 |
 |
FORTUNATIKKAKOLOKOLOSHAKKI
Juho Jussila - leikkikalutehtailija
koulukaupungissa
|
Koko perheen
iloinen lelunäyttely esitteli tuttuja puuleluja ja pelejä
eri vuosikymmeniltä. Jussilan junat, keinuhevoset, Jukka-autot,
Askare ja Hakka ovat tuoneet iloa jo kolmen sukupolven
lapsille. Jukka-lelujen selkeä, yksinkertainen ja
huolella suunniteltu muoto sekä kestävä rakenne ovat tehneet niistä suomalaisen leikkikalusuunnittelun
klassikkoja.
Juho Jussilan elämäntyötä käsittelevä teos Leluneuvos ja
naulapojat - Juho Jussilan tie pedagogista leikkikalutehtailijaksi.
Taina Västilän artikkeli
Fortuna - ei pelkkä onnenkantamoinen (Prima 7/2006)
|
 |
 |
Juho Jussila (1874-1947) - pedagogi ja teollisuusmies
Juho Jussila opiskeli Jyväskylän seminaarissa
ja toimi myöhemmin seminaarin harjoituskoulun yliopettajana. Jussila
korosti lapsikeskeistä kasvatustapaa, käytännön työn kautta
oppimista, käsillä tekemisen kasvattavaa arvoa ja leikin kehittävää voimaa.
Opetustyöhönsä hän haki ideoita opintomatkalta Saksasta, missä hän
tutustui käsityönopetukseen ja leikkikaluteollisuuteen. Huomiot Saksassa kotiteollisuutena
harjoitetusta leikkikaluvalmistuksesta saivat
hänet suunnittelemaan ensimmäisen "Jussilan kasvatusopillisen leikkikaluvalikoiman"
vuonna 1909.
|
|
Leluneuvos Jussilan Fortunatehdas
Jussila aloitti
pienen puusepänverstaan toiminnan kotitalonsa kellarissa vuonna 1923.
Tehtaan menestyksen salaisuus oli bagatelle-pelinä tunnetun
ajanvietteen pohjalta muokattu Fortuna-peli. Fortuna-pelin
kansainvälinen suosio oli ainutlaatuista 1930-luvun
lama-ajan Suomessa. Fortunoita markkinoitiin ennen kaikkea Englantiin,
jossa peli tunnettiin "Corinthian bagatelle"
-tuotenimellä. Jussilan
Suomessa tunnetuksi tekemä on myös suosittu
kesäajanviete tikanheitto; englantilaisesta darts-pelistä suomalaiseen
makuun kehitelty Tikka-peli.
|
 |
 |
| Klikkaamalla kuvaa näet sen
suurempana! |
 |
Tehtaan työntekijöistä suuri osa oli
kouluikäisiä "naulapoikia", jotka loma-aikoina
ja syksyisin naulasivat urakkapalkalla fortuna-pelejä.
Toiminnan kansainvälistyessä tuotanto
siirtyi suurempiin tiloihin, ensin vuonna 1929 Jyväskylän
oluttehtaan kiinteistöihin ja vuonna 1934 omaan
tehdasrakennukseen Lutakkoon. Nykyisin
Oy Juho Jussilan tehdas
toimii Jyväskylän Palokankaalla. |
Leikki on lapsen työtä
"Leikkikalukysymystä kokonaisuudessaan on
meidän katseltava lasten silmillä. Leikkiminenhän on lapsille sama kuin aikuisille työ. -- Leikkiessähän lapsi tuo esiin
ne monivivahteiset alkuperäiset oman ajattelun idut, jotka piilevät hänen sielussaan.
Silloin voidaan jo luoda pohjaa sille luovalle työlle, joka hänen aikuiseksi tultuaan
voi pukeutua mitä merkityksellisimpään ja ihmiskuntaa
hyödyttävään työhön." | |
|
1930-luvun lopulta
lähtien Jukka-lelun logo on tullut tunnetuksi
maailmalla. Sekä talonpoikaista suomalaisuutta edustava Jukolan talo
-sarja että perinteiset eläinlelut ilmentävät
Jussilan kannattamaa kansallisen leikkikalun ajatusta. Urbaanistuvan lelumuodin
mukaisesti valikoimiin otettiin vuonna 1938 Jukka-autot ja
"jokapojan junat". Vuonna 1946
järjestetty "sielutieteellinen" puisten leikkikalujen suunnittelukilpailu
toi lelusuunnitteluun uusia kehityspsykologisia ideoita: leikkikalun tuli
olla toimiva, pelkistetty ja moderni esine,
joka jättäisi tilaa lapsen mielikuvitukselle ja
luovuudelle ja kehittäisi lapsen omaa ajattelua.
|
 |
 |
"Me
vanhemmat teemme anteeksiantamattoman rikoksen arvostellessamme lasten
leikkiä yliolkaisesti ja lähtemättömästi voi lapsen sieluun painua katkeruus siitä, että
aikuinen keskeytti tahi särki juuri valmistumaisillaan olevan oman ajattelun pohjalle syntyneen
rakennelman. Hänen surunsa voi puhjeta mitä hillittömimpään itkuun."
"Leikkikalun tulee olla lujarakenteisen. Jos leikkikalu
särkyy heti ensi käsittelyn aikana, esim. junan
pyörät eivät pysy tai ne irtautuvat heti ensi vedolla, tai hevosen pää katkeaa
ensi täräyksestä, niin leikkikalu kasvattaa lapsessa helposti hutilusluonteen, eikä hän
myöhemminkään anna millekään esineelle täyttä arvoa. Mutta jos leikkikalu on lujarakenteinen,
niin että se pojan jo varttuessa mieheksi on yhä käyttökelpoinen, niin sen omistaja katseellaan
vaalii vielä vanhana miehenäkin lapsuutensa leikkikaluaja ajattelee hartaudella siihen liittyviä
lukemattomia muistoja, jotka eivät suinkaan ole toisarvoisia usein niin harmaassa arkielämässä."
|
| Lastensuojelun keskusliiton kanssa yhteistyössä toteutettu
mallisto on kuulunut suomalaisen lapsen elämänpiiriin sekä
kotona että neuvoloiden ja päiväkotien
kautta 1940-luvun lopulta lähtien. Jukka-lelun
maailmanvalloitus alkoi 1950-luvulla, ja 1960-luvulta lähtien
tehdas on kuulunut maailman merkittävimpien
puulelunvalmistajien joukkoon.
|
|
|
