Jyväskylän yliopiston pääsivu Näyttelyt




FORTUNATIKKAKOLOKOLOSHAKKI
Juho Jussila - leikkikalutehtailija koulukaupungissa

Koko perheen iloinen lelunäyttely esitteli tuttuja puuleluja ja pelejä eri vuosikymmeniltä. Jussilan junat, keinuhevoset, Jukka-autot, Askare ja Hakka ovat tuoneet iloa jo kolmen sukupolven lapsille.  Jukka-lelujen selkeä, yksinkertainen ja huolella suunniteltu muoto sekä kestävä rakenne ovat tehneet niistä suomalaisen leikkikalusuunnittelun klassikkoja.

Juho Jussilan elämäntyötä käsittelevä teos Leluneuvos ja naulapojat - Juho Jussilan tie pedagogista leikkikalutehtailijaksi.

Taina Västilän artikkeli Fortuna - ei pelkkä onnenkantamoinen (Prima 7/2006)

Animaatio

Juho Jussila

Juho Jussila (1874-1947) - pedagogi ja teollisuusmies

Juho Jussila opiskeli Jyväskylän seminaarissa ja toimi myöhemmin seminaarin harjoituskoulun yliopettajana. Jussila korosti lapsikeskeistä kasvatustapaa, käytännön työn kautta oppimista, käsillä tekemisen kasvattavaa arvoa ja leikin kehittävää voimaa. Opetustyöhönsä hän haki ideoita opintomatkalta Saksasta, missä hän tutustui käsityönopetukseen ja leikkikaluteollisuuteen. Huomiot Saksassa kotiteollisuutena harjoitetusta leikkikaluvalmistuksesta saivat hänet suunnittelemaan ensimmäisen "Jussilan kasvatusopillisen leikkikaluvalikoiman" vuonna 1909.

Leluneuvos Jussilan Fortunatehdas

Jussila aloitti pienen puusepänverstaan toiminnan kotitalonsa kellarissa vuonna 1923. Tehtaan menestyksen salaisuus oli bagatelle-pelinä tunnetun ajanvietteen pohjalta muokattu Fortuna-peli. Fortuna-pelin kansainvälinen suosio oli ainutlaatuista 1930-luvun lama-ajan Suomessa. Fortunoita markkinoitiin ennen kaikkea Englantiin, jossa peli tunnettiin "Corinthian bagatelle" -tuotenimellä.  Jussilan Suomessa tunnetuksi tekemä on myös suosittu kesäajanviete tikanheitto; englantilaisesta darts-pelistä suomalaiseen makuun kehitelty Tikka-peli.

Mainos  Mainos
Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana!


'Naulapoikia'

Tehtaan työntekijöistä suuri osa oli kouluikäisiä "naulapoikia", jotka loma-aikoina ja syksyisin naulasivat urakkapalkalla fortuna-pelejä. Toiminnan kansainvälistyessä tuotanto siirtyi suurempiin tiloihin, ensin vuonna 1929 Jyväskylän oluttehtaan kiinteistöihin ja  vuonna 1934 omaan tehdasrakennukseen Lutakkoon. Nykyisin Oy Juho Jussilan tehdas toimii Jyväskylän Palokankaalla.


Leikki on lapsen työtä

"Leikkikalukysymystä kokonaisuudessaan on meidän katseltava lasten silmillä. Leikkiminenhän on lapsille sama kuin aikuisille työ. -- Leikkiessähän lapsi tuo esiin ne monivivahteiset alkuperäiset oman ajattelun idut, jotka piilevät hänen sielussaan. Silloin voidaan jo luoda pohjaa sille luovalle työlle, joka hänen aikuiseksi tultuaan voi pukeutua mitä merkityksellisimpään ja ihmiskuntaa hyödyttävään työhön."
1930-luvun lopulta lähtien Jukka-lelun logo on tullut tunnetuksi maailmalla. Sekä talonpoikaista suomalaisuutta edustava Jukolan talo -sarja että perinteiset eläinlelut ilmentävät Jussilan kannattamaa kansallisen leikkikalun ajatusta. Urbaanistuvan lelumuodin mukaisesti valikoimiin otettiin vuonna 1938 Jukka-autot ja "jokapojan junat". Vuonna 1946 järjestetty "sielutieteellinen" puisten leikkikalujen suunnittelukilpailu toi lelusuunnitteluun uusia kehityspsykologisia ideoita: leikkikalun tuli olla toimiva, pelkistetty  ja moderni esine, joka jättäisi tilaa lapsen mielikuvitukselle ja luovuudelle ja kehittäisi lapsen omaa ajattelua. Jukka-logo
Jussilan keinuhevonen "Me vanhemmat teemme anteeksiantamattoman rikoksen arvostellessamme lasten leikkiä yliolkaisesti ja lähtemättömästi voi lapsen sieluun painua katkeruus siitä, että aikuinen keskeytti tahi särki juuri valmistumaisillaan olevan oman ajattelun pohjalle syntyneen rakennelman. Hänen surunsa voi puhjeta mitä hillittömimpään itkuun."

"Leikkikalun tulee olla lujarakenteisen. Jos leikkikalu särkyy heti ensi käsittelyn aikana, esim. junan pyörät eivät pysy tai ne irtautuvat heti ensi vedolla, tai hevosen pää katkeaa ensi täräyksestä, niin leikkikalu kasvattaa lapsessa helposti hutilusluonteen, eikä hän myöhemminkään anna millekään esineelle täyttä arvoa. Mutta jos leikkikalu on lujarakenteinen, niin että se pojan jo varttuessa mieheksi on yhä käyttökelpoinen, niin sen omistaja katseellaan vaalii vielä vanhana miehenäkin lapsuutensa leikkikaluaja ajattelee hartaudella siihen liittyviä lukemattomia muistoja, jotka eivät suinkaan ole toisarvoisia usein niin harmaassa arkielämässä."

Lastensuojelun keskusliiton kanssa yhteistyössä toteutettu mallisto on kuulunut suomalaisen lapsen elämänpiiriin sekä kotona että neuvoloiden ja päiväkotien kautta 1940-luvun lopulta lähtien. Jukka-lelun maailmanvalloitus alkoi 1950-luvulla, ja 1960-luvulta lähtien tehdas on kuulunut maailman merkittävimpien puulelunvalmistajien joukkoon. Hakka

Jyväskylän yliopiston pääsivu Näyttelyt