Jyväskylä sai kaupunkioikeudet vuonna 1837. Kaupungissa oli 1860-luvun alussa vain noin 900 asukasta. Jyväskylällä oli kuitenkin keskeinen asema suomalaiskansallisessa liikkeessä koulukaupunkina. Piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt esitti vuonna 1847 suomenkielisen oppikoulun ja yliopiston perustamista Jyväskylään. Oppikoulu aloitti toimintansa vuonna 1858. Seminaarin perustamiseen Jyväskylään vaikutti kaupungin keskeinen sijainti. Cygnaeuksen esikuvina olivat keskieurooppalaiset opettajaseminaarit, jotka sijaitsivat samantyyppisissä pikkukaupungeissa. Lisäksi Jyväskylä oli valmis taloudellisiin uhrauksiin seminaarin saamiseksi paikkakunnalle.