sisäiseen hormonituotantoon kontrolloidussa ympäristössä ilman elimistön tai siihen vaikuttavan ympäristön vaikutusta.

Histokemialliset värjäykset ja mikroskopia

Projektissa kerätyistä lihasnäytteistä etsitään esimerkiksi lihaksen kantasoluja ja solujen sisältämiä rasvapartikkeleita sekä määritetään lihassolujen kokoa. Kohteet saadaan näkyville fluoresoivien merkkiaineiden avulla, jonka jälkeen ne kuvannetaan konfokaalimikroskoopin avulla analysoitaviksi. Kuvien tulkinnassa käytetään tietokoneohjelmia, jotka mittaavat fluoresenssin määrää ihmissilmää tarkemmin.

Proteiinitason mittaukset

Näytteiden sisältämien proteiinien määrää mitataan perinteisellä Western blot -menetelmällä, joka erottelee proteiinit koon mukaan. Käyttämällä proteiinit tunnistavia vasta-aineita voidaan niiden määrä selvittää ja verrata mahdollisia muutoksia tutkimuksen eri vaiheissa.

Kvantitatiivinen PCR

Polymeraasiketjureaktion eli PCR:n avulla voidaan selvittää geenien luentaa eli mitata solun tuottamien RNA-molekyylien määrä ja niiden laatu. Reaktion avulla saadaan selville esimerkiksi kiinnostuksen kohteena olevan geenin aktiivisuus tai miRNA-molekyylin määrä.

ERMA

EsmiRs-tutkimus on jatkumo ERMA-tutkimukselle. Tutkimuksessa hyödynnetään sekä jo kerättyjä ERMA-aineiston biologisia näytteitä että syksyllä 2018 alkaneen seurantatutkimuksen tuloksia. Jatkotutkimuksissa selvitetään muun muassa, miten vaihdevuosien eteneminen on vaikuttanut kehonkoostumukseen ja aineenvaihduntaan.

ErROR

ErROR-tutkimus on tutkijatohtori Sira Karvisen vetämä ja Suomen Akatemian rahoittama EsmiRs-tutkimuksen spin-off-projekti. Tutkijatohtorihankkeessaan Karvinen selvittää vaihdevuosiin liittyvien hormonimuutosten vaikutusta akuuttiin liikuntavasteeseen. EsmiRs-tutkimus tarjoaa ErROR-projektin käyttöön ihmisaineiston biologisine näytteineen. Tämän lisäksi ErROR-tutkimus hyödyntää erilaisia in vivo -malleja.

PATHWAY

PATHWAY-tutkimushankkeessa selvitetään liikuntatottumuksiin liittyviä yksilöllisiä tekijöitä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on, vaikuttaako persoonallisuus liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen tai liikunnasta syrjäytymiseen. ERMA ja sen seurantatutkimus EsmiRs muodostavat yhdessä yhden kolmesta aineistokokonaisuudesta, joita PATHWAY-hankkeessa käytetään. Tutkimuksen johtaja on Katja Kokko, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Keski-Suomen hyvinvointialue

EsmiRs-tutkimuksessa hyödynnetään Keski-Suomen hyvinvointialueen Sairaala Novan molekyylipatologian laboratorion laitteistoja muun muassa sekvensointiin.

Pesonen, Heidi (Dissertation 25.10.2024): Associations of Aging, Menopause, and Strength Training on Cortical Somatosensory and Motor Functions. JYU dissertations 831. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, 2024, 105 p. (One of the three papers included was done with the ERMA data. Supervisors K. Waller, I. Tarkka, J. Parkkari, J. Laukkanen). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0322-1

Hyvärinen, Matti (Dissertation 28.3.2024): Physical activity, menopausal symptoms, and cardiometabolic health during the menopausal transition. JYU dissertations 756. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, 2024, 77 p. (Four papers included were done with the ERMA and EsmiRs data. Main supervisor E. Laakkonen, co-supervisors J Karvanen and T Rantalainen.) http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9953-7

Karppinen, Jari (Dissertation 16.6.2023): Menopause, physical activity, and whole-body metabolism with an emphasis on resting energy expenditure, fat oxidation, and serum metabolome. JYU dissertations 636. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, 2023, 153 p. (Three of the four papers included were done with the ERMA and EsmiRs data. Main supervisor E. Laakkonen, co-supervisors U. Kujala and J. Laukkanen.) http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9575-1

Juppi, Hanna-Kaarina (Dissertation 9.6.2023): Associations of the menopausal transition with body composition : Examining the influence of hormonal changes, muscle RNA signaling and lifestyle habits. JYU dissertations 648. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, 2023, 177 p. (Four papers included were done with the ERMA and EsmiRs data. Main supervisor E. Laakkonen, co-supervisors S. Sipilä and S. Karvinen.) http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9615-4

Ravi, Suvi (Dissertation 21.6.2023): Low energy availability-related conditions in female athletes: Prevalence rates and relationships with health, injuries, and the sports career. JYU dissertations 660. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, 2023, 153 p. (One of the four papers included was done with the ERMA data. Supervisor J. Parkkari, M. Valtonen, B. Waller, U. Kujala). http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9648-2

Tirkkonen, Anna (Dissertation 20.1.2023): Cognitive and Physical Functions Among Middle-Aged and Older People: A Special Emphasis on Executive Functions and Walking. JYU dissertations 596. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, 2023, 89 p. (One of the four papers included was done with the ERMA data. Main supervisor S. Sipilä, co-supervisor J. Kulmala.) http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9268-2

Bondarev, Dmitriy (Dissertation 20.5.2022): The Role of Physical Activity in the Relationship between Menopausal Status, Physical Performance and Mental Well-Being. JYU dissertations 515. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, 2022, 80 p. (Four papers included were done with the ERMA data. Main supervisor S. Sipilä, co-supervisors K. Kokko and T. Finni.) http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9139-5

2024–2025

40. Elisa Toikka. Kortisolitasojen yhteys unen laatuun ja määrään, sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys kortisolitasoihin ja unimuuttujiin.
39. Kaisa Moilanen. 75-, 80- ja 85-vuotiaiden naisten ja miesten sosiaalisten suhteiden yhteys heidän fyysiseen aktiivisuuteensa.
38. Julia Sivonen. Aamiaisen syömisen yhteys työikäisten naisten kävelynopeuteen ja -kestävyyteen.
37. Marika Puttonen. Keski-ikäisten naisten koulutustason yhteys itseraportoituun fyysiseen aktiivisuuteen.
36. Pinja Huovila. Päivittäisen istumisen määrän yhteys vaihdevuosi-ikäisten naisten alaraajojen suorituskykyyn.
35. Jaakko Lähde. Keski-ikäisten naisten koulutustason yhteys kiihtyvyysanturilla mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen.
34. Iina Tulomäki. Lantionpohjan toimintahäiriöiden yhteys fyysiseen suorituskykyyn neljän vuoden seurantatutkimuksessa vaihdevuosi-ikäisillä naisilla.
33. Anni Virkki. Vaihdevuosien aikaisen hormonihoidon yhteys metaboliseen terveyteen.
32. Aino Tikka. Keski-ikäisten naisten lantionpohjan toimintahäiriöiden yhteys mielialaan.
31. Jenna Laikola. Vaihdevuosi-ikäisten naisten fyysisen aktiivisuuden ja fyysisen suorituskyvyn yhteys masennusoireisiin: neljän vuoden seuranta.

2022–2023

30. Katariina Laaksovuori. Lapsiluvun ja sepelvaltimotaudin kausaalisuhteen yleistys yhdysvaltalaisesta populaatiosta jyväskyläläiseen keski-ikäisillä naisilla.
29. Tanja Tsokkinen. Istumatyötä tekevien keski-ikäisten naisten lihasvoimaharjoittelun yhteys kehonkoostumuksen.
28. Viivi Luhtanen. Vaihdevuosivaiheiden ja -oireiden sekä mielialan yhteys keski-ikäisten naisten ikäkokemukseen.

2020–2021

27. Kuutti M. Keski-ikäisten naisten fyysinen aktiivisuus, suorituskyky ja lantionpohjan toimintahäiriöt.
26. Kansanen M. Eating behavior and cardiometabolic health: associations of eating habits with glucose and lipid metabolism in menopausal women.
25. Laukka S. Motivaatiotekijöiden yhteys naisten vapaa-ajan liikunnan intensiteettiin, kestoon ja useuteen.
24. Rekiranta S. Fyysisen aktiivisuuden ja kehonkoostumuksen yhteys alaraajojen tehoon vaihdevuosi-ikäisillä naisilla.
23. Jokinen S. Vaihdevuosi-ikäisten naisten kestävyyskunnon, kehon yönaikaisen ydinlämpötilan ja koetun unenlaadun väliset yhteydet.
22. Kojo H. Neuroottisuuden ja ekstraversion yhteys vaihdevuosi-ikäisten naisten terveyteen.
21. Rantanen N. Alaraajojen voiman ja kehonkoostumuksen yhteys sääri- ja reisiluun geometriaan perimenopausaalisilla naisilla.
20. Jakoaho V. The effect of hormone replacement therapy on HDL-cargo of postmenopausal women.
19. Lindeman K. Vaihdevuosien etenemisen vaikutus motoriseen aivokuoreen: transkraniaalinenmagneettistimulaatiotutkimus.

2019–2018

18. Kumpulainen P. Keski-ikäisten naisten koetun iän ja elintapojen välinen yhteys.
17. Paavilainen A. Vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden yhteys koko kehon luustolihasten biologiseen ikään keski-ikäisillä naisilla.
16. Hyvärinen M. Liikuntakysymyksen ja kiihtyvyysanturin avulla arvioidun fyysisen aktiivisuuden vertailu.
15. Sivonen E. Menopaussi-ikäisten naisten ruokavalinnat ja ravinnonsaanti.
14. Alapappila M. Liikunta ja vaihdevuodet: aikaisempien liikuntatottumuksien yhteys vaihdevuosioireisiin.
13. Honkonen E. Lapsuuden kilpaurheilun, ohjatun ja omatoimisen liikunnan yhteys keski-iän liikunta-aktiivisuuteen naisilla.
12. Nyberg L. Vaihdevuosistatus ja fyysinen aktiivisuus: Vaihdevuosien eri vaiheissa olevien naisten liikuntatottumukset.
11. Saarinen M. Vaihdevuosioireiden yhteys keski-iän kriisiin.
10. Tuominen J. MicroRNA-21, -126 and -146a as potential novel systemic markers of metabolic syndrome.
9. Vilén L. Vaihdevuosistatuksen yhteys lihasmassaan ja toimintakykyyn 47–55-vuotiailla naisilla.

2017–2016

8. Alm J. Measurements of lower extremity muscle activation on menopausal women.
7. Forsius P. Uni ja kardiometabolia: vaihdevuosi-ikäisten naisten unen laadun yhteys sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan ja leptiinitasoihin.
6. Laitinen E. Akillesjänteen paksuutta määrittävät tekijät ja lihasarkkitehtuuri vaihde-vuosi-ikäisillä naisilla.
5. Pahkamäki N. Vaihdevuosi-ikäisten naisten unenlaatu - vaihdevuosistatuksen yhteys koettuihin uniongelmiin 48–55-vuotiailla naisilla ja niihin yhteydessä olevat tekijät.
4. Pitkänen P. Vaihdevuosien, koetun iän ja neuroottisuuden yhteys keski-iän kriisin kokemiseen naisilla.
3. Rikkonen E. Estrogeenitason vaikutus lihasaktivaation jälkeiseen voimantuoton potentoitumiseen.
2. Siivonen A-K. Fyysisen aktiivisuuden yhteys toiminnanohjaukseen peri-menopausaalisilla naisilla.
1. Kankare-Anttila N. Ikäkokemuksen eri osa-alueiden ja muistin välinen yhteys keski-ikäisillä naisilla.

43. Lehti S, Korhonen TM, Soliymani R, Ruhanen H, Lähteenmäki E, Palviainen M, Siljander P, Lalowski M, Käkelä R, Lehti M, Laakkonen EK. The lipidome and proteome of high-density lipoprotein are altered in menopause. J Appl Physiol (1985). 2025 Jun 4. doi:10.1152/japplphysiol.00120.2025.
42. Juppi HK, Karppinen JE, Laakkonen EK . Menopause and Body Composition: A Complex Field. Semin Reprod Med. 2025 Jun 9. doi: 10.1055/s-0045-1809531.
41. Kuutti M, Hietavala EM; Juppi HK, Sipilä S, Aukee P, Laakkonen EK. Association of body composition with the symptoms of pelvic floor disorders in middle-aged women: A longitudinal study. Menopause. 2025 Jun 3. doi: 10.1097/GME.0000000000002572.
40. Hyvärinen M, Kankaanpää A, Rantalainen T, Rantanen T, Laakkonen EK, Karavirta L. Body composition and functional capacity as determinants of physical activity in middle-aged and older adults: a cross-sectional analysis. Eur Rev Aging Phys Act. 2025;22(1):6. doi: 10.1186/s11556-025-00372-z
39. Karvinen SM, Lähteenmäki E, Hutz B, Juppi HK, Karppinen JE, Kankaanpää A, Lehti M, Laakkonen EK. The acute exercise response of peripheral blood mononuclear cells and their bioenergetic function in women with high and low systemic estradiol levels. Phys Rep. 2025;13:e70296. DOI: 10.14814/phy2.70296.
38. Fujita S, Lankila H, Koivunen K, Hakamäki M, Sipilä S, Portegijs E, Rantanen T, Laakkonen EK. Vitamin D sufficiency and its relationship with muscle health across the menopausal transition and aging: Finnish cohorts of middle-aged women and older women and men. Eur J Clin Nutr. 2025 Apr 2. doi: 10.1038/s41430-025-01610-4.
37. Suominen T, Rantalainen T, Hyvärinen M, Kujala UM, Aukee P, Tammelin TH, Laakkonen EK, Sipilä S. Associations of habitual skeletal loading with bone changes during the menopausal transition: A follow-up study. Med Sci Sports Exerc. 2025;57(5):942-950. doi: 10.1249/MSS.0000000000003631.
36. Lankila H, Kekäläinen T, Hietavala EM, Laakkonen EK. A mediating role of visceral adipose tissue on the association of health behaviours and metabolic inflammation in menopause: a population-based cross-sectional study. Sci Rep. 2025;15(1):1999. doi: 10.1038/s41598-025-85134-8.
35. Kuutti M, Hyvärinen M, Lankila H, Aukee P, Hietavala EM, Laakkonen EK. Association of eating behaviour with symptoms of pelvic floor disorders in middle-aged women: An observational study. Women's Health (Lond). 2024;20.doi:10.1177/17455057241305075.
34. Hyvärinen M, Karvanen J, Karppinen JE, Karavirta L, Juppi HK, Tammelin TH, Kovanen V, Laukkanen J, Aukee P, Sipilä S, Rantalainen T, Laakkonen EK. The role of cardiorespiratory fitness and body composition in the association between physical activity and menopausal symptoms. Menopause. 2024;31(9):828-836. doi: 10.1097/GME.0000000000002397.
33. Juppi HK, Korhonen TM, Sievänen T, Kovanen V, Kujala UM, Aukee P, Cronin N, Sipilä S, Karvinen S, Laakkonen EK. Menopausal transition alters female skeletal muscle transcriptome. Translational Exercise Biomedicine. March 13, 2024. https://doi.org/10.1515/teb-2024-2001.
32. Lankila H, Kuutti MA. Kekäläinen T, Hietavala EM, Laakkonen EK. Associations of menopausal status and eating behaviour with subjective measures of sleep. J Sleep Res. 2024:e14155. doi: 10.1111/jsr.14155.
31. Karppinen JE, Wiklund P, Ihalainen JK, Juppi HK, Isola V, Hyvärinen M, Ahokas EK, Kujala UM, Laukkanen J, Hulmi JJ, Ahtiainen JP, Cheng S, Laakkonen EK. Age but not menopausal status is linked to lower resting energy expenditure. J Clin Endocrinol Metab. 2023; Jun 2:dgad321. doi: 10.1210/clinem/dgad321
30. Hyvärinen M, Karvanen J, Juppi HK, Karppinen JE, Tammelin TH, Kovanen V, Aukee P, Sipilä S, Rantalainen T, Laakkonen EK. Menopausal symptoms and cardiometabolic risk factors in middle-aged women: A cross-sectional and longitudinal study with 4-year follow-up. Maturitas. 2023;174:39-47. doi: https://doi.org/10.1016/j.maturitas.2023.05.004
29. Karvinen S, Korhonen TM, Sievänen T, Karppinen JE, Juppi HK, Jakoaho V, Kujala UM, Laukkanen JA, Lehti M, Laakkonen EK. Extracellular vesicles and high-density lipoproteins: Exercise and oestrogen-responsive small RNA carriers. J Extracell Vesicles. 2023 Feb;12(2):e12308. doi: 10.1002/jev2.12308.
28. Kuutti MA, Hyvärinen M, Kauppinen M, Sipilä S, Aukee P, Laakkonen EK. Early adulthood and current physical activity and their association with symptoms of pelvic floor disorders in middle-aged women: an observational study with retrospective physical activity assessment. BJOG. 2023 Jan 19. doi: 10.1111/1471-0528.17397
27. Haapala EA, Lee E, Karppinen JE, Skog H, Valtonen M, Kujala UM, Laukkanen JA, Ihalainen JK, Laakkonen EK. Associations of cardiorespiratory fitness, body composition, and blood pressure with arterial stiffness in adolescent, young adult and middle-aged women. Sci Rep. 2022;12:21378. doi:10.1038/s41598-022-25795-x
26. Marttila S, Tamminen H, Rajić S, Mishra PP, Lehtimäki T, Raitakari O, Kähönen M, Kananen L, Jylhävä J, Hägg S, Delerue T, Peters A, Waldenberger M, Kleber ME, März W, Luoto R, Raitanen J, Sillanpää E, Laakkonen EK, Heikkinen A, Ollikainen M, Raitoharju E. Methylation status of VTRNA2-1/nc886 is stable across populations, monozygotic twin pairs and in majority of tissues. Epigenomics. 2022;14(18):1105-1124. doi: 10.2217/epi-2022-0228.
25. Karppinen JE, Juppi H-K, Hintikka J, Wiklund P, Haapala EA, Hyvärinen M, Tammelin TH, Aukee P, Kujala UM, Laukkanen J, Laakkonen EK. Associations of resting and peak fat oxidation with sex hormone profile and blood glucose control in middle-aged women. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2022; 32(9):217-67. doi: 10.1016/j.numecd.2022.06.001.
24. Karppinen JE, Törmäkangas T, Kujala UM, Sipilä S, Laukkanen JA, Aukee P, Kovanen V, Laakkonen EK. Menopause modulates the circulating metabolome: evidence from a prospective cohort study. Eur J Prev Cardiol. 2022; zwac060, https://doi.org/10.1093/eurjpc/zwac060
23. Juppi HK, Sipilä S, Fachada V, Hyvärinen M, Cronin N, Aukee P, Karppinen JE, Selänne H, Kujala UM, Kovanen V, Karvinen S, Laakkonen EK. Total and regional body adiposity increases during menopause-evidence from a follow-up study. Aging Cell. 2022 May 4:e13621. doi: 10.1111/acel.13621.
22. Kekäläinen T, Tammelin TH, Hagger MS, Lintunen T, Hyvärinen M, Kujala UM, Laakkonen EK, Kokko K. Personality, motivational, and social cognition predictors of leisure-time physical activity. Psychology of Sport and Exercise, 60, May 2022, 102135. https://doi.org/10.1016/j.psychsport.2022.102135.
21. Hyvärinen M*, Juppi H-K*, Taskinen S, Karppinen JE, Karvinen S, Tammelin TH, Kovanen V, Aukee P, Kujala UM, Rantalainen T, Sipilä S, Laakkonen EK. Metabolic health, menopause, and physical activity - a 4-year follow-up study. Int J Obes (Lond). 2022;46(3):544-554. doi: 10.1038/s41366-021-01022-x. *equal authorship.
20. Tirkkonen A, Kekäläinen T, Aukee P, Kujala UM, Laakkonen EK, Kokko K, Sipilä S. Bidirectional associations between cognitive functions and walking performance among middle-aged women. Menopause. 2021;29(2):200-209. doi: 10.1097/GME.0000000000001896.
19. Laakkonen EK, Karppinen JE, Lehti S, Lee E, Pesonen E, Juppi HK, Kujala UM, Haapala EA, Aukee P, Laukkanen JA, Ihalainen JK. Association of sex hormones and hormonal status with arterial stiffness in a female sample from reproductive years to menopause. Front Endocrinol (Lausanne). 2021;12:765916. doi: 10.3389/fendo.2021.765916.
18. Kekäläinen T, Hietavala E-M, Hakamäki M, Sipilä S, Laakkonen EK, Kokko K. Personality traits and changes in health behaviors and depressive symptoms during the COVID-19 pandemic: A longitudinal analysis from pre-pandemic to onset and end of the initial emergency conditions in Finland. J. Environ. Res. Public Health. 2021;118:7732.
17. Bondarev D, Sipilä S, Finni T, Kujala UM, Aukee P, Kovanen V, Laakkonen EK, Kokko K. Associations of physical performance and physical activity with mental well-being in middle-aged women. BMC Public Health. 2021;21(1):1448.
16. Sillanpää E, Heikkinen A, Kankaanpää A, Paavilainen A, Kujala UM, Tammelin TH, Kovanen V, Sipilä S, Pietiläinen KH, Kaprio J, Ollikainen M, Laakkonen EK. Blood and skeletal muscle ageing determined by epigenetic clocks and their associations with physical activity and functioning. Clin Epigenetics. 2021;13(1):110.
15. Hyvärinen M, Karvanen J, Aukee P, Tammelin TH, Sipilä S, Kujala UM, Kovanen V, Rantalainen T, Laakkonen EK. Predicting the age at the natural in middle-aged women. Menopause. 2021;28(7):792-799.
14. Pesonen H, Laakkonen EK, Hautasaari P, Aukee P, Kovanen V, Kujala UM, Sipilä S, Finni T, Tarkka IM. Perimenopausal women show modulation of excitatory and inhibitory neuromuscular mechanisms. BMC Womens Health. 2021;21(1):133.
13. Karvinen S, Juppi H-K, Le G, Cabelka CA, Mader TL, Lowe DA, Laakkonen EK. Estradiol deficiency and skeletal muscle apoptosis: Possible contribution of microRNAs. Exp Gerontol. 2021;147:111267.
12. Bondarev D, Finni T, Kokko K, Kujala UM, Aukee P, Kovanen V, Laakkonen EK, Sipilä S. Physical performance during the menopausal transition and the role of physical activity. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. 2020;76(9):1587-1590.
11. Ravi S, Kujala UM, Tammelin TH, Hirvensalo M, Kovanen V, Valtonen M, Waller B, Aukee P, Sipilä S, Laakkonen EK. Adolescent sport participation and age at menarche in relation to midlife body composition, bone mineral density, fitness, and physical activity. J Clin Med. 2020;9(12):3797.
10. Kekäläinen T, Laakkonen EK, Terracciano A, Savikangas T, Hyvärinen M, Tammelin TH, Rantalainen T, Törmäkangas T, Kujala UM, Alen M, Kovanen V, Sipilä S & Kokko K. Accelerometer-measured and self-reported physical activity in relation to extraversion and neuroticism: a cross-sectional analysis of two studies. BMC Geriatrics. 2020;20(1):264.
9. Juppi H-K, Sipilä S, Cronin N, Karvinen S, Karppinen JE, Tammelin T, Aukee P, Kovanen V, Kujala UM, Laakkonen EK. Role of menopausal transition and physical activity in loss of lean mass: a follow-up study in middle-aged Finnish women. J Clin Med. 2020;9(5):1588.
8. Bondarev D, Sipilä S, Finni T, Kujala UM, Aukee P, Laakkonen EK, Kovanen V, Kokko K. The role of physical activity in the link between menopausal status and mental well-being. Menopause. 2020;27(4):398-409.
7. Sipilä S, Törmäkangas T, Sillanpää E, Aukee P, Kujala UM, Kovanen V, Laakkonen EK. Muscle and bone mass in middle‐aged women: role of menopausal status and physical activity. J Cachexia Sarcopenia Muscle. 2020;11(3):698-709.
6. Hyvärinen M, Sipilä S, Kulmala J, Hakonen H, Tammelin TH, Kujala UM, Kovanen V, Laakkonen EK. Validity and reliability of a single question for leisure time physical activity assessment in middle-aged women. J Aging Phys Act. 2019;4:1-11.
5. Karvinen S, Jergenson MJ, Hyvärinen M, Aukee P, Tammelin T, Sipilä S, Kovanen V, Kujala UM, Laakkonen EK. Menopausal status and physical activity are independently associated with cardiovascular risk factors of healthy middle-aged women: cross-sectional and longitudinal evidence. Front Endocrinol. 2019;10:589.
4. Collins BC, Arpke RW, Larson AA, Baumann CW, Xie N, Cabelka CA, Nash NL, Juppi HK, Laakkonen EK, Sipilä S, Kovanen V, Spangenburg EE, Kyba M, Lowe DL. Estrogen Regulates the Satellite Cell Compartment in Females. Cell Reports. 2019;28(2):368-381.
3. Bondarev D, Laakkonen EK, Finni T, Kokko K, Kujala U, Aukee P, Kovanen V, Sipilä S. Physical performance in relation to menopause status and physical activity. Menopause. 2018;25(12):1432-1441.
2. Kovanen V, Aukee P, PhD, Kokko K, Finni T, Tarkka I, Tammelin T, Kujala UM, Sipilä S, Laakkonen EK. Design and protocol of Estrogenic Regulation of Muscle Apoptosis (ERMA) study with 47 to 55-year-old women's cohort: novel results show menopause-related differences in blood count. Menopause. 2018;25(9):1020-1032.
1. Laakkonen EK, Kulmala J, Aukee P, Hakonen H, Kujala UM, Lowe DA, Kovanen V, Tammelin T, Sipilä S. Female reproductive factors are associated with objectively measured physical activity in middle-aged women. PLoS ONE. 2017;12(2):e0172054.