Vuoden 2025 tiedehelmet esitellään Nobel-illassa

Jyväskylän yliopiston Nobel-illassa asiantuntijamme esittelevät fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja taloustieteen vuoden 2025 palkitut tiedeaiheet. Tervetuloa paikan päälle ja suoraan verkkolähetykseen. Yleisölle kahvitarjoilu illan päätteeksi.

Linkki lähetykseen

Jyväskylän yliopiston Nobel-ilta on 11.12.2024.

Tapahtuman tiedot

Tapahtuma-aika

9.12.2025 18:00 - 9.12.2025 19:30

Tapahtumatyyppi

Tiedetapahtumat

Tapahtuman kieli

Suomi

Tapahtuman esteettömyys ja saavutettavuus

Tapahtumatilaan on esteetön pääsy

Tapahtuman järjestäjä

Viestintä ja yhteisöllisyys

Tapahtuman maksullisuus

Maksuton

Näytä sijainti kartalla

Tapahtuman paikkakategoria

Seminaarinmäki

Tietoniekka-tila (1.krs)

Nobel-palkinnot sähköistävät tieteen maailmaa syksyn tullen joka vuosi. Jyväskylän yliopiston perinteisiin kuuluu tilaisuus, jossa yliopiston asiantuntijat esittelevät vuoden palkitut tiedeaiheet. He kertovat, millaista merkitystä palkitulla tutkimuslöydöllä tai saavutuksella on ollut tieteen kentällä – ja miten työ näkyy jokapäiväisessä elämässämme.

Illan juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä. Avaussanat tilaisuudessa lausuu Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala ja päätössanat Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen johtaja Lotta-Riina Sundberg. Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä esiintyjille illan aikana.

Tilaisuuden päätteeksi yleisölle on kahvitarjoilu.

Illan aiheet

Lääketieteen palkinto: Mary E. Brunkow, Fred Ramsdell ja Shimon Sakaguchi

immuunijärjestelmän itsesäätely, T-solut
esittelijänä tutkimusjohtaja Tiina Jokela

Kemian palkinto: Susumu Kitagawa, Richard Robson ja Omar M. Yagh

metalliorgaaniset runkorakenteet
esittelijänä apulaisprofessori Manu Lahtinen

Fysiikan palkinto: John Clarke, Michel H. Devoret ja John M. Martinis

kvanttimekaaninen tunnelointi ja kvantisoidut energiatasot
esittelijänä professori Tero Heikkilä

Kirjallisuuden palkinto: László Krasznahorkai

unkarilaisen kirjailija László Krasznahorkain tuotanto
esittelijänä yliopistonlehtori, laitoksen varajohtaja Petteri Laihonen

Taloustieteen palkinto: Joel Mokyr, Philippe Aghion ja Peter Howitt

innovaatioiden vaikutus talouskasvuun
esittelijänä yliopistonlehtori Mika Nieminen

Nobel-ilta järjestetään Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä Tietoniekka-tilassa (Seminaarinkatu 15) tiistaina 9.12. klo 18.00-19.30. Tilaisuutta voit seurata myös suorassa verkkolähetyksessä Jyväskylän yliopiston verkkosivuilla sekä Yle Areenassa. Tervetuloa kuulemaan ja nauttimaan tieteen saavutuksista ja tulevista näkymistä!

Voit lähettää illan esiintyjille kysymyksiä jo ennakkoon verkkolomakkeella.

Illan asiantuntijat

Merkittävää tietoa immuunijärjestelmästä

Lääketieteen palkinto myönnettiin tänä vuonna Mary E. Brunkowille, Fred Ramsdellille ja Shimon Sakaguchille. Kolmikko on selvittänyt immuunijärjestelmän itsesäätelyä. Tutkijat löysivät immuunijärjestelmää säätävät säätelijä-T-solut. Löydös toi merkittävää uutta tietoa immuunijärjestelmän toiminnasta, ja sen myötä voidaan kehittää uudenlaisia hoitoja syöpiä ja autoimmuunisairauksia vastaan.

Tiina Jokela työskentelee tutkimusjohtajana Jyväskylän yliopistossa ja Keski-Suomen biopankissa. Hän tutkii verinäytteistä löytyviä merkkiaineita, jotka voivat viitata syövän kehittymiseen sekä immuunisolujen merkitystä syövän ennaltaehkäisyssä.

Tiina Jokela nojaa valkoiseen seinään päällään valkoinen takki. Kädet ovat puuskassa. — Tiina Jokela taustoittaa lääketieteen Nobel-palkittua aihetta ja sen merkitystä.

Uudenlaisia metalliorgaanisia runkorakenteita

Kemian Nobel-palkinto myönnettiin Susumu Kitagawalle, Richard Robsonille ja Omar M. Yaghille. Tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisia metalliorgaanisia runkorakenteita, joiden läpi kaasut ja muut kemikaalit pääsevät virtaamaan. Rakenteita voidaan hyödyntää esimerkiksi käyttää esimerkiksi veden keräämisessä aavikon ilmasta, hiilidioksidin talteenotossa ja myrkyllisten kaasujen varastoinnissa.

Manu Lahtinen työskentelee apulaisprofessorina Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella. Hän tutkii molekulaarisia kapselirakenteita ja verkkomaisia huokosrakenteita eli metalliorgaanisia verkkorakenteita (MOF). Niitä voidaan soveltaa muun muassa hiilidioksidin talteenotossa, jätevesien puhdistuksessa, vihreän vedyn tuotannossa ja varastoinnissa sekä kiertotalouden jäte- ja sivuvirtojen talteenottoprosesseissa.

Palkittu unkarilainen kirjailija

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon voitti unkarilainen kirjailija, käsikirjoittaja László Krasznahorkai. Useilla kirjallisuuspalkinnoilla palkittua Krasznahorkaita on kuvattu myös tärkeimmäksi eurooppalaiseksi nykykirjailijaksi. Häneltä on käännetty suomeksi teokset Saatanatango ja Vastarinnan melankolia.

Petteri Laihonen on Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen (Solki) varajohtaja ja yliopistonlehtori. Hänen tutkimuksensa liittyvät monikielisyyden tutkimukseen sekä osallistuviin menetelmiin. Laihonen on tutkinut muun muassa unkarilaisia kielivähemmistöjä Slovakiassa, Romaniassa ja Ukrainassa, sekä kaksikielistä romaniyhteisöä Itä-Unkarissa.

Kvanttifysiikan ilmiöiden osoittajat

Fysiikan Nobel-palkinnon voittivat John Clarke, Michel H. Devoret ja John M. Martinis. Tutkijat ovat onnistuneet osoittamaan kvanttifysiikan toimintaa atomiskaalaa suuremmissa rakenteissa. Kolmikko on osoittanut kokein esimerkiksi kvanttimekaanisen tunneloinnin ja kvantisoitujen energiatasojen toiminnan sähköpiireissä. Tulosten perusteella kehitetään seuraavan sukupolven kvanttiteknologiaa. Muun muassa Suomessa kehitettävien kvanttitietokoneiden toimintaperiaate perustuu heidän tutkimukseensa.

Tero Heikkilä työskentelee teoreettisen fysiikan professorina Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella sekä Nanotiedekeskuksessa. Hän johtaa ensi vuonna työnsä aloittavaa Kvanttimateriaalien huippuyksikköä. Heikkilä tutkii erilaisia kvantti-ilmiöitä pienissä elektronisysteemeissä.

Innovaatioiden vaikutus talouskasvuun

Taloustieteen Nobeliksi kutsuttu, Ruotsin keskuspankin jakama taloustieteen palkinto myönnettiin tänä vuonna Joel Mokyrille, Philippe Aghionille ja Peter Howittille. Palkitut ovat selvittäneet innovaatioiden vaikutusta talouskasvuun. Mokyr on tutkinut teknologisen kehityksen vaikutuksia talouskasvuun. Aghion ja Howitt ovat tutkineet luovan tuhon vaikutuksia talouteen.

Mika Nieminen työskentelee yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän tutkii makrotalouteen liittyviä teemoja, kuten rahoitussektorin vaikutusta ulkomaankauppaan ja makrovakauspolitiikan vaikutusta pankkien ja yritysten toimintaan.